Ero sivun ”Tampereen teknillinen yliopisto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Historiaa: +Kampuskartan lisääminen |
→TTY-säätiö: +lähteiden lisäilyä ja korjausta |
||
Rivi 43: | Rivi 43: | ||
Vuoden [[2010]] alusta TTY muuttui [[säätiöyliopisto]]ksi. Muutos liittyy yliopistolakiuudistukseen, jossa kaikista [[yliopisto]]ista tuli joko julkisoikeudellisia yliopistoja tai [[säätiö]]itä. TTY:n toiminnasta vastaa jatkossa TTY-säätiö. Muutos ei vaikuttanut opiskelijoiden asemaan, mutta henkilökunnan virat muuttuivat työsuhteiksi. |
Vuoden [[2010]] alusta TTY muuttui [[säätiöyliopisto]]ksi. Muutos liittyy yliopistolakiuudistukseen, jossa kaikista [[yliopisto]]ista tuli joko julkisoikeudellisia yliopistoja tai [[säätiö]]itä. TTY:n toiminnasta vastaa jatkossa TTY-säätiö. Muutos ei vaikuttanut opiskelijoiden asemaan, mutta henkilökunnan virat muuttuivat työsuhteiksi. |
||
TTY-säätiön hallituksessa on seitsemän jäsentä |
TTY-säätiön hallituksessa on seitsemän jäsentä<ref name="TTY_saatio_2010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/fi/tietoa-tty/organisaatio/saation-hallitus/index.htm | Nimeke = Säätiön hallitus | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 24.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>: |
||
* professori, tekn.lis. [[Erkki Leppävuori]], hallituksen puheenjohtaja, [[VTT|Teknologian tutkimuskeskus VTT:n]] pääjohtaja |
* professori, tekn.lis. [[Erkki Leppävuori]], hallituksen puheenjohtaja, [[VTT|Teknologian tutkimuskeskus VTT:n]] pääjohtaja 1999 - |
||
* |
* [[Kauppatieteiden maisteri|KTM]] [[Pekka Ala-Pietilä]], [[Blyk]]in toimitusjohtaja |
||
* lääk.toht. [[Sirpa Jalkanen]], [[Turun yliopisto]]n professori |
* lääk.toht. [[Sirpa Jalkanen]], [[Turun yliopisto]]n professori |
||
* valtiot.toht. [[Sixten Korkman]], [[Elinkeinoelämän tutkimuslaitos|Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen]] toimitusjohtaja |
* valtiot.toht. [[Sixten Korkman]], [[Elinkeinoelämän tutkimuslaitos|Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen]] toimitusjohtaja |
||
* kasvatust.maist. [[Marjo Miettinen]], hallituksen varapuheenjohtaja, [[EM Group]]in toimitusjohtaja |
* kasvatust.maist. [[Marjo Miettinen]], hallituksen varapuheenjohtaja, [[EM Group]]in toimitusjohtaja |
||
* tekn.toht., arkkitehti [[Anne Stenros]], [[Kone (yritys)|Kone]]en muotoilujohtaja |
* tekn.toht., arkkitehti [[Anne Stenros]], [[Kone (yritys)|Kone]]en muotoilujohtaja |
||
* |
* [[Diplomi-insinööri|DI]] [[Mika Uusi-Pietilä]], [[Minutor]]in toimitusjohtaja |
||
Säätiön hallitus on yliopiston ylin päättävä elin. Säätiön hallitus päättää muun muassa säätiön strategiasta, toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista<ref name="TTY_rajapinta_2009">{{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2009/3/Tieto_on_talousmoottorin_polttoaine | Nimeke = Tieto on talousmoottorin polttoaine | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 24.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. |
|||
== Historiaa == |
== Historiaa == |
Versio 24. heinäkuuta 2011 kello 15.56
Tampereen teknillinen yliopisto | |
---|---|
Tampereen teknillinen korkeakoulu | |
Motto | Teknologian tiennäyttäjä[1] |
Perustettu | 1972 |
Tyyppi | säätiöpohjainen tutkimusyliopisto |
Rehtori | Markku Kivikoski |
Henkilökunta | 1 964[2] |
Opiskelijoita | 10 429[2] |
Jatko-opiskelijoita | 1 658[2] |
Sijainti | Tampere, Suomi () |
Osoite |
Korkeakoulunkatu 10 33720 Tampere |
Kampus | Hervanta |
Yhteistyö | Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto |
Sivusto | http://www.tut.fi/ |
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, engl. Tampere University of Technology, TUT), viralliselta nimeltään TTY-säätiö, on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva, korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava säätiömuotoinen yliopisto. Vuosina 1972 - 2002 yliopiston virallinen nimi oli Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK).
Opiskelijoita TTY:llä on noin 10 000, joista runsaat 8700 suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa (diplomi-insinööri tai arkkitehti) ja lähes 1700 jatko-opintoja[2]. Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita on noin 1 300. Teknillisen yliopiston opiskelijaa, joka ei ole suorittanut vielä tekniikan kandidaatin välitutkintoa, kutsutaan tekniikan ylioppilaaksi. Yli vuoden opiskelleita tekniikan ylioppilaita ja tekniikan kandidaatteja kutsutaan vapaamuotoisesti teekkareiksi.
TTY:ltä valmistuu vuosittain keskimäärin n. 800 perustutkinnon suorittanutta eli diplomi-insinööriä tai arkkitehtiä ja 80 jatkotutkinnon suorittanutta tohtoria. Perustamisvuodesta 1965 lähtien yliopistosta on suorittanut perustutkinnon yli 14 700, lisensiaatin tutkinnon noin 800 ja tohtorin tutkinnon yli 800 henkilöä. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet lähes koko historian ajan, tosin 2000-luvulla kasvu on hidastunut ja vuosittaista uusien opiskelijoiden sisäänottoa supistettu hieman. Perustutkinnon suorittaneista oli töissä valmistumishetkellä 88 % vuonna 2008. Yrittäjien osuus valmistuneista oli 5,4 % lukuvuonna 2009 - 2010.
TTY:llä työskentelee noin 2000 henkilöä, joista n. 1500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Näistä lähes 300 on ulkomaalaisia. Koulutusohjelmia on 13 ja kansainvälisiä maisteriohjelmia 8. Yliopisto toimii läheisessä yhteistyössä monien teollisuusyritysten kanssa. TTY:n kokonaisrahoitus vuonna 2009 oli 154,5 miljoonaa euroa. Kolmannes tuloista kertyi Tekesin, yritysten, Suomen Akatemian ja EU:n tutkimusrahoituksesta. 1980-luvun alusta lukien TTY:n tutkimustoiminnan pohjalta on syntynyt yli 100 yritystä. Edellisen 5 vuoden aikana yliopiston tutkimuksesta on syntynyt yli 30 uutta yritystä, joista suurimman osan toimiala on ohjelmistoliiketoiminta tai tietotalous[1]. Osittain tätä kehitystä on ollut tukemassa Tampereella toimiva yrityshautomo uusi tehdas.
Kampusalueen vieressä on teknologiakeskus Hermia ja VTT:n tutkimuslaitoksia. Nokialla on TTY:n vieressä merkittävä älypuhelimien tutkimuskeskus, joka työllistää vajaat 3000 työntekijää[3]. TTY:ltä perustutkinnon suorittaiden suurin yksittäinen työnantaja onkin Nokia. Yritys on myös TTY:n suurin yksittäinen tutkimuskumppani. TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. Finn-Medi-tutkimuskeskuksen ja Tampereen sekä Jyväskylän yliopistojen kanssa. TTY:n kampusalueen läheisyydessä Hervannassa asuu noin 1000 diplomi-insinööriä ja kaupunginosa on Suomen suurin diplomi-insinöörikeskittymä[4].
TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet[1]. TTY on myös kansainvälistynyt määrätietoisesti ja noussut opiskelija- ja tutkijavaihdossa Suomen kansainvälisimmäksi teknilliseksi yliopistoksi[1]. TTY:n rehtorina on 1. elokuuta 2008 alkaen toiminut elektroniikan professori Markku Kivikoski.
TTY-säätiö
Vuoden 2010 alusta TTY muuttui säätiöyliopistoksi. Muutos liittyy yliopistolakiuudistukseen, jossa kaikista yliopistoista tuli joko julkisoikeudellisia yliopistoja tai säätiöitä. TTY:n toiminnasta vastaa jatkossa TTY-säätiö. Muutos ei vaikuttanut opiskelijoiden asemaan, mutta henkilökunnan virat muuttuivat työsuhteiksi.
TTY-säätiön hallituksessa on seitsemän jäsentä[5]:
- professori, tekn.lis. Erkki Leppävuori, hallituksen puheenjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja 1999 -
- KTM Pekka Ala-Pietilä, Blykin toimitusjohtaja
- lääk.toht. Sirpa Jalkanen, Turun yliopiston professori
- valtiot.toht. Sixten Korkman, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja
- kasvatust.maist. Marjo Miettinen, hallituksen varapuheenjohtaja, EM Groupin toimitusjohtaja
- tekn.toht., arkkitehti Anne Stenros, Koneen muotoilujohtaja
- DI Mika Uusi-Pietilä, Minutorin toimitusjohtaja
Säätiön hallitus on yliopiston ylin päättävä elin. Säätiön hallitus päättää muun muassa säätiön strategiasta, toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista[6].
Historiaa
Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin 1910-luvulla[7]. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1965 (Helsingin) Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna, kunnes se itsenäistyi vuonna 1972 eduskunnan säädettyä asiasta lain.
Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toimitilat alkoivat siirtyä vuodesta 1973 alkaen vastaperustettuun Hervannan kaupunginosaan. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen 1990.
Hervannassa sijaitseva Kampus on hiljalleen laajentunut seuraavasti[8]:
Vuosi | Rakennus |
---|---|
1973 | Konetalo |
1978 | Sähkötalo |
1983 | Päärakennus |
1984 | Rakennustalo (suunittelijana arkkitehti Toivo Korhonen) |
1991 | Hermitec |
1995 | Festia |
2001 | Tietotalo |
2002 | Liikuntahalli |
2006 | Päärakennuksen laajennus |
Ainutlaatuista yliopistolla on se, että eriaikoina rakennetut eri rakennukset on liitetty toisiinsa käytävillä, jolloin tiloissa siirtyminen onnistuu aina sisätilojen kautta.
-
Konetalo
-
Sähkötalo
-
Rakennustalo
-
Festia
-
Tietotalo
Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän kehitys[8]:
Vuosi | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | 2000 | 1995 | 1985 | 1975 | 1965 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Perusopiskelijoiden määrä | 10 387 | 11 565 | 11 626 | 12 181 | 12 427 | 12 642 | 9 996 | 6 400 | 2 975 | 1 594 | 132 |
Suoritettuja tohtorin tutkintoja | 87 | 84 | 64 | 71 | 72 | 65 | 35 | 27 | 9 | ||
Henkilökunnan määrä | 1 964 | 2 020 | 1 951 | 1 940 | 1 871 | 1 906 | 1 784 |
Vuonna 1972 aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi (TTYY). Vuonna 2005 TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna 1965, jolloin Tampereen Teekkarit aloittivat toimintansa.
Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa, ns. teekkarikaste. Tämä kastamisperinne alkoi jo vuonna 1966.
Yksiköt
TTY koostuu viidestä tiedekunnasta ja joukosta erillislaitoksia. Tiedekunnat ja laitokset ovat:
- Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat automaatiotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, Machine Automation ja Materials Science)
- Hydrauliikan laitos
- Konstruktiotekniikan laitos
- Materiaaliopin laitos
- Systeemitekniikan laitos
- Tuotantotekniikan laitos
- Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat biotekniikka, teknis-luonnontieteellinen sekä ympäristö- ja energiatekniikka)
- Biolääketieteen tekniikan laitos
- Energia- ja prosessitekniikan laitos
- Fysiikan laitos
- Kemian ja biotekniikan laitos
- Matematiikan laitos
- Optoelektroniikan tutkimuskeskus
- Rakennetun ympäristön tiedekunta (koulutusohjelmat arkkitehtuuri ja rakennustekniikka)
- Arkkitehtuurin laitos
- Rakennustekniikan laitos
- Teknis-taloudellinen tiedekunta (koulutusohjelmat tietojohtaminen ja tuotantotalous)
- Kielikeskus
- Teollisuustalouden laitos
- Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
- Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, Information Technology ja Radio Frequency Electronics)
- Elektroniikan laitos
- Ohjelmistotekniikan laitos
- Signaalinkäsittelyn laitos
- Sähköenergiatekniikan laitos
- Tietokonetekniikan laitos
- Tietoliikennetekniikan laitos
Tiedekuntien laitosten lisäksi on joukko suoraan yliopiston alaisia erillislaitoksia, jotka ovat joko erillisiä tutkimuslaitoksia tai palveluyksiköitä:
- Täydennyskoulutuskeskus Edutech
- Kirjasto
- Porin yksikkö
Aiemmin erillislaitoksina toimineet Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) ja Kielikeskus liitettiin tiedekuntiin rakenneuudistuksen yhteydessä vuoden 2008 alusta.
TTY:llä on alueellista toimintaa myös Seinäjoella, Valkeakoskella, Raumalla, Lahdessa ja Hollolassa.
Henkilöstö
Henkilöstö | 2010 | 2009 | 2008 |
---|---|---|---|
Opettajat | 413 | 392 | 378 |
Tutkijat | 852 | 803 | 776 |
Tutkimusapulaiset | 273 | 379 | 379 |
Toimintoja tukeva henkilöstö | 426 | 428 | 400 |
Tärkeitä henkilöitä
- Markku Kivikoski, rehtori 2008–, professori
- Jarl-Thure Eriksson, rehtori 1997–2008, professori emeritus
- Timo Lepistö, rehtori vuosina 1985–1996, professori
- Osmo Hassi, rehtori vuosina 1975–1985, professori emeritus
- Pekka Ahonen, rehtori vuosina 1972–1975, professori emeritus
- Reino Kurki-Suonio, 1. vararehtori 1992–2002, tietotekniikan osaston ensimmäinen johtaja, professori emeritus, professorina 1980–2002
- Yrjö Neuvo, elektroniikan professorina 1976–1992, suuntasi laitosta signaalinkäsittelyyn ja mikroprosessoritekniikkaan päin
- Markus Pessa, Optoelektroniikan Tutkimuskeskuksen (ORC) johtaja, saavuttanut huomattavaa tieteellistä huomiota uraauurtavalla optiikkaa ja elektroniikkaa yhdistävällä tutkimuksella, professori emeritus
- Gunnar Graeffe, fysiikan laitoksen perustaja ja johtaja 1970–1998, professori emeritus.
Merkittävää tutkimustyötä
TTY:n tutkimusyksiköt tuottavat vuosittain hieman vajaa tuhat vertaisarvioitua kansainvälistä tieteellistä julkaisua. Patentteja yliopistolla tehdyille keksinnöille myönnetään vuosittain 15–20 kappaletta. Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemat tutkimuksen huippuyksiköt TTY:llä ovat
- signaalinkäsittelyn tutkimus
- optoelektroniikka- ja laser-tutkimus
- hydrauliikan ja automatiikan tutkimus
- bioteknologia ja biohajoavat implantit
- lääketieteellinen tekniikka
- ohjelmistotekniikan tutkimus, joka on liittynyt GSM-teknologian ja matkapuhelinverkkojen kehitykseen (maailman ensimmäiset kaupalliset GSM-puhelut soitettiin vuonna 1991 Tampereella ja Helsingissä).
Vuonna 2010 TTY:llä oli seitsemän FiDiPro-professoria ja yksi FiDiPro Fellow. Signaalinkäsittelyn professori Moncef Gabbouj toimii Suomen Akatemian professorina vuosina 2011–2015. TTY:ssä toimii kaksi Suomen Akatemian huippuyksikköä: signaalinkäsittelyn ryhmä sekä Aalto-yliopiston kanssa yhteinen älykkäiden koneiden huippuyksikkö GIM[2].
Signaalinkäsittelyn laitoksella toimivan signaalinkäsittelyn ryhmän tutkimus keskittyy tiedonsiirtoon, multimediaan sekä äänen kuvan ja muun moniulotteisen informaation käsittelyyn sekä biologisten systeemien mallintamiseen. Ryhmä on ollut mukana kaikissa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa vuodesta 1995[9].
Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella toimiva TTY:n ja Aalto-yliopiston yhteinen älykkäiden koneiden huippuyksikkö tutkii liikkuvia työkoneita ja robotteja. Tutkimuksessa yhdistellään eri teknologioita, esimerkiksi hydrauliikkaa, informaatioteknologiaa, elektroniikkaa ja automatiikkaa[9].
Tunnettuutta saavuttaneita keksintöjä ja ideoita
- Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti Nokia Oyj:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkinä mm. Nokia Communicator[10].
- TTY:ltä lähtöisin oleva sumuvalkokangas-keksintö (oikeuden omistaa Seinäjoella toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna 2003 Innosuomi-palkinnon. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijät ovat tekniikan tohtorit Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori.
- TTY:n tutkija Jevgeni Podkletnov esitti vuonna 1992 riittämättömän kokeellisen aineiston perusteella, että painovoima heikkenee pyörivän suprajohdelevyn ympäristössä. Jatkotutkimukset TTY:llä ja Yhdysvalloissa eivät ole johtaneet ilmiön havaitsemiseen.[11]
Muuta yliopistoon liittyvää
Tunnetuimmat TTY:llä opiskelevat urheilijat lienevät Tampereen Pyrinnön Tommi Evilä ja Tero Järvenpää.
TTY:llä (erityisesti Festiassa) on kuvattu kohtauksia kahteen maailmanmaineeseen yltäneeseen amatöörielokuvaan: Star Wreck: In the Pirkinning ja The Yes Men, joista jälkimmäisessä joukko pilailijoita esiintyi eräässä TTY:n järjestämässä konferenssissa maailmankauppajärjestö WTO:n "edustajina".
Katso myös
Viitteet
- ↑ a b c d Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ a b c d e Vuosikertomus 2010 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Massiivinen Nokia-ulosmarssi Tampereella 2011. Sanoma WSOY / Iltasanomat. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Diplomi-insinöörien jakautuminen Tampereella 2008. Tekniikka&Talous / Talentum. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Säätiön hallitus 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Tieto on talousmoottorin polttoaine 2009. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 - Aalto-yliopisto 2011. Aalto-yliopisto. Viitattu 20.7.2011. (suomeksi)
- ↑ a b Historiaa - Tampereen teknillinen yliopisto 2011. TTY. Viitattu 20.7.2011. (suomeksi)
- ↑ a b TTY Pähkinänkuoressa 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Nokian Kommunikaattori syntyi tamperelaisvoimin 30.12.2003. TTY. Viitattu 16.9.2007.
- ↑ American Antigravity Viitattu 12.10.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Tampereen teknillisen yliopiston verkkolehti Rajapinta
- Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
- Optoelektroniikan tutkimuskeskus, Optoelectronics Research Centre
- Täydennyskoulutuskeskus Edutech
|