Tämä on hyvä artikkeli.

Jokerit

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 30. maaliskuuta 2017 kello 20.14 käyttäjän Kärrmes (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helsingin Jokerit
Tiedosto:Jokerien logo.svg
Historia Töölön Vesa
1906–1967
Jokerit
1967–
Perustettu 27. lokakuuta 1967
Kaupunki Suomi Helsinki, Suomi
Kotiareena Hartwall Arena
– kapasiteetti 13 349
Sarja KHL
Konferenssi Läntinen
Divisioona Bobrov
Värit                    
Toimitusjohtaja Suomi Jukka Kohonen
Puheenjohtaja Suomi Harry Harkimo
Päävalmentaja Suomi Jukka Jalonen
Kapteeni Tanska Peter Regin
Omistaja Suomi Harry Harkimo (51 %)
Roman Rotenberg (49 %)
Yhteistyöseurat Suomi Kiekko-Vantaa (Mestis)
Saavutukset KHL:ssä
Divisioonan mestaruudet 1 (2016)
SM-mitalit
Kultaa 6 (1973, 1992, 1994, 1996, 1997, 2002)
Hopeaa 6 (1971, 1983, 1995, 2000, 2005, 2007)
Pronssia 2 (1998, 2012)

Helsingin Jokerit[1] on vuonna 1967 perustettu helsinkiläinen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa KHL:ssä. Ennen KHL:ää Jokerit on pelannut pääosin Suomen pääsarjassa. Seuran juniorijoukkueet pelaavat edelleen Suomen sarjoissa. Kuluva kiekkokausi 2016–2017 oli Jokereille sen historian 50:s.

Helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti Jokerit ostamalla itselleen Töölön Vesa -nimisen urheiluseuran jääkiekkotoiminnan. Seuran myöhemmällä osakeyhtiöllä on ollut myös jalkapallojoukkue FC Jokerit, joka toimi vuosina 1999–2004.

Historiansa aikana seura on voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi se on saavuttanut muun muassa kaksi Euroopan cupin mestaruutta sekä Continental Cupin voiton. KHL:ssä Jokerit on saavuttanut divisioonan mestaruuden vuonna 2016.

Historia

Pääartikkeli: Jokerien historia

Varhaiset vuodet

Töölön Vesa oli Jokerien edeltäjä. Kuvassa pelaajat Veikko Haapakoski, Pentti Simola ja Kai Halimo vuosien 1955–1964 välisenä aikana.

Jokerit syntyi vuonna 1967, kun helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen osti Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ja otti samalla osan seuran veloista vastuulleen.[2][3] Virallisesti Jokerit aloitti toimintansa 27. lokakuuta 1967, jolloin pidettiin perustamiskokous.[4] Sen ensimmäinen ottelu oli 7. marraskuuta käyty harjoitusottelu ylimmällä sarjatasolla pelannutta Upon Palloa vastaan.[5]

Ensimmäiset kaksi kauttaan Jokerit pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomen sarjassa.[2] Kaudeksi 1969–1970 seura nousi pääsarjatasolle SM-sarjaan.[6] Vaikka Jokerit oli 1960-luvun lopulla kehittänyt Helsinkiin Kanada-sarja-nimisen juniorisarjan, omia kasvatteja ei odoteltu, vaan Aimo Mäkinen hankki joukkueeseen maajoukkuetason tähtipelaajia lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Seuran ensimmäisinä vuosina joukkuetta edustivat esimerkiksi Veli-Pekka Ketola, Lauri ja Erkki Mononen, Ilpo Koskela, Jorma Valtonen, Timo Turunen, Pentti Hiiros, Timo Sutinen ja Henry Leppä. Jokerit saavutti heti menestystä. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 1969–1970 Jokerit oli viides, keväällä 1971 toinen, keväällä 1972 neljäs ja keväällä 1973 Jokerit saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kaudella 1972–1973 Jokerit pelasi myös taitokiekkoa, josta tuli osa sen identiteettiä.[7]

Mestaruutta seurasi kymmenen vuoden laskukausi. Uusien mestaruuksien sijaan Jokerit siirtyi taistelemaan sarjapaikastaan. Pohjakosketus oli SM-liigakausi 1977–1978, jolloin Jokerit sijoittui sarjan kymmenenneksi eli viimeiseksi. Joukkue säilytti liigapaikkansa lopulta karsintojen kautta. Seuraa itsevaltiaan tavoin johtanut Aimo Mäkinen ajautui toisinaan pahoihin velkoihin, mikä heikensi joukkuetta.[8] Impulsiivisena luonteena Mäkinen myös erotti valmentajat, mikäli peli ei kulkenut. Jokerien kurssi ei kuitenkaan kääntynyt.[9] Aimo Mäkinen väistyi seuran johdosta elokuussa 1980.[10]

Lopulta keväällä 1983 Jokerit teki Reino Ruotsalaisen valmentamana hetkittäisen nousun, kun se voitti runkosarjan. Joukkue selvitti tiensä SM-finaaleihin paikallisvastustaja HIFK:ta vastaan. Jokerit johti sarjaa 2–0, mutta hävisi sen lopulta voitoin 2–3. Heti kauden 1982–1983 jälkeen Jokerit palasi sarjataulukon häntäpäähän. Huono menestys karkotti yleisön, mikä taas heikensi rahantuloa. Jokerien joukkue koostuikin vaikeassa taloustilanteessa pitkälti nuorista omista kasvateista.[9] Kesällä 1985 Tapani Korpelan johtamaa Jokeriklubin Tukea haettiin kahdesti konkurssiin, mutta tarvittavat varat saatiin lopulta kasaan.[11] Keväällä 1987 Jokerien 18 vuotta kestänyt jakso pääsarjassa päättyi, kun joukkue putosi I-divisioonaan.[9]

Harkimon dynastia

Jokerit vietti I-divisioonassa kaksi kautta, kunnes nousi takaisin SM-liigaan kaudeksi 1989–1990. Joukkuetta vaivasivat kuitenkin talousongelmat, ja kuuden miljoonan markan velat kerännyt seura oli tehdä konkurssin 1990-luvun alussa.[12] Helmikuussa 1991 Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön.[13]

Harkimon aikana panostettiin markkinointiin ja pelaajahankintoja suoritettiin harkitun onnistuneesti.[14] Uusien satsauksien avulla Jokerit nousi huipulle ja voitti keväällä 1992 historiansa toisen Suomen mestaruuden, joka oli pitkälti nuorten omien kasvattien ansiota.[15] Joukkueessa pelasivat esimerkiksi vuoden 1988 A-nuorten Suomen mestarit Teemu Selänne, Keijo Säilynoja, Mika Strömberg, Waltteri Immonen, Markus Ketterer, Ari Sulander ja Marko Halonen.[16] Kaudesta 1991–1992 katsotaan myös alkaneen uusi aika seuran historiassa, ja monta vuotta kestäneen ”Jokeri-ilmiön” keulakuvana toimi Teemu Selänne.[17] Myös rahahuolet väistyivät, vaikka Suomessa elettiin vuosikymmenen alussa lama-aikaa.[18] Vuodet 1992–1997 olivat Jokereille sen historian menestyksekkäimpiä, sillä seura voitti Suomen mestaruuden myös vuosina 1994, 1996 ja 1997 sekä SM-hopeaa vuonna 1995.[19] Niiden lisäksi Jokerit voitti Euroopan Cupin vuosina 1995 ja 1996.[20][21]

Muutto Hartwall-areenaan

Jokerit ja Kärpät vastakkain kevään 2009 puolivälierissä Hartwall-areenalla.

Kaudeksi 1997–1998 Jokerit siirtyi pelaamaan kotiottelunsa Helsingin jäähallista uuteen Hartwall-areenaan. Nimellisesti vahva joukkue ja hulppeat olosuhteet eivät kuitenkaan osoittautuneet takeeksi menestykselle. Keväällä 1998 Jokerit saavutti pronssia, mutta vuonna 1999 seuran viisi kautta kestänyt mitaliputki katkesi, kun joukkue hävisi puolivälierissä SaiPalle.[22][23] Vuonna 2000 Jokerit ylsi hopealle, mutta vuonna 2001 runkosarjan voittanut joukkue putosi jälleen jo puolivälierissä.[24] Keväällä 2002 Jokerit voitti kuudennen ja viimeisen Suomen mestaruutensa.[25]

Jokerien KHL-ottelu Slovan Bratislavaa vastaan Hartwall Arenalla marraskuussa 2014.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolisko oli Jokereille kaksijakoista aikaa. Vuosina 2005 ja 2007 joukkue saavutti hopeaa, mutta toisena ääripäänä Jokerit sijoittui vuonna 2006 vasta sijalle 11, pudotuspelien ulkopuolelle.[24][26] Jokerit käytti paljon rahaa pelaajahankintoihin, mutta menestys oli satsauksiin nähden vaatimatonta. Talouslehtien mukaan myös seuran talous oli 2010-luvulle tultaessa huonossa kunnossa.[27]

Jokerien 2010-luvun paras saavutus SM-liigassa oli pronssi keväältä 2012.[28] Lisäksi vuoden 2011 European Trophy -turnauksessa joukkue saavutti hopeaa.[29] Kaudella 2012–2013 Jokerit voitti runkosarjan, mutta hävisi puolivälierissä Rauman Lukolle.[30]

KHL-aikakausi

Kesäkuussa 2013 Harry Harkimon ilmoitettiin myyvän Hartwall-areenan suomalais-venäläisille liikemiehille Gennadi Timtšenkolle sekä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergille, joilla oli myös optio ostaa osa Jokereista.[31] Samalla tiedotettiin, että Jokerit siirtyy KHL-liigaan kaudelle 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena seurana.[32] Jokerien toistaiseksi viimeiseksi SM-liigakaudeksi jäi siten 2013–2014, joka päättyi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle.[33]

KHL:ään siirtyminen merkitsi seuran pelaajabudjetin merkittävää kasvua.[34][35] Ensimmäisellä KHL-kaudellaan 2014–2015 Jokerit sijoittui 28 joukkueen sarjassa kuudenneksi. Runkosarjassa joukkue saavutti 119 pistettä, mikä oikeutti läntisen konferenssin neljännelle sijalle. Se oli paremmin kuin yhdelläkään KHL:n tulokasseuralla koskaan aiemmin. Pudotuspeleissä Jokerit pudotti jatkosta Dinamo Minskin, jolloin Jokereista muodostui historian ensimmäinen konferenssin puolivälieristä jatkoon päässyt tulokasseura. Joukkue putosi jatkosta konferenssin välierissä TsSKA Moskovaa vastaan.[36] Jokerien kotipeleissä kävi runkosarjassa yhteensä 327 972 katsojaa, mikä oli uusi Suomen ennätys.[37] Hyvien peliotteiden ja yleisön suuren kiinnostuksen lisäksi Jokerit oli kauden aikana otsikoissa muun muassa ulkomaisen vedonlyöntiyhtiön, NordicBetin, kanssa solmitun sopimuksen sekä Venäjän poliittisen tilanteen vuoksi.[38]

Toisella KHL-kaudellaan 2015–2016 Jokerit voitti ensimmäisenä Venäjän ulkopuolisena joukkueena divisioonan läntisessä konferenssissa, jossa se sijoittui toiseksi. Koko sarjassa Jokerit keräsi kolmanneksi eniten pisteitä.[39] Pudotuspeleissä joukkue kuitenkin hävisi heti konferenssin puolivälierissä Torpedo Nižni Novgorodille voitoin 2–4.[40] Kaudella 2016–2017 Jokerit sijoittui runkosarjassa läntisen konferenssin kahdeksanneksi ja putosi konferenssin puolivälierissä TsSKA Moskovalle voitoin 0–4.[41]

Maaliskuussa 2017 Jokerit ilmoitti jatkavansa KHL:ssä ainakin seuraavat viisi vuotta.[42]

Identiteetti

Seura

Jokerien juuret ovat Helsingin Töölössä, sillä seura polveutuu urheiluseura Töölön Vesasta.[43] Jokereilla on kuitenkin perinteisesti ollut itähelsinkiläinen leima. Mika Wickströmin HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta -kirjassa todetaan, ettei Jokereista tullut HIFK:n ja HJK:n tapaan kantakaupungin organisaatiota, vaan itähelsinkiläinen, ja ennen kaikkea lähiöön muuttaneiden oma seura. Tähän vaikutti Jokerien organisoima juniorisarja, Kanada-sarja, jota pelattiin pitkälti Helsingin itäisissä kaupunginosissa. Maalta Helsinkiin muuttaneista monet eivät tunteneet toisiaan lähiöissä, mutta Kanada-sarjan myötä heidän oli mahdollista tutustua toisiinsa poikiensa harrastuksen kautta ja siten sulautua osaksi helsinkiläistä väestöä.[44] Näistä 1970-luvulla muualta Suomesta Itä-Helsinkiin muuttaneista suuri osa oli työväenluokkataustaisia, ja Jokerien ja naapuriseura HIFK:n välistä kaksintaistoa käytiin tuolloin kolmella akselilla: itä–länsi, työväenluokka–porvaristo, suomenkielisyys–suomenruotsalaisuus.[43] Viimeiseen viitaten Jokerit kehitti itselleen 1980-luvun alussa sloganin Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue.[45] Toiminnan alkuvuosina HIFK puolestaan piti Jokereita ”Helsingin KOO-VEEna”, millä viitattiin sen suosioon työväen ja vasemmistolaisten keskuudessa.[46] Esimerkiksi Jokerien kannattajaksi tunnustautunut vasemmistoliittolainen entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoo, että hänen kannatuksensa perustuu työläisjoukkue Töölön Vesan kannatukseen työläistaustan takia. KHL-Jokereihin hänen kannatuksensa ei yllä.[47][48]

Kun Hjallis Harkimo otti komennon seurajohdossa vuonna 1991, joukkueen uuden identiteetin ytimeksi muuttui Pohjois-Amerikka. Jokereilla oli edelleen Kontulan, Myllypuron ja Vuosaaren suunnalla tuhansia sitoutuneita kannattajia, mutta heidän rooliaan ei Harkimon markkinointisuunnitelmassa korostettu. Jokerit halusi samaistua nyt idän sijasta länteen, Pohjois-Amerikkaan, mistä olivat peräisin myös Harkimon liikeideat.[49] Kun Jokerit muutti Hartwall-areenalle, lakkasi se olemasta leimallisesti itähelsinkiläinen ja varsinkin ”Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue”. Jokerit ei ollut enää pelkkä jääkiekkoseura, vaan siitä oli tullut monitoimihallin pyörittäjä ja monitahoinen urheilu- ja viihdeteollisuusyhtymä, jonka liiketoimet ylsivät ulkomaille saakka.[50]

Jokerien siirryttyä KHL:ään vuonna 2014, seura pyrki muuttamaan brändiään pelkästä helsinkiläisyydestä enemmän koko Suomen joukkueeksi. SM-liigassa Jokerien otteluissa käyneestä yleisöstä 70 prosenttia oli kotoisin pääkaupunkiseudulta, mutta ensimmäisellä KHL-kaudella enää 58.[51] Jokereilla ei ollut enää tarvetta asemoida itseään helsinkiläiseksi joukkueeksi, ja se myös halusi välttää vastakkainasettelua HIFK:n kanssa.[52]

Kannattajat

Jokerien 1970-luvulla Itä-Helsingissä tekemä työ tuotti tuloksia myös yleisön muodossa. Jokerien pelejä kävi tuolloin kuitenkin katsomassa ihmisiä ympäri Helsinkiä. He olivat sekä Helsinkiin muuttaneita että kaupungissa pitkään asuneita, sillä seura oli perinyt Töölön Vesan kannattajakunnan. Kannattajat pystyivät myös samaistumaan joukkueeseen, sillä muutaman helsinkiläispelaajan ympärille ostettu pelaajakaarti oli kuin peilikuva Jokerien yleisöstä. Seuran lyhyt ikä ja puuttuvat perinteet eivät häirinneet, sillä kaupunkiin muuttaneilla oli Helsingissä yhtä vähän perinteitä kuin Jokereillakin. Kaupunkiin haluttiin sopeutua ja luoda oma perinne helsinkiläiselle perustalle. Naapuriseura HIFK:n ruotsinkielinen kulttuuri koettiin erityisesti Helsinkiin muuttaneiden Jokeri-kannattajien keskuudessa ylpeäksi, ylenkatsovaksi ja hieman yläluokkaiseksi. Se ei sopinut heidän ajatusmaailmaansa, sillä se ei poistanut heidän uudessa kaupungissa tuntemaansa sivullisuutta ja pienoista alemmuudentunnetta.[53] 1980-luvun alkupuolella Jokerien heikko menestys aiheutti sen, että Itä-Helsinkiä lukuun ottamatta joukkue menetti suosiotaan nuorten keskuudessa. Jatkuva tappiokierre ei houkutellut otteluihin.[54]

Seuran nykymuotoinen fanitoiminta sai alkunsa kaudella 1987–1988, jolloin Jokerit pelasi ensimmäistä kauttaan I-divisioonassa. Vaikeat ajat yhdistivät joukkueen kannattajia.[55] Lisäksi I-divisioonaan putoaminen aiheutti sen, että suurin osa Helsingin jäähallin paikoista oli numeroimattomia. Tällä tavoin nuoret kannattajat pääsivät muodostamaan ryppäitä, jotka tiivistyivät ja laajenivat. Fanitoiminta oli aluksi täysin omaehtoista. Kannattajat matkustivat ja kannustivat keskenään, ja julkaisivat omaa Mahtivärkki-nimistä lehteä. Jokerit Fan Club perustettiin Jokerien noustessa takaisin SM-liigaan. Helsingin jäähallin aikoina Jokerien fanikatsomo sijaitsi katsomossa A3.[56]

1990-luvun alussa Jokerien kannattajien koostumuksessa alkoi tapahtua muutoksia. Seura nautti edelleen suurinta suosiotaan Itä-Helsingissä, mutta vanhat rajat alkoivat murentua. Jokereista alkoi tulla yleisesti koko pääkaupunkiseudun joukkue ja ihmisiä saapui otteluihin tasaisesti ympäri Uusimaata. Jokerien kannatus levisi ympäri Suomea, mikä oli uutta, sillä maaseudulla helsinkiläisyydestä ja helsinkiläisistä joukkueista ei yleensä oltu pidetty. Myös naisten määrä katsomossa lisääntyi. Lisäksi vanha kieliraja HIFK:n kanssa alkoi murentua, sillä Jokerien kannattajiin kuului entistä enemmän ruotsinkielisiä henkilöitä. Tätä kaikkea alettiin kutsua Jokeri-ilmiöksi, joka oli pohjimmiltaan nuorisoliikettä, mutta hurmos iski uudelleen myös iäkkäämpiin kannattajiin, joiden innokkuus oli hieman vähentynyt vaikeina 1980-luvun vuosina.[57]

Nykyisin Jokerien suurin faniorganisaatio on nimeltään Eteläpääty ry. Old Chiefs on puolestaan seuran iäkkäämmille kannattajille tarkoitettu yhdistys. Lisäksi vuosina 2004–2010 oli toiminnassa Ultras Jokerit -niminen kannattajaryhmä, joka sai toisinaan osakseen negatiivista julkisuutta.[58][59]

Stereotyyppisen käsityksen mukaan Jokerien kannattajat asuvat Itä-Helsingissä ja Vantaalla. Vaikka vanhat rajalinjat pitävät edelleen jossain määrin paikkansa, on Helsingin jääkiekkojoukkueiden keskinäinen kannatus pääkaupunkiseudulla nykyisin melko tasaista. Myyttiä rikkoi esimerkiksi Helsingin Sanomien tutkimus helmikuussa 2013. Sen mukaan Helsingin kantakaupungissa Jokerien kausikorttiosuus oli vain parikymmentä kappaletta HIFK:ta alhaisempi, kun taas Itä-Helsingissä IFK:n kannattajia oli lähes puolet. Mika Wickströmin mukaan suomalainen yhteiskunta on muuttunut, ja kansankerrostumat sekoittuneet voimakkaasti toisiinsa.[43]

Vuonna 2012 Jokerien kannattajat perustivat Jokerit FC -nimisen jalkapallojoukkueen, joka on pelannut Suomen alasarjoissa.[60] Faneilla on myös oma salibandyjoukkue nimeltään Jokerit Salibandy, joka osallistuu Suomen Salibandyliiton sarjoihin.[61]

Suosio

Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuu 115 000 Jokerit-henkistä kuluttajaa. Kesäkuussa 2013 Jokereilla oli runsaat 60 000 Facebook-tykkääjää, yli 7 000 Twitter-seuraajaa ja lähes 3 000 YouTube-kanavan tilaajaa.[62] SM-liigakaudella 2013–2014 Jokerien kotiottelujen yleisökeskiarvo oli 9 252 katsojaa, kun liigan keskiarvo oli 4 974. Jokerien keskiarvo oli samalla yhdeksänneksi suurin Euroopassa KHL-joukkueet mukaan lukien.[63] Ensimmäisellä KHL-kaudella 2014–2015 keskiarvo kasvoi. Jokerit keräsi ottelua kohden keskimäärin 10 932 katsojaa, mikä oli KHL:n toiseksi ja Euroopan seitsemänneksi eniten.[64]

Radio City järjesti huhtikuussa 2014 kyselyn, jossa 1 699 miespuolisen vastaajan voimin selvitettiin Suomen vihatuinta ja rakastetuinta urheiluseuraa. Jokerit voitti ylivoimaisesti vihatuimman seuran tittelin, sillä se keräsi kolme kertaa enemmän ääniä kuin toiseksi sijoittunut HIFK. Rakastetuimman seuran listalla Jokerit sijoittui neljänneksi Kärppien, HIFK:n ja Tapparan jälkeen.[65] Lisäksi elokuussa 2006 Jokerit oli saavuttanut inhotuimman SM-liigaseuran tittelin Iltalehden järjestämässä kyselyssä, johon vastasi 2 500 henkilöä. Voitto oli ylivoimainen, sillä Jokereita äänesti lähes neljä vastaajaa kymmenestä, toiseksi sijoittuneen HIFK:n kerätessä hieman yli 14 prosenttia äänistä.[66]

Pelityyli

Jokerien pelillisenä tavaramerkkinä on pidetty taitokiekkoa.[67] Päävalmentaja Matti Lampainen toi sen Jokereihin 1970-luvun alussa, ja seura piti siitä vuosien saatossa tiukasti kiinni. Lampaista eivät kiehtoneet kankeat ja isokokoiset fyysiset pelaajat, vaan he saivat olla kuinka pieniä tahansa, kunhan omasivat riittävästi taitoa. Tästä esimerkkinä Jokerien kuuluisa ”nallipyssyketju”: Timo Turunen (164 senttiä), Pentti Hiiros (172 senttiä) ja Timo Kyntölä (171 senttiä).[68] Joukkue luisteli paljon, syötteli tarkasti ja nopeasti, ja pelasi hiottuja kuvioita. Helsinkiläisyleisölle tarjottiin HIFK:n fyysisen pelityylin rinnalle selkeä vaihtoehto.[69] Myös Aimo Mäkinen vetosi näyttävän jääkiekon puolesta:

»Me pyrimme tarjoamaan yleisöllemme rehtiä ja vauhdikasta jääkiekkoa. Ja tämän talven kiekkokautena tulette näkemään vauhdikasta ja ajoittain railakastakin peliä. Parannamme asemaamme mestaruussarjan kärkipäässä. Siksi pelaamme paremmin ja Te viihdytte.»
(Aimo Mäkinen[70])

Lampaisen seuraaja Rauli Virtanen yritti myöhemmin 1970-luvulla muuttaa Jokereita fyysiseksi joukkueeksi. Tämä kuitenkin epäonnistui, kuten kävi myös Matti Väisäsen kohdalla vuosikymmenen lopulla. Virtasen olisi pitänyt vaihtaa kaikki pelaajat, eikä Väisäsenkään joukkueesta löytynyt tarpeeksi fyysistä miehistöä. Jokereilla ei ollut halua muuttaa hyväksi havaittua järjestelmää.[68] Tämän on kuitenkin sanottu aiheuttaneen sen, että vasta 1990-luvulla Jokerit ei enää hävinnyt voimassa ja taklauspelissä millekään SM-liigajoukkueelle.[8] Seppo Aalto kertoi vuonna 1992 ilmestyneessä Jokerit liukkaalla jäällä -kirjassaan, että ”Jokerit on tunnettu taitopelijoukkue, joka ei turhaan tappele ja jäähyile”.[71]

Kotihalli

Jokerit pelaa kotiottelunsa Hartwall Arenalla.
Pääartikkeli: Hartwall Arena

Jokerien kotihallina seuran perustamisvuodesta 1967 aina vuoteen 1997 asti toimi Helsingin jäähalli, joka sijaitsee Nordenskiöldinkadulla, Taka-Töölössä.[72]

Vuonna 1997 Helsingin Jokerit siirtyi nykyiseen kotihalliinsa, Hartwall-areenaan, joka sijaitsee Keski-Pasilassa.[72] Areenan kapasiteetti on vuonna 2006 tehdyn remontin jälkeen 13 349 katsojaa.[73]

Jokerien ensimmäistä KHL-kautta varten Hartwall areenan nimi muutettiin Hartwall Arenaksi. Myös hallin äänentoistojärjestelmää uudistettiin, kaukalon pleksien pystytolpat vaihdettiin uusiin, joissa erikseen ohjattavat led-valot ja areenan sisälle asennettiin NHL:stä tutut areenaa kiertävät led-paneelit.[74] Lisäksi jäähän, keskiympyrän kohdalle tuli suuri Jokerien logo, joka muutettiin seuraavaksi kaudeksi vieläkin isommaksi.[75]

Organisaatio ja talous

Jokerien puheenjohtaja ja pääomistaja Harry ”Hjallis” Harkimo.

Jokerit koostuu hallinnollisesti kahdesta erillisestä organisaatiosta. Edustusjoukkuetta hallinnoi Jokerit HC Oy ja juniorijoukkueita Helsingin Jokerit ry. Molemmilla organisaatioilla on omat johtokuntansa ja hallituksensa.[76]

Osakeyhtiömuotoisena Jokerien edustusjoukkue on toiminut vuodesta 1988, jolloin Jokeri-Hockey Oy osti seuran Jokeriklubin Tuki ry:ltä. Oston taustalla olivat talousvaikeudet ja seuran putoaminen SM-liigasta I-divisioonaan. Jokereista tuli samalla Suomen ensimmäinen osakeyhtiömuotoinen jääkiekkoseura.[77][78]

Nykyisin Helsingin Jokerien taustaorganisaatio on Jokerit Hockey Club Oy, joka perustettiin keväällä 2013.[79] Lokakuusta 2013 lähtien Jokerit Hockey Club Oy:n osakkeista 49% on kuulunut Arena Events Oy:lle, joka omistaa myös seuran kotiareenan. Yhtiön pääomistaja ja puheenjohtaja on liikemies Harry Harkimo.[80][81] Arena Events Oy on venäläisomisteinen viihdealan yritys, joka järjestää musiikki- ja viihdetapahtumia. Arena Events Oy osti Jokerien kotiareenan kesäkuussa 2013 ja kaupan yhteydessä Arena Eventsille myönnettiin osto-optio Jokerit Hockey Club Oy:n osakkeisiin. Etuosto-oikeutensa Arena Events käytti saman vuoden lokakuussa.[82][83] Ennen nykymuotoista omistussuhdetta Jokerien ja sen kotiareenan omistus oli Helsinki-Halli Oy:llä, vuosina 2011–2013.[84]

Viime vuosina Jokerit-konsernin tulos on ollut tappiollinen. Ennen Jokerien sulauttamista Helsinki-Halli Oy:ön, oli Helsinki-Hallin tulos voitollinen. Itse jääkiekkoseura teki vuosina 2000–2014 tappiota yhteensä yli 10 miljoonaa euroa.[84][85][79][86] Kahdesta ensimmäisestä KHL-kaudesta Jokereille on kertynyt tappiota 28,8 miljoonaa euroa. Tappiollisen toiminnan jatkamisen on mahdollistanut 21,4 miljoonan euron pääomalaina.[87]

Jokerit ja rahapeliyhtiö Veikkaus solmivat kesäkuussa 2015 kaksivuotisen yhteistyösopimuksen.[88]

Talouden tunnuslukuja

Tunnusluvut 2013–2015
Tilikausi Liikevaihto Tulos
2013 18 409 000 € –40 000 €
2014 6 889 000 € –3 950 000 €
2015 11 597 000 € –13 399 000 €
  • 2013: Helsinki Halli Oy (sulautettu)[89]
  • 2014–: Jokerit Hockey Club Oy[90]

Tunnukset

Logot

Jokerien alkuperäisen ja nykyisin käytössä olevan logon sunnitteli Ateneumista valmistunut ja Yleisradion kuvittamossa työskennellyt Jorma Hinkka. Jokerien perustamiseen vahvasti osallistunut Töölön Vesa -aktiivi Raimo Kähkönen oli saanut hänestä suosituksen Yleisradiossa työskenneeltä puolisoltaan. Kähkönen antoi Hinkalle nipun erilaisia jokerikortteja, joiden pohjalta hänen piti tehdä oma versionsa. Palkkioksi Hinkka sai vapaalippuja Jokerien kotiotteluihin. Ne jäivät kuitenkin käyttämättä, sillä Hinkka ei ollut kiinnostunut jääkiekosta.[91]

Vuonna 1983 otettiin käyttöön uusi logo, jossa Jokerien perinteinen tunnus oli koristeltu kanadalaistyyppisin vauhtiviivoin. Tapani Korpelan johtama seura pyrki tekemään sillä eron entiseen Aimo Mäkisen Jokereihin. Myös nimenvaihtoa suunniteltiin.[92] Logo oli käytössä vuoteen 1988, jolloin palattiin alkuperäiseen tunnukseen.[93]

Vuonna 1997 The Hockey News valitsi Jokerien logon maailman parhaaksi seuratunnukseksi.[94]

Peliasut

Jokerien pelipaidat ovat olleet pääasiassa sinisiä, valkoisia tai punaisia. 1990-luvulla joukkue käytti vihreän, liilan ja valkoisen värin yhdistelmää sekä hopeisia kypäriä.[95]

Lokakuussa 2012 Jokerit pelasi 45-vuotisjuhlaottelussaan Ilvestä vastaan punakeltaisessa pelipaidassa. Inspiraation siihen antoivat fanit, jotka olivat tuoneet punakeltaisuutta esille kaikessa toiminnassaan. Seuran kuvaajan Matti Korven suunnittelemaa paitaa käytettiin alun perin vain tässä ottelussa.[95] Lukuisten kannattajien pyyntöjen ja saadun palautteen myötä Jokerit otti punakeltaisen asun kolmospeliasuksi kaudelle 2013–2014. Joukkue käytti sitä lauantain ja sunnuntain kotiotteluissaan.[96] Lisäksi sitä käytettiin vierasottelussa TPS:ää vastaan kauden suurimman fanimatkan kunniaksi.[97]

Vuoden 2014 Talviklassikossa Jokerit kunnioitti edeltäjäänsä Töölön Vesaa pelaamalla sen peliasua muistuttavissa vihreissä paidoissa. Etumuksessa olevan Jokeri-logon lisäksi molempiin olkapäihin oli lisätty Vesan logot. Jokerit esiintyi aikoinaan historiansa ensimmäisessä ottelussa nimenomaan Vesan vanhoissa pelipaidoissa, sillä uudet asut eivät olleet vielä valmistuneet.[98]

Musiikki

Kotiotteluissa jokaisen Jokerien tekemän maalin jälkeen soitetaan pätkä The Rocky Orchestran esittämää kappaletta ”Gonna Fly Now”, joka oli käytössä ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa. Sittemmin maalilauluna on toisinaan ollut saman kappaleen vaihtoehtoisia versioita, mutta nykyisin (2017) käytössä on jälleen The Rocky Orchestran esitys. Lisäksi kaudella 2003–2004 Jokerien maalilauluna toimi muutaman ensimmäisen pelin ajan Rob Zombien kappale ”Never Gonna Stop”, mutta fanien protestoinnin vuoksi tilalle palautettiin ”Gonna Fly Now”.[99][100]

Eräs seuran tunnuskappaleista on Problems?-yhtyeen esittämä ”Katupoikien laulu”, joka 1980-luvun lopussa soitettiin ennen erien alkua.[99] Eräänlaisen tunnuskappaleen asemaan on noussut myös R.L. Burnsiden ”It’s Bad You Know”, jota on soitettu ennen erien alkua 2000-luvun alusta saakka.[100]

Virallisiin kannustuslauluihin lukeutuu Freud Marx Engels & Jungin vuonna 1991 levyttämä kappale ”Jokerit!”.[100]

Vuonna 2014 suomalaisräppärit Gracias ja Noah Kin tekivät Jokerien KHL-kauden virallisen tunnuskappaleen ”I Am”. Siitä kuvattiin myös musiikkivideo, jolla esiintyi Jokerien pelaajia ja muita seuran toimintaan kuuluvia henkiöitä.[101]

Pelaajat ja valmentajat

Nykyinen joukkue

(Tilanne 1. tammikuuta 2017)[102]

Maalivahdit
# Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
1 Belgia Wouter Peeters L 2018 Turnhout, Belgia
30 Yhdysvallat Ryan Zapolski L 2018 Erie, PA, Yhdysvallat
31 Suomi Riku Helenius L 2018 Pälkäne, Suomi
37 Suomi Jani Kautto L 2017 Vantaa, Suomi
Puolustajat
# Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
2 Suomi Rasmus Rissanen L 2018 Kuopio, Suomi
6 Suomi Topi Jaakola L 2017+1 Oulu, Suomi
7 Tanska Oliver Lauridsen L 2018 Gentofte, Tanska
9 Suomi Joonas Jalvanti L 2018 Lahti, Suomi
32 Latvia Arturs Kulda L 2017 Leipzig, Saksa
44 Tanska Jesper B. Jensen L 2018 Rødovre, Tanska
47 Suomi Ville Lajunen (A) R 2017 Helsinki, Suomi
55 Kanada Chay Genoway L 2017 Morden, MB, Kanada
56 Suomi Juho Rautanen L 2018 Mäntsälä, Suomi
Hyökkääjät
# Pelaaja Kätisyys Paikka Sopimus Syntymäpaikka
12 Suomi Marko Anttila R OLH 2019 Lempäälä, Suomi
13 Suomi Petteri Wirtanen L KH 2018 Hyvinkää, Suomi
14 Suomi Tomi Mäki L KH/LH 2018 Helsinki, Suomi
16 Suomi Masi Marjamäki L VLH 2018 Pori, Suomi
18 Suomi Jesse Joensuu (A) L VLH 2020 Pori, Suomi,
19 Suomi Roope Talaja L VLH 2017 Kuopio, Suomi
21 Yhdysvallat Brian O'Neill R OLH/VLH 2017+1 Yardley, PA, Yhdysvallat
22 Suomi Mika Niemi L KH 2018 Pori, Suomi
25 Suomi Pekka Jormakka R OLH 2017 Jyväskylän mlk, Suomi,
29 Suomi Sakari Salminen R OLH/VLH 2018 Pori, Suomi
41 Suomi Antti Pihlström L VLH/OLH 2018 Vantaa, Suomi
52 Suomi Miro Mäkinen L KH 2017 Vantaa, Suomi
53 Suomi Frank Gymer L KH 2017 Helsinki, Suomi
54 Suomi Atte Mäkinen L VLH/OLH 2017 Vantaa, Suomi
61 Suomi Tommi Huhtala L VLH 2018 Tampere, Suomi
93 Tanska Peter Regin (C) L KH 2020 Herning, Tanska
96 Kanada Joey Hishon L KH 2018 Stratford, ON, Kanada

Joukkueenjohto

Kapteenit

[103]

Päävalmentajat

[105]

Jäädytetyt pelinumerot

  • 5 Esa Tikkanen. Tikkasen numeron jäädytys on saanut rankkaa arvostelua siitä, että Tikkanen ei urallaan pelannut kuin vajaan kauden Jokerien edustusjoukkueessa NHL-uransa päättymisen jälkeen, 1999–2000.[106] Lisäksi hän pelasi tuona kautena numerolla 5 ainoastaan jouluun asti, loppukauden ajan hän kantoi selässään numeroa 10.[107] Tikkanen toimi nuorempana seuran ”maskottina” laukomalla kiekkoja maaliin kotiottelujen erätauoilla.[108] Vaikka Tikkanen pelasi juniorina Jokereissa,[107] edusti hän junioreissa myös HIFK:ta, minkä lisäksi hän pelasi samassa seurassa neljä kautta SM-liigaa.[106] Tikkanen oli HIFK:n riveissä voittamassa Suomen mestaruuden kaudella 1982–83, jolloin Jokerit hävisi finaalisarjan otteluvoitoin 2–3.[109] Tikkanen listataan kuitenkin Jokerien kasvatiksi.[110]
Esa Tikkasen paidan jäädyttämisen taustoista kerrotaan vuonna 2012 ilmestyneessä 45 Jokeria pakan päältä -teoksessa. Kirjassa Tikkanen kertoo, kuinka hän oli ollut lapsettomalle Aimo Mäkiselle kuin oma poika. Mäkinen oli aikoinaan toivonut, että Tikkasen maskottipaita numero 5 tulee nostaa Helsingin jäähallin kattoon. Syyskuussa 2001 Harry Harkimo ja Matti Virmanen toteuttivat toiveen osittain.[107] Numero jäädytettiin 13. syyskuuta 2001, ennen runkosarjan ottelua Ilvestä vastaan.[111]
  • 15 Henry Leppä siirtyi Jokereihin kaudeksi 1969–1970, ja vietti seurassa kaikkiaan yksitoista vuotta. Leppä on Jokerien kaikkien aikojen kolmanneksi paras pistemies sekä kolmanneksi tehokkain maalintekijä. Uransa lopussa, kausina 1979–1981, Leppä toimi myös Jokerien kapteenina. Lepän pelinumero jäädytettiin ottelussa Pelicansia vastaan 5. maaliskuuta 2014.[112]
  • 17 Jari Kurri liittyi 9-vuotiaana Jokerien Kanada-sarjan Vuosaaren Toronto Maple Leafsiin, ja voitti 1970-luvulla Jokereissa D- ja C-nuorten Suomen mestaruuden. Edustusjoukkueessa hän kiekkoili vuosina 1977–1980 sekä 1994–1995.[113] Kurri ei edustanut Suomessa muita seuroja kuin Jokereita.[114] Hänen kuuluisa pelinumero 17 jäädytettiin Jokerien 40-vuotisjuhlaottelussa Lukkoa vastaan 27. lokakuuta 2007. Jokereissa Kurri ei tosin koskaan pelannut numerolla 17, vaan numeroilla 11 ja 71.[115]
  • 17 Timo Turunen oli Jokerien alkuvuosina seuran kasvot ja taitokiekon ilmentymä. Hän edusti Suomen pääsarjatasolla vain Jokereita. Pelaamassaan 263 ottelussa hän teki 317 tehopistettä, ja oli joukkueen kapteeni vuodet 1971–1976 sekä osan kaudesta 1977–1978. Turusen pelinumero jäädytettiin samanaikaisesti Henry Lepän numeron kanssa 5. maaliskuuta 2014.[112]
  • 23 Petri Varis on Jokerien kaikkien aikojen pistepörssin kärkinimi tehopistein 200+220=420. Varis pelasi Jokereissa 12 kaudella ja voitti kolme Suomen mestaruutta. Jokerien kapteenina Varis toimi kausina 2005–2009.[116] Jokerit jäädytti Variksen numeron 13. joulukuuta 2013 ennen ottelua TPS:ää vastaan.[111]
  • 24 Waltteri Immonen toimi Jokerien kapteenina lähes koko 1990-luvun.[117] Hän pelasi joukkueessa kaikkiaan 452 SM-liigan runkosarjaottelua.[118] Jokerien kasvatti ei edustanut seuratasolla muita joukkueita.[119] Immosen numero jäädytettiin välittömästi hänen uransa päättymisen jälkeen, 31. elokuuta 1999. Kyseessä oli juhlaottelu, jossa Jokerit kohtasi Suomen maajoukkueen. Se oli samalla Jokerien ensimmäinen jäädytetty numero.[111]
  • 91 Otakar Janecký on kaikkien aikojen eniten pisteitä tehnyt ulkomaalainen SM-liigan historiassa[120] ja Jokerien historian toiseksi tehokkain pelaaja heti Petri Variksen jälkeen.[121] Janecký pelasi kaikkiaan kahdeksan kautta Jokereissa ja voitti tuona aikana neljä Suomen mestaruutta.[122] Janeckýn numero jäädytettiin 7. marraskuuta 2004, ennen TPS-ottelua.[111]

Toistaiseksi jäädyttämättömät, mutta käytöstä poistetut pelinumerot

  • 8 Teemu Selänne Teemu Selänne pelasi Jokereissa pääsarjatasolla vuosina 1987–1992 ja vuoden 1995 NHL-työsulun aikana. Selänteellä oli myös sopimus Jokereissa kauden 2004–05 työsulun aikana, mutta hän ei pelannut tuolloin otteluakaan. Selännettä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista Jokeri-kasvateista ja hänen Jokereissa käyttämäänsä pelinumeroa 8 ei ole käyttänyt yksikään muu pelaaja Selänteen lähdettyä NHL:ään vuonna 1992.[123][124]
  • 11 Tomek Valtonen Puolassa syntynyt Valtonen pelasi debyttikauttaan (1997–98, Tampereen Ilves) lukuun ottamatta kaikki SM-liiga pelikautensa helsinkiläisseurassa. Kahdeksan Jokeri-kautensa aikana Valtonen nousi Jokerien fanikatsomon yhdeksi suosikkipelaajaksi. Jokereista lähdettyään Valtosen käyttämä pelinumero varattiin Valtoselle itselleen. Tomek Valtonen joutui lopettamaan peliuransa ennen kauden 2009–2010 alkua, terveydellisistä syistä johtuen.[123][125][126]

Palkitut

Aarne Honkavaara -palkinto – runkosarjan paras maalintekijä[127]

Jari Kurri -palkinto – pudotuspelien paras pelaaja[128]

Jarmo Wasama -palkinto – paras tulokas[129]

Kalevi Numminen -palkinto – paras valmentaja[130]

Lasse Oksanen -palkinto – runkosarjan paras pelaaja[131]

Matti Keinonen -palkinto – tehopelaaja[132]

Pekka Rautakallio -palkinto – paras puolustaja[133]

Raimo Kilpiö -palkinto – herrasmiespelaaja[134]

Urpo Ylönen -palkinto – paras maalivahti[135]

Veli-Pekka Ketola -palkinto – pistepörssin voittaja[136]

Kultainen kypärä – pelaajien äänestämä arvokkain pelaaja

Tilastot

Pääartikkeli: Jokerien tilastot

Saavutukset

Maratontaulukot

Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Pisteet
SM-sarja/SM-liiga[138] 5. 43 1 973 956 276 741 6 926 6 105 2 519
I-divisioona/Mestis[139] 35. 2 88 50 10 28 471 355 110

Kausittainen sarjamenestys

Tilastossa on esitetty viimeiset kymmenen kautta.

Jokerien kausittainen sarjamenestys

Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V JaV JaH H TM PM P Y Sija O V H TM PM Y Sija Lähde
2006–2007 SM-liiga 56 32 6 3 15 194 144 111 8 928 2. 10 7 3 30 19 7 689 2. [140][141][142]
2007–2008 SM-liiga 56 29 5 8 14 179 152 105 8 591 3. 14 7 7 47 46 7 273 4. [140][143][144]
2008–2009 SM-liiga 58 28 4 6 20 134 132 98 8 456 4. 5 1 4 10 17 8 024 7. [145][146][147][148]
2009–2010 SM-liiga 58 22 4 4 28 144 157 78 8 295 10. 3 1 2 10 13 5 945 10. [149][150][151][152]
2010–2011 SM-liiga 60 25 6 9 20 165 150 96 8 487 6. 7 3 4 13 15 13 446 7. [153][154][155][156]
2011–2012 SM-liiga 60 24 8 13 15 183 165 101 9 173 6. 10 6 4 24 19 10 764 3. [157][158][159][160]
2012–2013 SM-liiga 60 28 10 7 15 168 136 111 9 828 1. 6 2 4 15 16 8 004 5. [161][162][163][164]
2013–2014 SM-liiga 60 25 5 8 22 156 145 93 9 252 7. 2 0 2 3 8 5 641 9. [165][166][167][168]
2014–2015 KHL 60 35 5 4 16 171 136 119 10 932 5. 10 5 5 27 25 12 382 6. [169][170]
2015–2016 KHL 60 31 5 5 19 167 140 108 10 468 2. 6 2 4 15 18 9 152 10. [171][172]

Selitteet

     KHL
     Suomen 1. korkein sarjataso
     Suomen 2. korkein sarjataso
O Ottelut
V Voitot
T Tasapelit (varsinainen peliaika)
H Häviöt
JaV Jatkoaikavoitot
JaH Jatkoaikahäviöt
TM Tehdyt maalit
PM Päästetyt maalit
Y Kotiotteluiden yleisökeskiarvo

Juniorit

Jokerien organisoiman Kanada-sarjan joukkueita. Lähinnä Itä-Helsingin kaupunginosiin keskittynyt juniorisarja käynnistyi vuonna 1969.

Jokerien junioritoiminnasta vastaa lapsi- ja nuorisojääkiekkoseura Helsingin Jokerit r.y. Joukkueita on G1-junioreista lähtien, ja nuorimmat niistä kootaan pelaajien ollessa noin 6-vuotiaita. Alle kouluikäisille järjestetään ohjelmaa luistelukoulussa. Seura tarjoaa toimintaan mukaan tulleille lapsille mahdollisuuden jääkiekon harrastamiseen. Lapsi opetetaan lajin perustaitoihin, terveisiin elämäntapoihin, toiset huomioivaan ryhmätoimintaan sekä tarjotaan mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun osana urheilujoukkuetta. Lopullisena tavoitteena on myös tuottaa uusia pelaajia edustusjoukkueen käyttöön. Seura kuitenkin muistuttaa, että valtaosalle lapsista jääkiekko on vain hyvä harrastus.[173]

»Uusia Jari Kurreja ja Teemu Selänteitä ei synny joka vuosi, mutta heidän tavoin me kaikki voimme kantaa ylpeänä Jokeri-paitaa kaukalossa ja sen ulkopuolella. Se on sitä hyvää, rehtiä ja positiivista Jokeri-henkeä jonka eteen seuramme tekee junorityötä monin eri tavoin ja pyrkii uudistumaan ja uudistamaan suomalaista juniorijääkiekkoa.»
(Helsingin Jokerit r.y.[173])

Saavutukset

A-juniorit

  • Suomen mestaruus (4): 1988, 1996, 1999, 2000
  • SM-hopeaa (5): 1972, 1980, 1998, 2003, 2012

B-juniorit

  • Suomen mestaruus (7): 1976, 1999, 2002, 2008, 2012, 2013, 2014
  • SM-hopeaa (5): 1974, 1987, 1996, 2001, 2003
  • SM-pronssia (9): 1977, 1979, 1985, 1986, 1998, 2004, 2005, 2006, 2015

C-juniorit

  • Suomen mestaruus (8): 1976, 1977, 1978, 1997, 2000, 2006, 2009, 2010
  • SM-hopeaa: (5): 1990, 1993, 1995, 1998, 2008
  • SM-pronssia (4): 1979, 1986, 2005, 2007

[174][175][176][177]

Katso myös

Lähteet

  • Aalto, Seppo: Jokerit liukkaalla jäällä – 25 vuotta jokeri-kiekkoa. Jyväskylä: Team-Erica, 1992. ISBN 952-9743-01-7.
  • Hannula, Matti: 45 Jokeria pakan päältä. Helsinki: Print Line Helsinki, 2012. ISBN 978-952-93-1225-2.
  • Kostiainen, Pasi: Jokerit – Suomalaisen jääkiekkoilun tuhkimotarina. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22191-0.
  • Mennander, Ari: Hjallis – Hartwall Areena. Helsingissä: Otava, 1997. ISBN 951-1-14874-5.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Jyväskylä: Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Liigatähdet. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6684-X.
  • Wickstöm, Mika: HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6869-8.

Viitteet

  1. ↑ Punakeltainen historia alkoi Jokerit.com. Viitattu 3.5.2016.
  2. ↑ a b Mennander & Mennander 2003, s. 172-174.
  3. ↑ Hannula 2012, s. 12.
  4. ↑ Aalto 1992, s. 26.
  5. ↑ Historiaa jokerit.com. Viitattu 12.5.2010.
  6. ↑ Aalto 1992, s.32
  7. ↑ Kostiainen: s. 12–13.
  8. ↑ a b Kostiainen: s. 13
  9. ↑ a b c Kostiainen: s. 14
  10. ↑ Aalto 1992, s. 157
  11. ↑ Aalto 1992, s. 187–189
  12. ↑ Kostiainen: s. 15
  13. ↑ Mennander 1997, s. 35-39.
  14. ↑ Hannula: s. 21
  15. ↑ Harry Harkimo: "Juhlakaudella juhlatunnelma!". Elämyksiä, 2007, nro ?, s. 3.
  16. ↑ Wickström 2012: s. 117.
  17. ↑ Mennander & Mennander 2004: s. 242.
  18. ↑ Wickström 2012: s. 119
  19. ↑ Hannula: s. 21–22
  20. ↑ STT: Jokerit Euroopan mestari. Pohjolan Sanomat, 31.12.1994. Kemi:
  21. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.264–265.
  22. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.281.
  23. ↑ Hannula 2012: s. 22
  24. ↑ a b Hannula 2012: s. 23
  25. ↑ Mennander & Mennander 2004, s. 310-311.
  26. ↑ Hannula: s. 24
  27. ↑ Wickström: s. 163
  28. ↑ Hannula 2012: s. 25
  29. ↑ IL-STT: Jokerit hävisi European Trophy -finaalin 18.12.2011. Iltalehti. Viitattu 24.8.2013.
  30. ↑ Kausi päättyi puolivälieriin 28.3.2013. Jokerit.com. Viitattu 26.6.2013.
  31. ↑ Harkimo KHL-Jokereista: "Meidän budjetti pitää kolminkertaistaa" 28.6.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.7.2013.
  32. ↑ Jokerit siirtyy KHL:aan, halli uuteen omistukseen 28.06.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 28.06.2013.
  33. ↑ Kaudelle tyly päätös 16.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 28.3.2014.
  34. ↑ Jokerien pelaajabudjetti alle 10 miljoonaa 1.8.2014. Suomikiekko.com. Viitattu 23.12.2014.
  35. ↑ Venäläiset lunastivat osuutensa: Jokereiden budjetti moninkertaituisi 30.10.2013. Uusisuomi.fi. Viitattu 23.12.2014.
  36. ↑ Loppusijoitus kuudes 1.4.2015. Jokerit.com. Viitattu 6.8.2015.
  37. ↑ Tulos jäi vajaaksi, tunnelma täysi kymppi 9.2.2015. Jokerit.com. Viitattu 6.8.2015.
  38. ↑ KHL-debytantti Jokerit vältti katastrofin ja yllätti 9.4.2015. YLE Urheilu. Viitattu 6.8.2015.
  39. ↑ Kurri: Edessä uusi alku 9.3.2016. Jokerit.com. Viitattu 21.5.2016.
  40. ↑ Kaudelle tyly päätös 2.3.2016. Jokerit.com. Viitattu 6.3.2016.
  41. ↑ Kolmas jatkoerätappio päätti kauden 27.2.2017. Jokerit.com. Viitattu 5.3.2017.
  42. ↑ Jokerit jatkaa KHL:ssä 17.3.2017. Jokerit. Viitattu 18.3.2017.
  43. ↑ a b c Munukka, Jouni: Asuvatko HIFK:n kannattajat lännessä ja Jokerien idässä? Helsingin Sanomat. 23.2.2013. Viitattu 23.8.2013.
  44. ↑ Wickström 2012, s.49
  45. ↑ Wickström 2012: s. 94
  46. ↑ Wickström 2012: s. 85
  47. ↑ Arhinmäen kolumni: Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä Ilta-Sanomat. 26.3.201. Viitattu 15.4.2014.
  48. ↑ Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä (Paavo Arhinmäen blogi) ((tarkemmin kuin IS:ssa)) paavoarhinmaki.fi. 13.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  49. ↑ Wickström 2012: s. 158–159
  50. ↑ Wickström 2012: s. 124
  51. ↑ Päätalo, Vilja: Otteluohjelmaa odotellessa - Jokerit kertoi kesäkuulumisiaan 4.6.2015. Jatkoaika.com. Viitattu 4.6.2015.
  52. ↑ Salminen, Solmu: Jokerit pääsi eroon vakavasta talousrasitteesta - Harkimo mystisenä uudesta rahoituksesta: "Ne kattavat tappiomme" 17.3.2017. Iltalehti. Viitattu 22.3.2017.
  53. ↑ Aalto 1992, s. 127–128
  54. ↑ Aalto 1992, s. 167
  55. ↑ Hannula 2012, s. 19
  56. ↑ Kostiainen: s. 38–39
  57. ↑ Aalto 1992, s. 219–220
  58. ↑ Ultras Jokerit lopettaa 29.10.2010. Sportti.com. Viitattu 3.3.2014.
  59. ↑ Old Chiefs ry Helsinki Old Chiefs.com. Viitattu 26.3.2014.
  60. ↑ Jokerit FC - Seura Jokeritfc.com. Viitattu 3.3.2014.
  61. ↑ Jokerit Salibandy - Rohkeaa salibandya Stadista! Jokeritsalibandy.fi. Viitattu 3.3.2014.
  62. ↑ Fanimarkinoinnin kärkijoukkue 14.6.2013. Fonecta.fi. Viitattu 3.3.2014.
  63. ↑ SM-liiga vasta viides Euroopassa 19.3.2014. Ilta-Sanomat.fi. Viitattu 20.3.2014.
  64. ↑ Jokerit on Euroopan seitsemänneksi suositun jääkiekkoseura 13.3.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.4.2016.
  65. ↑ Suomen rakastetuimmat ja vaihatuimmat urheiluseurat selvitettiin 28.4.2014. Radio City. Viitattu 24.4.2016.
  66. ↑ IL selvitti: Jokerit on inhotuin 25.9.2016. Iltalehti. Viitattu 24.4.2016.
  67. ↑ Wickström 2012, s.131
  68. ↑ a b Wickström 2012, s.46–47
  69. ↑ Aalto 1992, s. 71.
  70. ↑ Jokeri historia 70-luku: Ensimmäinen mitali Jokerit.com. Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 11.5.2010.
  71. ↑ Aalto 1992, s. 29.
  72. ↑ a b Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki. Viitattu 24.6.2013.
  73. ↑ Areenafaktaa Hartwall-areena. Viitattu 11.5.2010.
  74. ↑ Helsinki Areena uudistuu 14.8.2014. yle.fi. Viitattu 30.9.2014.
  75. ↑ Kuva: Jokereilla uusi, mahtipontinen logo Hartwall-areenan jäällä 5.8.2015. MTV Sport. Viitattu 6.8.2015.
  76. ↑ Junioritoiminta Helsingin Jokerit ry.. Viitattu 8.4.2016.
  77. ↑ Tiedotustilaisuus 28.6.2013. yle.fi. Viitattu 2.10.2014.
  78. ↑ Historia jokerit.com. Viitattu 2.10.2014.
  79. ↑ a b Harkimo myi lähes puolet Jokereista 960 eurolla 15.3.2014. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  80. ↑ Jokerit HC Oy kauppalehti.fi. Viitattu 2.10.2014.
  81. ↑ Jokerit jättää SM-liigan kuluvan kauden jälkeen 30.10.2014. Helsingin Uutiset. Viitattu 2.10.2014.
  82. ↑ Rotenberg: ”Olemme ostaneet 49 prosenttia Jokereista” 30.10.2013. suomikiekko.com. Viitattu 2.10.2014.
  83. ↑ Our Company arenaevents.fi. Viitattu 2.10.2014. (englanniksi)
  84. ↑ a b Hartwall-areena ei ole ollut kultasuoni 28.6.2013. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  85. ↑ Jokerit ja Hartwall Areena raskaasti tappiollisia 28.6.2013. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  86. ↑ Jokerien talous pahasti pakkaselle 16.10.2010. mtv.fi. Viitattu 2.10.2014.
  87. ↑ Jokereille jättitappiot viime pelikaudesta 14.12.2016. Kauppalehti. Viitattu 15.12.2016.
  88. ↑ Partanen, Joonas: Nyt se varmistui: Jokerit ja Veikkaus yhteistyöhön 10.6.2015. Iltalehti.fi. Viitattu 6.8.2015.
  89. ↑ Hartwall Arena Finder. Viitattu 30.10.2016.
  90. ↑ Jokerit Hockey Club Oy Finder. Viitattu 30.10.2016.
  91. ↑ Wickström: s. 41–42
  92. ↑ Aalto 1992, s. 182
  93. ↑ Aalto 1992, s. 210
  94. ↑ Wickström: s. 42
  95. ↑ a b Synttäripelin pelipaidat julki! 25.10.2012. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  96. ↑ Viikonlopun pelit punakeltaisilla paidoilla! 15.9.2013. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  97. ↑ Punakeltaiset kolmosasu 2014-15 31.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  98. ↑ Talviklassikon paidat Töölön Vesan kunniaksi 27.11.2013. Jokerit.com. Viitattu 27.11.2013.
  99. ↑ a b Suomen hallimusat - Jokerit Suomen hallimusat. Viitattu 27.11.2013.
  100. ↑ a b c Jäähallimusiikit: Jokerit Jäähallimusiikit. Viitattu 27.11.2013.
  101. ↑ I AM - Gracias ja Noah Kim Jokerit.com. Viitattu 8.8.2015.
  102. ↑ http://www.eliteprospects.com/team.php?team=41 Jokerit EliteProspects-sivustolla (englanniksi)
  103. ↑ Kapteenit Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  104. ↑ Jalosesta päävalmentaja kausille 2016-18 Jokerit.fi.
  105. ↑ Valmentajat Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  106. ↑ a b Player Profile - Esa Tikkanen Eurohockey.net. Viitattu 3.1.2008.
  107. ↑ a b c Hannula 2012, s.112
  108. ↑ Kontulan Tiki kotikentällä YLEn elävä arkisto. Viitattu 23.8.2013.
  109. ↑ 5. mestaruus 1982-1983 HIFK.fi. Viitattu 3.1.2008.
  110. ↑ Esa Tikkanen Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  111. ↑ a b c d Jäädyteyt pelinumerot Jokerit.com. Viitattu 22.5.2016.
  112. ↑ a b Lepän ja Turusen paidat Arenan kattoon 18.2.2014. Jokerit.com. Viitattu 3.3.2014.
  113. ↑ Hannula 2012, s.78
  114. ↑ Jari Kurri Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  115. ↑ Kurrin paita kattoon Jokerien 40-vuotisjuhlassa 26.10.2007. HS.fi. Viitattu 23.8.2013.
  116. ↑ http://www.jokerit.com/uutiset/?nid=2540
  117. ↑ Eliteprospects.com -Waltteri Immonen Eliteprospects.com. Viitattu 4.11.2013.
  118. ↑ Hannula 2012, s.119
  119. ↑ Waltteri Immonen Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  120. ↑ Tehokkain ulkomaalainen 4.4.2000. mtv3.fi. Viitattu 6.4.2014.
  121. ↑ Jokereiden toiseksi tehokkain pistemies jokerit.com. Viitattu 3.11.2006.
  122. ↑ Otakar Janecky jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  123. ↑ a b Virmanen: "Jos Teemu ei jatka uraansa, nostamme kasipaidan kattoon" 2007. marskicup.fi. Viitattu 3.12.2009.
  124. ↑ Teemu Selänne jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  125. ↑ Tomek Valtonen jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  126. ↑ Jari Kurri jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  127. ↑ Aarne Honkavaara -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  128. ↑ Jari Kurri -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  129. ↑ Jarmo Wasama -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  130. ↑ Kalevi Numminen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  131. ↑ Lasse Oksanen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  132. ↑ Matti Keinonen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  133. ↑ Pekka Rautakallio -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  134. ↑ Raimo Kilpiö -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  135. ↑ Urpo Ylönen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  136. ↑ Veli-Pekka Ketola -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  137. ↑ a b c d e f g h i Jokereiden saavutukset Jokerit.com. Viitattu 22.5.2016.
  138. ↑ Kaikki kaudet: Pisteet SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  139. ↑ Muutoksia maratontaulukossa Mestis.fi. Viitattu 23.3.2014.
  140. ↑ a b Suomen mestaruuskilpailut 2000–2008. Jääkiekko – SM-liigan kausiopas 2008–2009, 2008, nro 7, s. 129. Tampere: Egmont kustannus Oy Ab. 895060-08-07.
  141. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 06-07 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  142. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 06-07 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  143. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 07-08 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  144. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 07-08 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  145. ↑ Sarjataulukko 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  146. ↑ Playoffs 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  147. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  148. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  149. ↑ Ottelupuu SM-Liiga. 28.4.2010. SM-Liiga. Viitattu 10.5.2010.
  150. ↑ Sarjataulukko - Liiga 09-10 SM-Liiga. Viitattu 23.3.2014.
  151. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 09-10 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  152. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 09-10 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  153. ↑ Sarjataulukko - Liiga 10-11 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  154. ↑ Playoffs - Liiga 2011 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  155. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 10-11 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  156. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 10-11 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  157. ↑ Sarjataulukko - Liiga 11-12 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  158. ↑ Playoffs - Liiga 2011 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  159. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 11-12 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  160. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 11-12 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  161. ↑ Sarjataulukko - Liiga SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  162. ↑ Playoffs - Liiga 2013 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  163. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 12-13 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  164. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 12-13 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  165. ↑ Sarjataulukko - Liiga 13–14 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  166. ↑ Playoffs - Liiga 2014 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  167. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 13-14 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  168. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 13-14 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  169. ↑ Jalonen, Pekka: Loppusijoitus kuudes Jokerit.com. Viitattu 1.4.2015.
  170. ↑ Upea kausi pakettiin Iltalehti.fi. Viitattu 1.4.2015.
  171. ↑ Sarjataulukko, KHL 2015-16 Jokerit.com. Viitattu 19.5.2016.
  172. ↑ Jokerit edelleen Pohjoismaiden ykkönen 14.3.2016. Jokerit.com. Viitattu 19.5.2016.
  173. ↑ a b Toimintaperiaatteet Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 24.8.2013.
  174. ↑ Mitalitilasto Jokerit.com. Viitattu 30.3.2014.
  175. ↑ Eliteprospects.com Jokerit U20 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  176. ↑ Eliteprospects.com Jokerit U18 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  177. ↑ Leijonat.fi - B-nuorten Suomen mestari 2013: Jokerit Leijonat.fi. Viitattu 30.3.2014.

Aiheesta muualla

Jokerit

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jokerit&oldid=16386054”