Katja Kallio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katja Kallio elokuussa 2008.

Katja Elina Kallio (s. 17. syyskuuta 1968 Turku)[1] on suomalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut viisi romaania sekä lyhytproosakirjan Tyypit (2004), lastenkirjan Bibi muuttaa Suomeen (2005) ja omista elokuvamuistoistaan kertovan kirjan Elokuvamuisti (2007). Kallion esikoisromaani Kuutamolla julkaistiin vuonna 2000. Kahdesta Kallion romaanista on tehty elokuvat: Kuutamolla (2002) ja Sooloilua (2007).

Kallio valmistui ylioppilaaksi Turun Klassikon lukiosta vuonna 1987. Hän on opiskellut italian ja espanjan kieltä ja kirjallisuutta sekä yleistä kirjallisuustiedettä Turun yliopistossa.[2] Kallio on suomentanut kaunokirjallisuutta espanjasta ja englannista. Hän on työskennellyt muun muassa Liken kustannustoimittajana ja tiedottajana sekä Suomen Kuvalehden TV-maailman kolumnistina. Vuodesta 2007 hän on toiminut Image-lehden elokuvakolumnistina.

Kallio asuu Helsingissä ja on naimisissa musiikkialan vaikuttajan Asko Kallosen kanssa. Heillä on tyttäret Elsa ja Ester.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion tuotannon keskeisiä teemoja ovat ulkopuolisuus, läheisyyden ja etäisyyden ristiveto ihmisen elämässä,[3] intohimon merkitys ihmisten välisen seinän rikkovana voimana[4] sekä yhteentörmäykset ja yhteen liittymiset[5][6]. Särkynyt tai särkyvä perhe sekä pyrkimykset luoda sen tilalle uusi ovat myös toistuneet hänen kaikissa teoksissaan.

Välimatka ja yhteys ovat tärkeä teema myös Italo Calvinon varhaisissa teoksissa, jotka ovat olleet Kalliolle merkittäviä[7]. Pidättyväisyys ja hillittömyys vuorottelevat Kallion romaanien henkilöhahmoissa. Intohimo muodostuu usein ainoaksi tavaksi päästä erillisyyden tunteestaan. Tunne todellisesta yhteydestä toiseen ihmiseen saa rikkomaan säädyllisyyden rajat ja käyttäytymään epäsovinnaisesti ja vastoin moraalisääntöjä[4]. Hänen teoksissaan nähdään ”subliimeja sekoamisen hetkiä”,[6] ja Kallio on sanonut nauttivansa arastelemattomasta perhedraamasta ja ihailevansa suuresti näytelmäkirjailija Tennessee Williamsia sekä Eugene O’Neilliä[8].

1900-luvun alkupuolen Hankoon sijoittuva Säkenöivät hetket (2013) on Kallion ensimmäinen historialliseen ajankohtaan ja muualle kuin Helsinkiin sijoittuva romaani. Kerrontatapa ei ole eeppinen, vaan keskittyy henkilöiden elämän intensiivisimpiin hetkiin[9]. Koska romaanissa keskitytään henkilöiden sisäiseen maailmaan sen käsittelytapa on ennemmin psykologinen kuin historiallinen[10]. Sitä on luonnehdittu historialliseksi identiteettiromaaniksi[11]. Historia näyttäytyy siinä ajoittain heräävänä petona, joka näyttää ihmiselle kuka heidän elämässään todella määrää.[9]. Enimmäkseen henkilöiden arkielämään, ei historiallisiin käännekohtiin keskittyvä teos edustaa mikrohistoriallista kerrontatapaa. Kallio itse sanoo tavoittelevansa kirjallisuuden keinoin ihmiselämän hetkiä, jotka ovat merkitykseltään valtavia mutta niin ohikiitäviä, ettei niistä saa otetta, ja koettavansa sanoittaa näkymätöntä näkyväksi[3].

Vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio on maininnut keskeiseksi kirjalliseksi vaikuttajakseen kanadalaisnovellisti Alice Munron. Myös Sirpa Kähkösen, Kjell Westön ja Anita Brooknerin tuotanto ovat hänelle tärkeitä.[1] Kallio pitää myös klassisesta brittikirjallisuudesta, kuten E. M. Forsterista, George Eliotista sekä amerikkalaisesta, Englannissa viihtyneestä Henry Jamesista.[1]

Lapsena Kallio rakasti Mary Marckia,lähde? ja on sanonut olevansa ”Woody Allenin ja nuoren Pedro Almodóvarin kasvattama”[1]. Kallion alkupään tuotannossa oli komediallista hillittömyyttä[12]. Hillittömyys on myöhemmin tasaantunut, ja tilalle on tullut kielen aistivoimaisuus[13] ja kerronnan tarkkuus[6]. Myös huumori on muuttunut vaivihkaisemmaksi.

Elokuvakäsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio kirjoitti yhdessä ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa käsikirjoituksen Kuutamolla-elokuvaan. Hän käsikirjoitti Sooloilua-elokuvan ja oli käsikirjoituksellaan Jussi-ehdokas. Kallio kirjoitti käsikirjoituksen myös Neil Hardwickin ohjaamaan, Topeliuksen Adalminan helmi -satuun perustuvan elokuvan Jos rakastat (2010).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kallio, Katja Kirjasampo.fi. Viitattu 3.11.2016.
  2. Katja Kallio Otava. Viitattu 3.11.2016.
  3. a b Karhu, Marko: Sanoilla kiinni säkenöivistä hetkistä. Turun Sanomat, 26.4.2013.
  4. a b Aamun kirja: Katja Kallio – Säkenöivät hetket Yle Areena. 14.3.2013. Viitattu 3.11.2016.
  5. Kukkola, Liisa: Rakkautta vailla koko perhe Etelä-Saimaa. 11.9.2009. Viitattu 3.11.2016.
  6. a b c Mattila, Raisa: Aivan ihana armokirja HS.fi. 18.10.2009. Viitattu 3.11.2016.
  7. Kirjasampo: Katja Kallio
  8. Kirjaseuranta: Katja Kallio
  9. a b Ekroos, Anna-Leena: Niin ohikiitävää, niin olennaista. Pohjalainen, 20.4.2013.
  10. Kirjasammon haastattelussa Katja Kallio
  11. Kirjava kammari: Säkenöivät hetket
  12. Kukkola, Liisa: Menneet aivan siinä vieressä. Kouvolan Sanomat, 23.3.2013.
  13. Etelä-Saimaan Sanomat 14.3.2013: ”Häikäisevä kirja rakkaudesta”

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]