Tämä on hyvä artikkeli.

Anssi Kela

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 3. heinäkuuta 2019 kello 12.09 käyttäjän Arla (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anssi Kela
Anssi Kela esiintymässä syyskuussa 2015. Kuva: Reima Heimonen.
Anssi Kela esiintymässä syyskuussa 2015. Kuva: Reima Heimonen.
Henkilötiedot
Syntynyt29. heinäkuuta 1972 (ikä 51)
Kerava
Ammatti laulaja-lauluntekijä, muusikko, tuottaja, kirjailija, autourheilija
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1986–
Tyylilajit suomirock, folkrock, poprock, pop
Soittimet laulu, kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet, huuliharppu
Yhtyeet
Levy-yhtiöt BMG / Sony Music (2000–2010)
Live Nation (2012–2014)
The Fried Music / EMI Capitol (2014–)
Aiheesta muualla
Kotisivut

Anssi Matias Kela (s. 29. heinäkuuta 1972 Kerava) on suomalainen laulaja-lauluntekijä, muusikko, tuottaja, entinen autourheilija ja kirjailija.

Kela on musiikkiurallaan julkaissut seitsemän sooloalbumia. Hänen debyyttilevynsä Nummela on muun muassa 2000-vuosikymmenen myydyin albumi Suomessa. Kela on vaikuttanut myös useissa eri yhtyeissä ja toiminut sessiomuusikkona, tuottaja sekä säveltäjänä ja sanoittajana muille artisteille. Hänet on palkittu viidellä Emma-palkinnolla, muun muassa Erikois-Emmalla vuonna 2019.

Kela kilpaili Formula 3 -luokan SM-sarjassa Koiranen Bros. Motorsport -tallissa vuodesta 2004 lähtien. Hän kilpaili myös ralliluokassa vuonna 2005. Kela lopetti autourheilu-uransa vuonna 2007 vedoten taloudellisiin ja ympäristöllisiin syihin. Hän saavutti uransa aikana kolme SM-sarjavoittoa.

Kela on myös kirjailija. Hän on julkaissut uransa aikana nuottikirjan, romaanin sekä muistelmateoksen. Hänestä on myös julkaistu Jean Ramsayn toimittama ja Kalle Björklidin kuvaama Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä -kirja.

Tausta

Anssi Kela syntyi 29. heinäkuuta 1972 Keravalla.[1][2] Kelan vanhemmat olivat molemmat ammatiltaan muusikoita: isä Juha Kela soitti koskettimia Pro Fide -yhtyeessä ja äiti oli kanttori.[2] Anssi Kelalla on myös kaksi siskoa ja veli Ville Kela.[3] Kelat asuivat Anssin kaksi ensimmäistä elinvuotta Helsingin Oulunkylässä. Sieltä perhe muutti Kauniaisiin.[1]

Anssi Kela aloitti kuusivuotiaana viulunsoiton, joka vaihtui vuotta myöhemmin selloon.[2] Kymmenvuotiaana hän näki televisiosta, kun Keke Rosberg voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden, jonka jälkeen Kela haaveili formulakuljettajan urasta.[4] Kelat muuttivat vuonna 1984 Vihdin kirkonkylälle. Vuonna 1985 Anssi Kela ilmoitti isälleen haluavansa vaihtaa sellonsoiton bassoon. Juha Kela lupasi viedä poikansa Pro Fiden harjoitustiloihin kokeilemaan bassonsoittoa, mutta hän kuoli auto-onnettomuudessa 3. toukokuuta 1985.[1][5] Isänsä kuoleman jälkeen Anssi Kela ”vannoi nuoren pojan vakavuudella” opettelvansa soittamaan bassoa.[5][2] Myöhemmin hän opiskeli bassonsoittoa Oulunkylän Pop & Jazz konservatoriossa vajaan lukuvuoden verran.[6]

Kela suoritti siviilipalveluksen.[7]

Musiikkiura

Pekka ja Susi (1986–1999)

Kela perusti ensimmäisen yhtyeensä nimeltä Yhdeksäs hetki luokkatovereidensa kanssa vuonna 1986.[2] Kela soitti yhtyeessä bassoa. Yhdeksäs hetki esiintyi ensimmäisen kerran julkisesti lokakuussa 1986 Nummelan seurakuntakeskuksessa.[8] Vuonna 1991 Yhdeksäs hetki vaihtoi nimekseen Pekka ja Susi, ja Anssi Kelasta tuli myös yhtyeen laulaja.[2] Hänen lisäksi yhtyeeseen kuuluivat kitaristit Pete Prauda ja Antti Nieminen, rumpali Ville Kela sekä Zarkus Poussa lyömäsoittimissa.[9] Vuonna 1993 Pekka ja Susi valittiin Suomen edustajaksi Ranskan l’Europe d’Art d’Art -festivaalille.[8] Yhtye lähetti myös demonsa Rock SM -musiikkikilpailun karsintoihin, ja lopulta he etenivät Tampereen Pakkahuoneella järjestettyyn finaaliin.[9] Pekka ja Susi voitti vuoden 1993 Rock SM -kilpailun. Puoli vuotta myöhemmin BMG Finlandin Asko Kallonen solmi levytyssopimuksen yhtyeen kanssa.[9]

Pekka ja Susi aloitti debyyttialbuminsa äänitykset tuottaja Timo Löyvän kanssa vuonna 1994. Samalla Antti Niemisestä tehtiin yhtyeen kosketinsoittaja.[9] Ensimmäinen single ”Karhun elämää” julkaistiin kesällä 1994, ja se nousi Rumban 50 Hittiä -listan sijalle 46.[10] Yhtyeen debyyttialbumi julkaistiin lokakuussa 1994, ja se sai negatiivisen vastaanoton kriitikoilta eikä noussut lainkaan Suomen viralliselle albumilistalle.[8][9] Levyn toinen single ”Aurinkosade” ei myöskään noussut listoille.[8] Zarkus Poussa erosi yhtyeestä vuonna 1997.[8] Vuonna 1996 Pekka ja Susi äänitti vielä kaksi uutta kappaletta tuottaja Hiili Hiilesmaan kanssa, joista ”Tähtilaulu” julkaistiin singlenä.[8][9] Lopulta Pekka ja Susi hajosi musiikillisiin erimielisyyksiin tammikuussa 1999.[9]

Nummela ja Suuria kuvioita (2000–2004)

Pekka ja Susi -yhtyeen hajottua Anssi Kela jatkoi uusien kappaleiden kirjoittamista. Hän otti yhteyttä Asko Kalloseen ja soitti tälle viiden kappaleen demon. Kallonen oli jo valmistautunut torjumaan Kelan, kunnes hän kuuli demon ensimmäisen kappaleen ”Kaksi sisarta”, jonka pohjalta tehtiin sopimus Kelan ensimmäisestä sooloalbumista.[11]

Levyn tuotannosta vastasivat Kela, Risto Eskolin ja Pekka Witikka. Äänityksiä tehtiin useissa eri studioissa, sekä Kelan kotona ja mökillä.[12] Levyn ensimmäinen single ”Mikan faijan BMW” julkaistiin radioihin heinäkuussa 2000. Hitaasta alusta huolimatta kappale lopulta nostettiin kanavien soittolistoille.[11] Parhaimillaan se kapusi radiosoittolistan ja 50 Hittiä -listan kärkikymmenikköön.[13] Levyltä julkaistiin vielä kolme hittisingle, joista ”Puistossa” nousi radiosoittolistan ja 50 Hittiä -listan ensimmäiselle sijalle.[13] Anssi Kelan debyyttialbumi Nummela julkaistiin maaliskuussa 2001, ja se kapusi Suomen virallisen albumilistan kärkeen 16 viikon ajaksi.[2] Nummela myi lopulta yli 157 000 kappaletta, ja se on 2000-vuosikymmenen myydyin albumi Suomessa sekä 2000-luvun myydyin albumi Suomessa vuoteen 2012 asti.[14][15] Levy keräsi myös hyviä arvosteluja, ja esimerkiksi Rumbassa se nostettiin yhdeksi ”komeimmista kotimaisista debyyteistä pitkään aikaan.”[16]

Kela aloitti levynjulkaisukiertueen kesäkuussa 2001, jota varten hän kokosi itselleen taustayhtyeen.[17] Kokoonpanoon kuuluivat basisti Antti Karisalmi, kosketinsoittaja Saara Metsberg, sekä rumpalit Ville Kela ja Kelly Ketonen.[18] Alkuvaiheessa yhtyeessä soittivat rumpali Jani Auvinen ja kosketinsoittaja Anna Kuoppamäki.[17] Elokuussa Kela esiintyi yhtyeineen Elämä lapselle -konsertissa Helsingin olympiastadionilla.[19] Marraskuussa 2001 julkaistiin Nummelan triplaplatinapainos, joka sisälsi uuden singlen ”Milla”.[20] Kappale oli tehty tilaustyönä Lenka Hellstedtin Minä ja Morrison -elokuvaan, ja se myi yli 10 000 kappaletta.[2] Vuoden 2001 Emma-gaalassa Anssi Kela palkittiin parhaana pop/rock-tulokkaana ja vuoden kotimaisena artistina. Nummela voitti myös Vuoden debyyttialbumi- ja Vuoden myydyin albumi -palkinnot.[21][22] Kela esiintyi myös tilaisuudessa.[23]

Maaliskuussa 2002 Kela vieraili rap-artisti Ezkimon kappaleella ”Ei enää milloinkaan”.[24] Vuonna 2002 julkaistiin myös Pekka ja Susi -kokoelma Rannalla, joka sisälsi yhtyeen debyyttialbumin ohella ennen julkaisemattomia kappaleita.[2]

Nummela-kiertue saatiin päätökseen elokuussa 2002, jonka jälkeen Kela ryhtyi työstämään toista studioalbumiaan.[17] Hän oli tietoinen Nummela-albumin yllättävästä menestyksestä ja tidosti, että hänen seuraava albuminsa tulisi Nummelan vanavedessä myymään erinomaisesti muttei läheskään yhtä paljon.[25] Levyä äänitettiin jälleen useissa eri studioissa, ja Kelan ohella tuottajina toimi valituissa kappaleissa Leri Leskinen, Jukka Immonen, Jussi Jaakonaho sekä Lemonator-yhtye.[26] Kelan toinen sooloalbumi Suuria kuvioita julkaistiin syyskuussa 2003. Se nousi Suomen albumilistan kärkeen ja myi platinaa.[25] Levyltä julkaistiin kolme singleä, joista ”1972” kapusi listojen kärkeen.[13] Suuria kuvioita sai pääosin positiivisen vastaanoton kriitikoilta. Helsingin Sanomissa todettiin: ”Puutteineenkin Suuria kuvioita on keskitien poplevyksi särmikäs ja ajatuksia herättävä.”[16] Syyskuussa Kela aloitti yhtyeineen konserttisalikiertueen. Tämän jälkeen he aloittivat klubikiertueen, joka päättyi syyskuussa 2004.[17] Emma-gaalassa Kela oli ehdolla vuoden 2003 miessolistiksi ja Suuria kuvioita vuoden pop/rock-albumiksi.[22]

Rakkaus on murhaa ja Aukio (2005–2010)

Tammikuussa 2005 julkaistiin Artistit Auttavat Aasiaa–2005-hyväntekeväisyyssingle ”Maksamme velkaa”, jolla Kela oli mukana.[27] Samaan aikaan hän aloitti kolmannen albuminsa äänitykset Fried Music -studiolla tuottaja Jukka Immosen kanssa.[17] Lisä-äänityksiä tehtiin kesäkuussa 2005 Finnvox-studiolla.[17] Tuohon aikaan Asko Kallonen oli siirtynyt Sony BMG:lta perustamaan Niko Nordströmin kanssa HMC-levymerkkiä. He yrittivät houkutella Kelaa mukaan, mutta hän päätti pysyä Sonylla. Kela on myöhemmin ihmetellyt päätöstään, mutta todennut haluavansa tulloin ”koeponnistaa omia siipiään”.[28]

Kelan kolmas sooloalbumi Rakkaus on murhaa julkaistiin lokakuussa 2005. Se nousi Suomen albumilistan neljännelle sijalle ja myi kultaa.[2] Levyltä julkaistiin neljä singleä, muun muassa radiohitti ”Karhusaari”.[28] Rakkaus on murhaa sai jälleen hyviä arvosteluja.[16] Noise.fi:n arviossa todettiin, että albumi on ”Anssi Kelan paras levy tähän saakka.”[16] Marraskuussa Kela aloitti levynjulkaisukiertueen, joka jatkui lokakuuhun 2006. Samalla Kela jäi tauolle.[29][30] Vuoden 2005 Emma-gaalassa Kela oli ehdolla Vuoden miessolisti -kategoriassa.[31]

Anssi Kela Helsingin Taiteiden yö -tapahtumassa elokuussa 2008.

Toukokuussa 2007 Kela julkaisi singlen ”Suomalainen”, joka oli osa Euroopan unionin rasisminvastaista kampanjaa.[32] Elokuussa hän vieraili Mikko Kuustosen ja Jorma Kääriäisen kanssa Ile Kallion albumilla Kirjeitä, joka julkaistiin nimellä Ile Kallio & Vierailevat Solistit.[24] Keväällä 2008 Kela osallistui Unicefin Tukijoukko-kampanjaan, jonka tehtävänä oli kerätä järjestölle uusia kuukausilahjoittajia.[33] Kampanjaan varten Kela äänitti kappaleen ”Dance Like It Was ’85”, joka julkaistiin The Hulatones -nimen alla. Projektiin osallistui myös Antti Karisalmi ja Kelly Ketonen.[34] Kesäkuussa Kela järjesti Unicefille hyväntekeväisyyskonsertin Helsingin Tavastia-klubilla, jossa esiintyivät muun muassa Jenni Vartiainen, Ilkka Alanko ja Jippu.[35]

Huhtikuussa 2009 Kela yhtyeineen aloitti uuden albumin äänitykset Finnvox-studiolla tuottaja Tommi Vikstenin kanssa. Kela oli päättänyt kirjoittaa konseptialbumin, vaikka tiedosti tämän olevan ”kaupallinen itsemurha”.[36] Kesäkuussa Kela vieraili Ylen Haaveiden ilta -musiikkiohjelmassa, jossa hän esitti Deep Purplen ja Rainbow’n kappaleita Pekka Heinon, Toni Parviaisen, Lenni-Kalle Taipaleen, Mikko von Hertzenin ja Ville Kelan kanssa. Kelan veljekset ja Von Hertzen olivat suunnitellet samantapaista konserttia kolme vuotta aikaisemmin Kirkan kanssa, joka kuitenkin kuoli ennen kuin suunnitelma ehti toteutua.[37] Kelan neljäs sooloalbumi Aukio julkaistiin syyskuussa 2009, ja se nousi albumilistan neljännelle sijalle.[2] Levyltä julkaistiin kaksi singleä, joista ”Aamu” nousi single- ja latauslistan toiseksi.[13][38] Aukio sai hyvän vastaanoton. Esimerkiksi Aamulehdessä todettiin, että albumi on ”kokonaisuutena vaikuttava, aikuinen teos, johon kannattaa syventyä.”[16] Levy osoittautui kuitenkin kaupalliseksi pettymykseksi, ja sitä myytiin vain noin 4 000 kappaletta.[2] Myös levynjulkaisukiertue jäi vain kahdeksaan konserttiin.[39] Maaliskuussa 2010 Kelalta julkaistiin kokoelmalevy Singlet 2000–2010, joka nousi albumilistan sijalle 21.[2] Huonon menestyksen siivittämänä Kela irtisanoi levytyssopimuksensa Sony Musicin kanssa.[40]

Joulukuussa 2010 Kela lanseerasi yhteistyössä Equal Dreams -palvelun kanssa Musiikkipuoti-verkkokaupan, jossa myytiin muun muassa Kelan ennenjulkaisemattomia kappaleita ja demoja.[41]

Anssi Kela ja Nostalgiaa (2011–2016)

Kesäkuussa 2011 Kela lämmitteli Eric Claptonia Helsingin jäähallissa, joka oli käännekohta hänen urallaan. Tuolloin Kela huomasi pitkään jatkuneen huonon menestyksen jälkeen, että hänen musiikilleen oli vielä kysyntää. Omien sanojensa mukaan hän tajusi, että ”Anssi Kela ei ole vielä ohi”.[42] Syyskuussa Kela aloitti yhtyeineen Pienen juhlakiertueen, joka juhlisti Nummela-albumin julkaisusta kulunutta kymmentä vuotta.[43] Marraskuussa Kela osallistui Movember-eturauhassyöpäkampanjaan yhdessä Don Johnson Big Bandin Tommy Lindgrenin kanssa.[2] Sen pohjalta Kela julkaisi kappale ”Sykkivä eturauhanen” yhdessä Mikko Kuustosen ja Janna Hurmerinnan kanssa.[44] Vuonna 2012 Kela osallistui Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaan, joka sisälsi loppuunmyydyn Kokoaan suurempi Suomi 2012 -tukikonsertin Helsingin jäähallissa.[45] Kesäkuussa hän solmi uuden levytyssopimuksen Live Nationin kanssa ja aloitti seuraavan albuminsa äänitykset kotistudiossaan.[40] Keväällä 2013 Ylen kanavilla esitettiin Hetkiä Kalliossa -musiikkiohjelma, jossa Kela versioi muiden artistien kappaleita kalliolaisessa yksiössä eri vieraiden kanssa.[46]

Kela Jätkäsaaren Satamahulinat-tapahtumassa heinäkuussa 2015.

Tammikuussa 2013 Kela esitti uuden kappaleen ”Levoton tyttö” Uuden Musiikin Kilpailun suorassa lähetyksessä. Kela on myöhemmin kertonut: ”Kun menin takahuoneeseen kävin tarkistamassa kännykän, että miten biisi oli otettu vastaan. Esityksestä oli 15 minuuttia, mutta kun avasin kännykän ja katsoin somen reaktiota, tiesin, että urani oli pelastettu.”[47] Kappaleesta tuli lopulta vuoden 2013 soitetuin kappale, kun mukaan luetaan radiosoitot, TV-esitykset ja live-esiintymiset.[48] Myöhemmin ”Levoton tyttö” oli ehdolla Vuoden biisi -kategoriassa Emma-gaalassa.[49]

Kelan viides sooloalbumi Anssi Kela julkaistiin maaliskuussa 2013, ja se nousi albumilistan toiseksi.[2] Levy sai hyviä arvosteluja, muun muassa Helsingin Sanomissa todettiin: ”Tämä levy pelastaa Anssi Kelan uran.”[16] Levynjulkaisukiertueella nähtiin Kelan taustayhtyeen uudistunut kokoonpano rumpali Kelly Ketosen jättäydyttyä pois aikatauluongelmien vuoksi. Yhtyeen kitaristiksi vaihtunut Ville Kela palasi rumpujen taakse, ja Tuomas Wäinölä värvättiin yhtyeen uudeksi kitaristiksi.[50] Vuonna 2013 Kela esiintyi yli 80 kertaa, joka oli hänen suurin konserttimäärä sitten vuoden 2001.[51]

Kela solmi uuden levytyssopimuksen syyskuussa 2014 Fried Musicin kanssa.[52] Kelan kuudes sooloalbumi Nostalgiaa julkaistiin toukokuussa 2015, ja se nousi albumilistan neljänneksi.[53] Levy sai hyviä arvosteluja, muun muassa Keskisuomalaisen arviossa todettiin, että albumi on ”rehellisen röyhkeä, hauska ja täynnä naiivia hyvää mieltä”.[16] Levyltä julkaistiin neljä singleä, joista sen nimikkokappale nousi radiosoittolistan sijalle kolme.[53] Syksyllä 2015 Kela nähtiin Nelosen Vain elämää -musiikkiohjelman neljännen tuotantokauden yhtenä artistina.[54] Kelan sarjassa esittämistä kappaleista parhaiten menestyi alun perin Sannin levyttämä ”2080-luvulla”, joka nousi latauslistan sijalle viisi.[55] Joulukuussa 2015 Kela esiintyi Vain elämää -konsertissa Hartwall Arenalla muiden kauden artistien kanssa.[56]

Syksyllä 2015 Kela järjesti kilpailun, jossa osallistujen tuli tehdä uusi versio jostakin Nostalgiaa-albumin kappaleesta voittaakseen 8 900 euron arvoinen Martin-kitara. Kilpailuun osallistui yli 250 ihmistä, joista voittajaksi valikoitui Afromikko.[57][58] Joulukuussa 2015 Kela julkaisi singlen ”Petri Ruusunen”, joka oli jatkoa Nummela-albumin kappaleelle ”Puistossa”.[59] Kappale nousi latauslistan toiseksi, singlelistan kahdeksanneksi ja striimasi platinaa.[60][61]

Keväällä 2016 Kela aloitti yhtyeineen Parasta aikaa -konserttisalikiertueen, jonka aikana äänitettiin samanniminen livealbumi.[62] Levy julkaistiin joulukuussa 2016, ja se nousi albumilistan sijalle 21.[63] Keväällä 2016 Kela nähtiin Elastisen Elastinen feat. -ohjelmassa, jonka pohjalta julkaistiin single ”Voitais välillä elää”.[64] Kela julkaisi maaliskuussa 2016 kappaleen ”Mitä tapahtuu?”, joka oli osa Ylen Kulttuurin välikysymys -kampanjaa.[65] Toukokuussa hän järjesti ilmaiskonsertin Helsingissä Tennispalatsin katolla.[66] Heinäkuussa Kela esiintyi useiden muiden artistien kanssa uudella versiolla Juice Leskisen kappaleesta ”Viidestoista yö”.[67] Syyskuussa 2016 Kela julkaisi singlen ”Musta tuntuu multa”.[68]

Ääriviivoja (2017–)

Anssi Kela yhtyeineen Helsingin Savoy-teatterissa lokakuussa 2018.

Keväällä 2017 TV5 esitti Anssi Kela ja isot biisit -musiikkiohjelman, jossa Kela ja vieraileva artisti versioivat kilpaa erilaisia suomalaisia hittikappaleita.[69] Ohjelman pohjalta Kela julkaisi kahdeksan singleä sekä kokoelmalevyn, joka nousi albumilistan neljännelle sijalle.[70] Toukokuussa Kela esiintyi yhtyeineen Helsingin jäähallissa.[9] Heinäkuussa Kela mursi jalkansa kompastuttuaan johtoon Tavastia-klubilla, ja joutui suorittamaan loput kesän konserteista istualteen.[71] Syyskuussa julkaistiin Jean Ramsayn toimittama ja Kalle Björklidin kuvaama Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä -kirja.[72]

Kela julkaisi singlen ”Rakkaus upottaa” marraskuussa 2017. Se nousi latauslistan sijalle kahdeksan ja radiolistan sijalle 16.[73][74] Joulukuussa Kela esiintyi yhtyeineen Helsingin Kansalaistorin uudenvuodenjuhlassa, joka keräsi yli 80 000 katsojaa.[75] Kela osallistui tammikuussa 2018 Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaan julkaisemalla kappaleen ”Siksi Pekka” yhdessä Markus Nordenstrengin, Olavi Uusivirran ja Pauliina Kokkosen kanssa nimellä Tres Cojones feat. Pauliina Kokkonen.[76] Huhtikuussa 2018 Kela julkaisi singlen ”Ilves”, joka nousi Suomen kaupallisten radiokanavien soitetuimmaksi kappaleeksi ja striimasi kultaa.[77][78][79] Kelan seitsemäs studioalbumi Ääriviivoja julkaistiin syyskuussa 2018, ja se nousi Suomen albumilistan sijalle neljä.[80] Levy sai pääosin positiivisen vastaanoton kriitikoilta. Helsingin Sanomien arviossa todettiin, että Ääriviivoja on ”rönsyilevä albumikokonaisuus, joka hämmästyttää mutta vielä useammin riemastuttaa.”[81] Levyn julkaisun jälkeen Kela aloitti yhtyeensä kanssa Ääriviivoja-konserttisalikiertueen.[82]

Helmikuussa 2019 Kela palkittiin Emma-gaalassa vuoden Erikois-Emmalla, ja hän oli myös ehdolla Vuoden rock -kategoriassa.[83][84] Kela esitti tilaisuudessa ”Ilves”-kappaleen EMO Ensemble -kuoron ja Helsinki Metropolitan Orchestran kanssa, joka julkaistiin myös singlenä. Toukokuussa 2019 Kela aloitti akustisen Iholla-kiertueen.[85]

Kesäkuussa 2019 Kela tiedotti Pekka ja Susi -yhtyeen palaavan yhteen debyytialbuminsa 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Yhtye esiintyy Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa 30. lokakuuta 2019.[86]

Taiteilijakuva

Musiikkityyli ja vaikutteet

Anssi Kela on nimennyt Juha Kelan, Bruce Springsteenin, Neil Youngin ja Ritchie Blackmoren suurimmiksi musiikillisiksi esikuvikseen.[87]

Yhdeksäs hetki -yhtyeessä Kelan säveltämä ja sanoittama musiikki oli kitarapainotteista poppia, mutta myöhemmin hän ryhtyi omaksumaan vaikutteita hard rockista, speed metalista, funkista ja rapista.[8] Pekan ja Suden debyyttialbumilla yhtyeen suurin musiikillinen esikuva oli power pop -yhtye Jellyfish, ja Kelan laulutyyli oli huomattavan korkea ja nasaali.[9] Yhtyeen hajottua Kela päätti muuttaa tapaansa säveltää ja sanoittaa perinteisempään laulaja-lauluntekijä -suuntaan. Samalla hän muokkasi omaa laulutyyliään Joni Mitchellin innoittamana pehmeämmäksi ja puhemaisemmaksi.[2][11] Näiden muutosten myötä syntyneen Nummela-albumin keskeisimpiin piirteisiin kuuluivat myös akustinen kitara, huuliharppu sekä erilaiset konemusiikin piirteet.[25] Kela myös soitti miltei kaikki albumin instrumentit itse.[12] Kela halusi tehdä Suuria kuvioita -albumista ”luomumman” ja ”rokkaavamman” levyn kuin Nummela. Täten ”konerytmejä” ei albumilla kuulla lainkaan, ja akustinen kitara toimii pääinstrumenttina vain yhdessä kappaleessa.[25] Levyllä on mukana myös muitakin soittajia, muun muassa Lemonator-yhtye kappaleissa ”1972” ja ”Mies ja meri”.[26] Tietyissä kappaleissa kuuluu myös vaikutteita Neil Young ja Crazy Horse -yhtyeeltä sekä Bruce Springsteenilta.[25] Rakkaus on murhaa -albumilla on valituissa kappaleissa vaikutteita The E Street Bandiltä, Tom Pettyltä, Burt Bacharachilta ja The Carpenters -duolta.[28] Kela soitti jälleen suurimman osan levystä itse lukuun ottamatta muutamia rumpuja, torvia ja Pekka Kuusiston sovittamia jousia.[88] Kela päätti hyödyntää taustayhtyettään koko Aukio-albumilla käytettyään heitä aiemmin vain satunnaisissa kappaleissa.[36]

Anssi Kela -albumilla Kela työskenteli jälleen yksin ja omaksui vaikutteita lapsuutensa musiikista, eli 1980-luvun artisteilta, kuten Michael Jacksonilta, Duran Duranilta ja Foreignerilta.[89] Muutamissa kappaleissa kuuluu myös aineksia suomalaisesta rapista.[90] Nostalgiaa-albumi jatkoi edeltäjänsä malliin, ja siinä on vaikutteita muun muassa Kate Bushilta, Princeltä ja Fleetwood Maciltä.[91] Kela on luonnehtinut Ääriviivoja-albumia hänen uransa monipuolisimmaksi kokonaisuudeksi.[92] Levyllä on jälleen piirteitä 1980-luvun musiikista, mutta Kela omaksui vaikutteita myös Pink Floydilta, Pekka Pohjolalta, jazzista ja hänen omasta tuotannostaan.[93][94] Alun perin Kelan oli tarkoitus hyödyntää taustayhtyettään koko levyllä, mutta hän päätyi lopulta työstämään kappaleita myös yksin kotistudiossaan.[95] Lopullisella levyllä Kelan koko taustayhtye soittaakin vain kahdella kappaleella.[93]

Sanoitukset

Yhdeksäs hetki sai alkunsa gospel-yhyeenä, joten kappaleiden sanoitukset painottuivat pääasiassa kristinuskoon.[8] Pekka ja Susi -yhtyeessä Kelan sanoitukset olivat tämän omin sanoin ”parhaimmillaan näppärää kielikuvilla leikittelyä ja huonoimmillaan merkityksetöntä sanahelinää”.[9] Kela päätti yhtyeen hajottua muutta sanoituksiaan suoraviivaisemmaksi tarinankerronnaksi, mikä syntyi muun muassa vastareaktiona ”epämääräisten metaforien tasoilla” liikkuville suomenkielisille sanoituksille.[2][11] Vaikutteita hän otti kantrimusiikista ja Raymond Carverin kirjasta Rivi riviltä, lyönti lyönniltä, jonka Kela oli saanut lahjaksi Asko Kalloselta vuonna 1994.[11] Kallonen oli yrittänyt ohjeistaa Kelaa yksinkertaistamaan sanoituksiaan jo Pekka ja Susi -yhtyeen aikaan ja oli tämän takia antanut Carverin kirjan Kelalle.[96] Omien sanojensa mukaan Kela ei ”tajunnut sitä silloin yhtään”, vaan näki ”sen niin, että tällaisia juttujahan osaa kirjoitella kuka tahansa.” Vasta Pekan ja Suden hajottua Kela otti Carverin kirjan uudestaan esille ja tajusi ettei ollut vielä löytäny ”omaa ääntään” kirjoittajana.[97]

Vuonna 2008 julkaistiin Kelan esikoisromaani Kesä Kalevi Sorsan kanssa, jonka innoittamana hän halusi selvittää kuinka pitkälle tarinankerronnaliset sanoitukset voisi viedä. Tästä syntyi konseptilevy Aukio, jonka jokainen kappale on osa yhtä suurempaa tarinaa. Samalla Kela pyrki muokkaamaan sanoitustensa sanajärjestystä enemmän kieliopin mukaiseksi.[36]

Taustayhtye

Anssi Kela yhtyeineen marraskuussa 2014. Vasemmalta oikealle: Tuomas Wäinölä, Ville Kela, Anssi Kela, Antti Karisalmi ja Saara Metsberg

Nykyinen kokoonpano

Entiset jäsenet

  • Jani Auvinen – rummut (2001)
  • Anna Kuoppamäki – koskettimet (2001)
  • Kelly Ketonen – rummut (2001–2013)

Aikajana

Autourheilu-ura

Vuonna 1994 Kela pääsi kokeilemaan karting-autoilua ensimmäistä kertaa Vihdin FK-radalla. Harrastus jäi kuitenkin lyhyeen autojen jatkuvan huoltamisen vuoksi. Kesällä 2001 Kelan levy-yhtiö järjesti hänelle ja Nummela-albumin tekoon osallistuneille kilpailun Helsingin Kart in Clubilla, jonka Kela voitti. Muutaman viikon päästä hän kisasi rallin MM-sarjaa ajanutta kuljettajaa vastaan ja voitti jälleen. Tämän jälkeen Kela aloitti karting-harrastuksensa uudestaan. Motor Forumin Timo Pulkkinen tiedusteli myös Kelalta kiinostaisiko häntä ajaa formula-autolla. Syyskuussa 2002 Kela pääsi suorittamaan testiajon Formula 3 -autolla Alastarossa. Useiden testiajojen jälkeen Koiranen Bros. Motorsportin Marko Koiranen tarjosi Kelalle kuljettajanpaikkaa kaudelle 2003, johon Kela suostui.[4] Samaan talliin kuului myös Apulanta-yhtyeen rumpali Sipe Santapukki.[98]

Viikkoa ennen Kelan ensimmäisen kauden avauskilpailua hänen autonsa kääntyi ympäri testiajoissa Jurvan Botniaringilla, ja hän jäi puristuksiin ohjaamoon. Seinäjoen keskussairaalassa Kelalta todettiin murtunut ranne ja niskanikama sekä kaksi kasaan painunutta selkänikamaa. Kelan selkä oli operoitava tai hän halvaantuisi. Kelan selkärankaan kiinnitettiin noin 15 senttimetrin tukirauta Helsingissä, jonka jälkeen hän pohti autourheilun lopettamista. Kela päätti kuitenkin jatkaa, mutta hänen selkänsä jouduttiin operoimaan vielä toistamiseen yhdeksän kuukautta myöhemmin. Kela toipui leikkauksista ja palasi kisaamaan F3-sarjassa kauden 2004 avauskilpailussa Alastarossa. Kela sijoittui kisassa neljänneksi. Kelan paras sijoitus kaudella 2004 oli toinen, ja hänen sijoituksensa sarjan loppupisteissä oli viides.[4]

Kelan oli tarkoitus ajaa Koiranen Bros. Motorsportin kuljettajana Saksan Formula Renault –sarjassa kaudella 2005. Tammikuussa yksi Kelan suurimmista rahoittajista vetäytyi ja suunnitelma piti unohtaa. Kela päätti sen sijaan kokeilla kilpailemista Porschella Scandinavian Carrera Cup –sarjan osakilpailussa. Hän sijoittui kisassa neljänneksi. Seuraavaksi Kela ajoi Audilla Super 2000 –luokassa Ahvenistolla.[4]

Kela palasi kisaamaan Formula 3 -luokassa kaudella 2006.[4] Hänen sijoituksensa kauden päätöskilpailussa oli viides.[99] Kaudella 2007 Kela johti sarjaa ennen viimeistä osakilpailua, kun toinen kilpailija ajoi hänen kylkeen ensimmäisellä kierroksella.[100] Samana syksynä Kela päätti lopettaa autourheilu-uransa vedoten taloudellisiin ja ympäristöllisiiin syihin.[101][102] Uransa aikana hän ajoi 31 kilpailua F3-luokan SM-sarjassa ja saavutti neljä voittoa.[2]

Kirjailijanura

Marrakuussa 2001 Like julkaisi Kelan ensimmäisen kirjan Nummela - erään albumin anatomia.[103][2] Kirja sisälsi samannimisen albumin nuotit, sekä tarinoita levyn teosta.[2]

Vuonna 2007 Kelan oli määrä aloittaa uusien kappaleiden kirjoittaminen, minkä hän koki ”hirveän vaivalloiseksi”. Sen sijaan hän päätti kokeilla kirjan kirjoittamista. Hän otti yhteyttä Asko Kallosen vaimoon kirjailija Katja Kallioon kysyäkseen mitä tämä oli mieltä Kelan kirjoituksista.[104] Kallio yhdisti Kelan kustannustoimittaja Silja Hiidenheimoon, joka auttoi Kelaa hiomaan kirjaansa valmiiksi.[105] Hän sai apua myös kirjailija Mikko Rimmiseltä.[106] Teos julkaisi Kelan esikoisromaanin Kesä Kalevi Sorsan kanssa elokuussa 2008.[2][103] Sitä myytiin yli 4 000 kappaletta. Kirja kertoo ”onnettomuudessa muistinsa menettäneen Johanneksen yrityksistä palauttaa elämänsä raiteilleen mielikuvitusystävänsä Kalevi Sorsan avustuksella.”[2] Kesä Kalvei Sorsan kanssa sai positiivisen vastaanoton kriitikoilta. Muun muassa Keskisuomalaisen arviossa todettiin, että ”kokonaisuutena Kesä Kalevi Sorsan kanssa pitää sisällään lupauksen erinomaisesta tulevaisuuden kirjailijasta.”[107]

Toukokuussa 2012 Teos julkaisi Kelan muistelmateoksen Matkamuistoja.[2][103] Kirja on kokoelma kiertuetarinoita Kelalta ja tämän yhtyeeltä. Alun perin kirjan oli tarkoitus koostua Kelan blogikirjoituksista, mutta hän totesi pian kustannustoimittajansa kanssa, että ”se mikä toimii blogissa, ei välttämättä toimi kirjassa.”[108] Matkamuistoja sai postiivisen vastaanoton kriitikoilta. Rytmi-lehden arviossa todettiin, että ”Matkamuistoja on niin helppolukuinen, että puoli kirjaa imaisee yhdeltä istumalta.”[109] Tästä huolimatta Matkamuistoja myi alle tuhat kappaletta.[2]

Yksityiselämä

Kela on kasvissyöjä ja absolutisti.[110][111] Hän oli nuorena aktiivinen seurakunnan jäsen ja on kuvaillut silloista maailmankuvaansa ”hyvin mustavalkoiseksi ja ehdottomaksi”. Nykyään Kela on agnostikko.[111]

Kela oli naimisissa Minna Kelan kanssa vuoteen 2004 asti, ja heillä on yksi yhteinen tytär. Kela on sittemmin elänyt avoliitossa kilpa-autoilija Sanna Pinolan kanssa.[112] Kelan toinen tytär syntyi vuonna 2013.[110] Hän asui Nummelassa vuosina 1995–2003.[111] Sieltä hän muutti Helsingin Punavuoreen.[112] Sittemmin Kela on asunut Käpylässä.[1]

Diskografia

Pekka ja Susi

Pääartikkeli: Pekan ja Suden diskografia

Soolo

Pääartikkelit: Anssi Kelan diskografia ja Luettelo Anssi Kelan kappaleista

Bibliografia

Lähteet

  1. ↑ a b c d Anssi Kela ei kelvannut helsinkiläiseksi Helsingin Uutiset. 8.8.2012. Viitattu 10.3.2016.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Kela, Anssi: Biografia Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 22.4.2018.
  3. ↑ Kukkonen, Milla: Anssi Kela muistelee yli 30 vuotta sitten kuollutta isäänsä: ”Olisinpa saanut tuntea hänet” Me Naiset. 5.5.2017. Viitattu 25.12.2018.
  4. ↑ a b c d e Kela, Anssi: Formulatarina Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 6.5.2018.
  5. ↑ a b Rask, Anne: Anssi Kela: Nuorena kuollut muusikkoisä kannusti soittamaan Iltalehti. 28.4.2015. Viitattu 23.4.2018.
  6. ↑ Kela, Anssi: Kysymyksiä ja vastauksia - Sivu 15 Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 29.4.2018.
  7. ↑ Koski, Anne: Anssi Kela, voiko avaruudessa itkeä? Keski-Uusimaa. 6.4.2016. Viitattu 9.5.2018.
  8. ↑ a b c d e f g h Pekka ja Susi Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 28.4.2018.
  9. ↑ a b c d e f g h i j Schildt, Saku: Anssi Kelan albumimuistelmat: tarina siitä, kuinka Pekka ja Susi kohosi tähteyden porteille vain pudotakseen kipeästi pilvilinnoista Soundi. 15.2.2017. Viitattu 22.4.2018.
  10. ↑ Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1961: PAU - PER suomenlistalevyt.blogspot.com. Viitattu 4.6.2018.
  11. ↑ a b c d e Schildt, Saku: Anssi Kelan albumimuistelmat – levy-yhtiö antoi vielä yhden mahdollisuuden, ja se kannatti: syntyi albumi nimeltä Nummela Soundi. 24.2.2017. Viitattu 22.4.2018.
  12. ↑ a b Nummela-albumin kansilehtinen
  13. ↑ a b c d Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1961: KAS - KES suomenlistalevyt.blogspot.fi. Viitattu 21.9.2019.
  14. ↑ Vedenpää, Ville: Anssi Kelan albumi vuosikymmenen myydyin Yle Uutiset. 31.12.2009. Viitattu 24.6.2019.
  15. ↑ Vain elämää on 2000-luvun myydyin levy Suomessa Helsingin Sanomat. 20.12.2012. Viitattu 20.12.2012.
  16. ↑ a b c d e f g Levyarvosteluja Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 22.4.2018.
  17. ↑ a b c d e f Kela, Anssi: Sooloura Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 22.4.2018.
  18. ↑ Bändi 2001–2012 Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 23.4.2018.
  19. ↑ Elämä lapselle -konsertti soi jälleen Kaleva. 18.7.2001. Viitattu 22.4.2018.
  20. ↑ Paavonen, Mia: Anssi Kela paljastaa, miksi Milla-hitissä miehen olkaan on tatuoitu Jack Nicholson eikä Jim Morrison Ilta-Sanomat. 13.10.2015. Viitattu 22.4.2018.
  21. ↑ Arkistovuosi 2001 Emma Gaala. Viitattu 23.4.2018.
  22. ↑ a b Kela, Anssi: Kaksi Emma-ehdokkuutta Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 23.4.2018.
  23. ↑ Hurmas, Mira: Vuoden 2001 Emma-gaalan takahuoneen tapahtumat jäivät Anssi Kelan mieleen pysyvästi – ”Aina välillä joku henkilökunnasta tuli sanomaan...” Ilta-Sanomat. 12.12.2018. Viitattu 16.12.2018.
  24. ↑ a b Kela, Anssi: Soittolista: Sivuraiteilla Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 5.5.2018.
  25. ↑ a b c d e Schildt, Saku: Ensimmäinen askel kohti varjojen maita – vuonna 2002 Anssi Kela joutui mahdottoman urakan eteen Soundi. 7.3.2017. Viitattu 22.4.2018.
  26. ↑ a b Suuria kuvioita -albumin kansilehtinen
  27. ↑ Suomalaisrockarit maksavat velkaa nyt Aasialle Helsingin Sanomat. 11.1.2005. Viitattu 7.6.2018.
  28. ↑ a b c Schildt, Saku: Väliinputoajan tarina – Anssi Kela muistelee Rakkaus on murhaa -albumin syntyä, kukoistusta ja vaivihkaista hiipumista Soundi. 6.4.2017. Viitattu 28.4.2018.
  29. ↑ Kela, Anssi: Keikkailu alkaa taas Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 2.11.2005. Viitattu 25.4.2018.
  30. ↑ Kela, Anssi: Anssi vaihtaa lauluntekovaihteelle Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 3.10.2006. Viitattu 25.4.2018.
  31. ↑ Kela, Anssi: Anssi Emma-ehdokkaana Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 18.1.2006. Viitattu 25.4.2018.
  32. ↑ Anssi Kela teki biisin maahanmuuttajista MTV Uutiset. 18.4.2007. Viitattu 22.4.2018.
  33. ↑ Kela, Anssi: Anssi Unicefin Tukijoukossa Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 4.3.2008. Viitattu 2.5.2018.
  34. ↑ Kela, Anssi: The Hulatones Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 31.3.2008. Viitattu 2.5.2018.
  35. ↑ Kela, Anssi: Unicef-ilta Tavastialla 12. kesäkuuta Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 21.5.2008. Viitattu 6.5.2018.
  36. ↑ a b c Schildt, Saku: Kaupallinen itsemurha Anssi Kelan tapaan – lauluntekijä kulki vuonna 2009 yhden polun loppuun, ja se polku vei pohjalle Soundi. 24.4.2017. Viitattu 22.4.2018.
  37. ↑ Kela, Anssi: Haaveiden ilta Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 9.6.2009. Viitattu 25.4.2018.
  38. ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Suomen virallinen lista: Anssi Kela - Aamu Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  39. ↑ Kela, Anssi: Vuoden paketointi Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 31.12.2009. Viitattu 25.4.2018.
  40. ↑ a b Kela, Anssi: Uusi levytyssopimus Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 21.6.2012. Viitattu 25.4.2018.
  41. ↑ Kela, Anssi: Musiikkipuoti Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 16.12.2010. Viitattu 2.5.2018.
  42. ↑ Anssi Kela urastaan: Kaikki muuttui puolessa tunnissa Yle. 5.10.2017. Viitattu 31.12.2018.
  43. ↑ Kela, Anssi: Pieni juhlakiertue Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 2.9.2011. Viitattu 25.4.2018.
  44. ↑ Anssi Kela yllätti räppäämällä sykkivästä eturauhasesta MTV Uutiset. 24.11.2011. Viitattu 25.4.2018.
  45. ↑ Kela, Anssi: Piiloraita Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 17.4.2012. Viitattu 25.4.2018.
  46. ↑ Hetkiä Kalliossa Yle. Viitattu 23.4.2018.
  47. ↑ Tervo, Toni: Koulukiusaamisesta kappaleen tehnyt Anssi Kela sai fanilta koskettavan viestin – "Se pysäytti" Helsingin Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 6.1.2019.
  48. ↑ Anssi Kelan hitti oli viime vuoden soitetuin kappale MTV Uutiset. 14.7.2014. Viitattu 31.5.2018.
  49. ↑ Anssi Kela: Emma-palkinnon saamatta jääminen harmitti MTV Uutiset. 8.3.2014. Viitattu 23.4.2018.
  50. ↑ Kela, Anssi: Muutoksia bändiin Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 22.4.2018.
  51. ↑ Kela, Anssi: Paras rundi ikinä Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 9.12.2013. Viitattu 23.6.2019.
  52. ↑ Anssi Kela yllättää – pyörsi päätöksensä levyn julkaisusta MTV Uutiset. 30.9.2014. Viitattu 30.9.2014.
  53. ↑ a b Anssi Kela - Nostalgiaa Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  54. ↑ Tässä he ovat: uudet upeat Vain elämää -artistit! Nelonen. 2.6.2015. Viitattu 22.4.2018.
  55. ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Suomen virallinen lista: Anssi Kela - 2080-luvulla Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  56. ↑ Vain elämää –albumit julkaistaan perjantaina 30.10.2015 Warner Music Finland. 28.10.2015. Viitattu 3.5.2018.
  57. ↑ Annila, Silja: Hakkerit pilasivat Anssi Kelan Martin-haasteen – tänään voittaja vihdoin selviää YleX. 26.11.2015. Viitattu 6.5.2018.
  58. ↑ Kela, Anssi: Afromikko voitti Martin-haasteen! Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 27.11.2015. Viitattu 23.4.2018.
  59. ↑ Mitä tapahtui Anssi Kelan Puistossa-kappaleen Petri Ruususelle? Radio Nova. 16.12.2015. Viitattu 23.4.2018.
  60. ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Suomen virallinen lista: Anssi Kela - Petri Ruusunen Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  61. ↑ @anssikela: Anssi Kela sanoo Instagramissa: Hetkinen, mitäs täällä tapahtuu: kävin pitkästä aikaa kurkkaamassa, minkä verran biisejäni on kuunneltu Spotifyssa, ja Petri Ruusunen on kaikessa hiljaisuudessa YLITTÄNYT PLATINARAJAN! Hejsan, hopsan! Ensimmäinen platinaa striimannut biisini – tätä juhlistetaan makeisilla. Vuolaat kiitokset kaikille kuuntelijoilleni. Instagram. 19.7.2017. Viitattu 20.4.2019.
  62. ↑ Meriläinen, Mikko: Anssi Kelan hurja keikkameininki tallennettiin levylle – live-tupla ilmestyy ennen joulua Soundi. 25.10.2016. Viitattu 23.4.2018.
  63. ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Suomen virallinen lista: Anssi Kela - Parasta aikaa Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  64. ↑ Anssi Kela hylkäsi rokahtavan biisin levyltään – julkaistiin nyt Elastisen uudistamana versiona! MTV Uutiset. 11.4.2016. Viitattu 23.4.2018.
  65. ↑ Tulusto, Anna: Anssi Kela: ”Eikö jumalauta voitais vain olla?” Yle. 21.3.2016. Viitattu 4.5.2018.
  66. ↑ Kostiainen, Pasi: Anssi Kela esiintyy Tennispalatsin katolla – seuraa suoraa lähetystä ISTV:stä klo 17! Ilta-Sanomat. 6.5.2016. Viitattu 23.4.2018.
  67. ↑ Roivanen, Ida: YleX Ensinäyttö: Tältä kuulostaa, kun Anssi Kela, Vilma Alina, Pyhimys ja muut nykyartistit tulkitsevat Juicea YleX. 4.7.2016. Viitattu 25.4.2018.
  68. ↑ Hopi, Anna: Anssi Kelan uusi kappale on oodi mustalle värille - kuuntele Voice.fi. 21.9.2016. Viitattu 23.4.2018.
  69. ↑ Laurila, Elina: Anssi Kela isännöi uutta ohjelmaa – käy Suomi-hittien kimppuun muun muassa Sannin ja JVG:n kanssa Aamulehti. 1.12.2016. Viitattu 23.2.2017.
  70. ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Suomen virallinen lista: Eri Esittäjiä - Anssi Kela Ja Isot Biisit Musiikkituottajat. Viitattu 15.5.2017.
  71. ↑ Tähtivaara, Sarianne: Anssi Kelan jalka murtui kesken keikan - "Klabbi oli mennyt niin rajun näköiseksi" Iltalehti. 24.7.2017. Viitattu 7.10.2017.
  72. ↑ Fräntilä, Jarkko: Anssi Kelasta kirja, joka vie kosketusetäisyydelle – luvassa jotain erilaista Rumba. 26.5.2017. Viitattu 23.4.2018.
  73. ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Suomen virallinen lista: Anssi Kela - Rakkaus upottaa Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  74. ↑ Chart Search - Billboard - Anssi Kela: Rakkaus Upottaa Billboard. Viitattu 10.5.2018.
  75. ↑ Kansalaistorin uudenvuodenjuhla keräsi 85 000 kävijää – lastentapahtuma suurin yllättäjä Helsingin Uutiset. 1.1.2018. Viitattu 6.5.2018.
  76. ↑ Tres Cojones: Siksi Pekka feat. Pauliina Kokkonen - Siksi Pekka YouTube. 19.1.2018. Haavisto2018. Viitattu 7.5.2018.
  77. ↑ Korpijaakko, Nadja: Vieraana Anssi Kela: Ilves-biisi on kuin Mikan faijan BMW vuosimallia 2018 YleX. 24.4.2018. Viitattu 25.4.2018.
  78. ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Suomen virallinen lista: Anssi Kela - Ilves Musiikkituottajat. Viitattu 23.6.2019.
  79. ↑ @emicaptiolfinland: Emi Capitol Finland sanoo Instagramissa: Kultainen Ilves! On aika lähteä seuraamaan sitä kesän keikoille. Nähdään ympäri Suomea! Toivoo: Kesä-Anssi ☀️ Instagram. 7.6.2019. Viitattu 23.6.2019.
  80. ↑ Musiikkituottajat - Tilastot - Suomen virallinen lista: Anssi Kela - Ääriviivoja Musiikkituottajat. Viitattu 30.9.2018.
  81. ↑ Jokelainen, Jarkko: Anssi Kelan uutuuslevy on kuin musiikillisessa laboratoriossa vauhkoontuneen tiedemiehen luomus Helsingin Sanomat. 18.9.2018. Viitattu 18.9.2018.
  82. ↑ Saarinen, Reija: Anssi Kela syksyllä konserttisalikiertueelle - myös levy luvassa Radio Suomirock. 8.5.2018. Viitattu 8.5.2018.
  83. ↑ Emma-gaalan ehdokkaat 2019 on julkistettu: Vesta kahmi ehdokkuuksia ylitse muiden Ilta-Sanomat. 11.12.2018. Viitattu 11.12.2018.
  84. ↑ Pudas, Mari: Erikois-Emmalla palkittu Anssi Kela tunnusti: ”Kuulostaa siltä, että olisin kohdellut emmoja epäkunnioittavasti” Iltalehti. 2.2.2019. Viitattu 2.2.2019.
  85. ↑ @anssikela: Anssi Kela sanoo Instagramissa: Suoritan toukokuussa akustisen soolokiertueen, jonka keikat on nyt julkaistu. Luvassa on tiivis pyrähdys kevään klubirundin ja kesän festarikeikkojen välissä. Mies ja kitara -iltamissa kontakti yleisöön on mutkaton: minulle huudellaan biisitoiveita ja reagoin niihin lennossa. Näillä keikoilla kaikki on mahdollista. Tervetuloa! Instagram. 7.6.2019. Viitattu 23.6.2019.
  86. ↑ Koppinen, Mari: Anssi Kelan ura käynnistyi Pekka ja Susi -yhtyeestä, ja nyt bändi tekee yhden keikan paluun Helsingin Sanomat. 4.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
  87. ↑ Kela, Anssi: Sylttytehdas Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 28.4.2018.
  88. ↑ Rakkaus on murhaa -albumin kansilehtinen
  89. ↑ Kela, Anssi: Verbaalimaistiaiset Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 28.4.2018.
  90. ↑ Vedenpää, Ville: Anssi Kelasta on jälleen lupa tykätä Yle Uutiset. 1.3.2013. Viitattu 28.4.2018.
  91. ↑ Brotkin, Anna: Kasarimaniaa, Queen-fanitusta ja synkkä ojanpohja: aikamatkalla Anssi Kelan kanssa Rumba. 15.5.2015. Viitattu 28.4.2018.
  92. ↑ Anssi Kela julkaisee 21.9. uuden albumin Ääriviivoja - syksyn keikat Findance. 11.9.2018. Viitattu 11.09.2018.
  93. ↑ a b Anssi Kela vieraana: Voittajasapluunan kopiointi ei kiinnosta Yle Areena. 28.9.2018. Viitattu 28.9.2018.
  94. ↑ Kasarigrammari: Kasarigrammari - Anssi Kela YouTube. 21.2.2019. Viitattu 10.3.2019.
  95. ↑ Isoaho, Timo: Anssi Kelakin joutui uutta albumia työstäessään pohtimaan, onko levyjen tekemisessä enää mitään järkeä Soundi. 25.4.2018. Viitattu 24.9.2018.
  96. ↑ Ramsay, Jean: Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä, s. 28. WSOY, 2017. ISBN 978-952-291-366-1.
  97. ↑ Ramsay, Jean: Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä, s. 30. WSOY, 2017. ISBN 978-952-291-366-1.
  98. ↑ Aalto-Setälä, Julia: Sipe Santapukki ja Anssi Kela nostalgisessa yhteiskuvassa - muistatko heidät tällaisina? Iltalehti. 31.10.2017. Viitattu 20.6.2019.
  99. ↑ Kela, Anssi: 1.-2.9.2006 Ahvenisto Anssi Kela – Virallinen Sivusto. Viitattu 20.6.2019.
  100. ↑ Palomäki, Janne: Anssi Kela muistaa elävästi ensikohtaamisen Valtteri Bottaksen kanssa: ”Sanoin kaikille, että tuosta tulee seuraava suomalainen formulakuski” Iltalehti. 9.6.2019. Viitattu 20.6.2019.
  101. ↑ Anssi Kelan ristitiita: ”Puuta halaileva hippi ajaa formulaa” Teknavi. 4.10.2016. Viitattu 22.4.2018.
  102. ↑ Kela, Anssi: Täydellinen kierros Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 15.10.2010. Viitattu 20.6.2019.
  103. ↑ a b c Korkee, Sanna: Laulun synty on aina mysteeri Suomen Musiikintekijät. 12.4.2018. Viitattu 21.6.2019.
  104. ↑ Ramsay, Jean: Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä, s. 101. WSOY, 2017. ISBN 978-952-291-366-1.
  105. ↑ Ramsay, Jean: Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä, s. 102. WSOY, 2017. ISBN 978-952-291-366-1.
  106. ↑ Ramsay, Jean: Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä, s. 104. WSOY, 2017. ISBN 978-952-291-366-1.
  107. ↑ Savoila, Petja: Anssi Kela - Kesä Kalevi Sorsan kanssa Keskisuomalainen. 16.8.2008. Viitattu 21.6.2019.
  108. ↑ Kela, Anssi: Matkamuistoja Anssi Kela – Virallinen Sivusto. 3.5.2012. Viitattu 20.6.2019.
  109. ↑ Anssi Kela tutkimusmatkalla kiertue-elämässä Rytmi. 20.8.2012. Viitattu 21.6.2019.
  110. ↑ a b Wirtavuori, Sanna: Anssi Kela: ”Lapsille pitää sanoa, että tykkää” Anna. 8.11.2015. Viitattu 23.4.2018.
  111. ↑ a b c Rautio, Tuulia: Anssi Kela soitti lähes tyhjälle salille – Miten pohjalta noustaan takaisin suosioon? Lapin Kansa. 2.4.2017. Viitattu 22.10.2018.
  112. ↑ a b Koti myynnissä Iltalehti. 15.1.2008. Viitattu 11.2.2016.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anssi Kela.


 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anssi_Kela&oldid=18256555”