Ruotsin ralli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsi Ruotsin ralli
Sarja Rallin MM-sarja
Sijainti Uumaja, Ruotsi
Ensimmäinen tapahtuma 1950
Viimeisin tapahtuma 2023
Eniten voittoja
Kuljettajat Ruotsi Stig Blomqvist (7)
Tallit Ruotsi Saab (10)
Viimeisin kilpailu (2023):
Voittaja Viro Ott Tänak
Viro Martin Järveoja

(M-Sport Ford WRT)
Voittoaika 2:25:54.5
Jari-Matti Latvala vuoden 2015 rallissa.

Ruotsin ralli (ruots. Svenska Rallyt, virallisesti Rally Sweden) on Ruotsissa tavallisesti helmikuussa ajettava rallikilpailu. Se on nykyään kävijämäärältään Ruotsin suurin vuosittain järjestettävä tapahtuma.[1] Kilpailu on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta kuulunut rallin MM-sarjaan heti sen perustamisesta 1973 alkaen. Ralli on yleensä MM-rallikauden ainoa lumiralli. 1960-luvun loppupuolelta lähtien aina vuoteen 2020 saakka se järjestettiin Värmlannissa Karlstadin kaupungin ja Torsbyn ympäristössä. Ilmastonmuutoksen myötä epävarmoiksi käyneet Värmlannin lumiolosuhteet johtivat kuitenkin rallin siirtämiseen pohjoisemmaksi, Uumajan ympäristöön, jossa kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 2022.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet 1950–1969[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran Ruotsin ralli järjestettiin vuonna 1950 nimellä Svenska Rallyt till Midnattssolen (suom. Ruotsin ralli keskiyön aurinkoon), ja se ajettiin vuoden valoisimpaan aikaan kesäkuun puolivälissä. Ensimmäisen rallin reitti kulki Tukholmasta yöttömän yön Kiirunaan. Neljännestä järjestämiskerrastaan vuonna 1953 lähtien kilpailu oli osa rallin EM-sarjaa. [3]

Ensimmäiset 15 vuotta ralli järjestettiin kesäkuussa, mutta vuonna 1965 se muutettiin talviralliksi, ja samalla rallin nimi vaihdettiin Ruotsin Kuninkaallisen automobiiliklubin (KAK) mukaan KAK-ralliksi (ruots. KAK-rallyt).[3] Carl-Magnus Skogh oli 1960-luvun alussa voittanut rallin ensimmäisenä kuljettana kahdesti, ja Tom Tranasta tuli hänen jälkeensä toinen kaksinkertainen voittaja voitettuaan vuonna 1964 viimeisen kesärallin ja seuraavana talvena ensimmäisen kerran järjestetyn talvirallin.[1]

1970-luku – MM-sarjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Kansainvälinen autoliitto FIA vuonna 1970 perusti MM-sarjaa edeltäneen Kansainvälisen valmistajien mestaruussarjan, Ruotsin ralli otettiin heti sen kalenteriin. Samalla rallin virallinen nimi muutettiin englanninkieliseen International Swedish Rally -muotoon (suom. Kansainvälinen Ruotsin ralli). Kyseisenä vuonna Björn Waldegård otti Porsche 911:llä ennätyksellisen kolmannen Ruotsin rallin voittonsa. Seuraavana vuonna 1971 ensimmäiseen voittoonsa ajoi puolestaan toinen Ruotsin tulevista maailmanmestareista, Saab 96:lla ajanut Stig Blomqvist. Blomqvist voitti kahtena seuraavanakin vuonna ja nousi näin nopeasti voittojen määrässä tasoihin Waldegårdin kanssa. Vuonna 1973 sai alkunsa FIA:n varsinainen MM-sarja, ja siten Blomqvistista tuli ensimmäinen MM-rallin Ruotsissa voittanut kuljettaja. Seuraavana vuonna ralli peruttiin öljykriisin vuoksi, mutta 1975 oli Björn Waldegårdin vuoro palata voittajaksi. 1970-luvun loppuun mennessä niin Waldegårdilla kuin Blomqvistillakin oli molemmilla viisi voittoa.[1]

1980-luku – Nelivedon ja japanilaisvalmistajien esiinmarssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1980 asti Ruotsin rallin oli voittanut aina ruotsalainen kuljettaja. Vuonna 1981 ensimmäisenä ei-ruotsalaisena voittoon ajoi Audi Quattrolla Suomen Hannu Mikkola. Samalla nelivetoautot tulivat voittajaluetteloon jäädäkseen.[1] Mikkola ja Blomqvist vuorottelivat Quattrolla voittajina neljän vuoden ajan. Näistä viimeinen eli vuosi 1984 toi Stig Blomqvistille seitsemännen Ruotsin rallin voiton, mikä on edelleen voimassa oleva ennätys.

Audin valtakausi päättyi, kun Peugeot 205:llä ajaneet suomalaiset Ari Vatanen ja Juha Kankkunen voittivat 1985 ja 1986. Japanilaisvalmistajien aikakausi teki puolestaan tuloaan, kun vuonna 1987 voittajaksi ajoi Mazda 323:lla Suomen Timo Salonen. Vuonna 1988 Suomen Markku Alén ylsi voittoon italialaisella Lancia Deltalla, mutta vuodesta 1989 alkaen aina vuosituhannen loppuun asti voittajaksi ajettiin joka kerta japanilaisen valmistajan autolla (Mazda, Toyota, Mitsubishi tai Subaru).[1]

1990-luku – Viimeiset ruotsalaisvoitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1990 ralli jouduttiin perumaan toisen kerran, tällä kertaa leudon sään takia. 1990-luvun alkupuolella ralli palasi ruotsalaisvoittajien aikaan, kun vuoden 1989 voittajan Ingvar Carlssonin jatkoksi voittajaluetteloon lisättiin Kenneth Erikssonin (1991 ja 1995), Mats Jonssonin (1992 ja 1993) ja Thomas Rådströmin (1994) nimet. Vuonna 1994 Ruotsin ralli ei kuulunut varsinaiseen MM-sarjaan vaan oli osa FIA:n kaksilitraisten autojen maailmancupia.[3]

Vuonna 1995 Suomen Tommi Mäkinen oli lähellä katkaista ruotsalaisten voittoputken. Mäkinen ja hänen ruotsalainen tallitoverinsa Kenneth Erikssonin olivat ajaneet rallin johdossa tiukasti kilpaa keskenään. Lauantain päätteeksi Eriksson johti yhdellä sekunnilla, ja Mitsubishin tallipäällikkö Andrew Cowan antoi tallimääräyksen, että tilanne on rauhoitettava ja sijoitukset pidettävä maaliin saakka. Mäkinen ei tästä pitänyt eikä sunnuntain aluksi näyttänyt välittävän määräyksestä. Hän ajoi päivän aikana selvään yli puolen minuutin johtoon, mutta pysähtyi kuitenkin lähellä viimeisen erikoiskokeen maalia hetkeksi paikoilleen ja luovutti voiton näin Erikssonille.[4]

Mäkinen sai hyvityksen seuraavana vuonna, kun hän otti ensimmäisen Ruotsin rallin voittonsa. Rallin viimeinen ruotsalainen voittaja on vuonna 1997 voittajaksi Subaru Imprezalla palannut Eriksson. 1990-luku puolestaan päättyi maailmanmestari Mäkisen kahteen voittoon.

2000-luku – Ruotsin ja Suomen taika murtuu vihdoin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuso Pykälistö vuoden 2003 rallissa.

Pitkä japanilaisvalmistajien aikakausi tuli vuosituhannen vaihteen myötä päätökseen. Neljä ensimmäistä voittoa uudella vuosikymmenellä ajettiin Peugeot 206 WRC -autoilla. Suomen Marcus Grönholm voitti kolmesti (2000, 2002, ja 2003) ja Harri Rovanperä kerran (2001). Vuonna 2002 rallin pääsponsoriksi tuli ruotsalainen teräsyhtiö Uddeholms AB, ja rallin virallinen nimi muutettiin muotoon Uddeholm Swedish Rally[5].

Ruotsin ralli oli ennen vuotta 2004 päättynyt aina joko ruotsalaisen tai suomalaisen kujettajan voittoon. Ranskan Sébastien Loeb onnistui kuitenkin ensimmäisenä muunmaalaisena kuljettajana voittamaan rallin Citroën Xsaralla vuonna 2004. Seuraavana vuonna voitto meni Norjaan, kun Petter Solberg kruunattiin voittajaksi.

Solbergin voiton jälkeen alkoi kuitenkin taas suomalaisten, ja samalla Fordin, valtakausi. Vuoteen 2012 saakka ralli päättyi aina Fordilla ajaneen suomalaiskuljettajan juhliin. Vuonna 2007 Marcus Grönholm nousi viidennellä voitollaan sivuamaan Björn Waldegårdin kakkossijaa Ruotsin rallin voittojen määrässä. Kahteen voittoon Fordeilla ajoivat Jari-Matti Latvala (2008 ja 2012) ja Mikko Hirvonen (2010 ja 2011). Latvala teki vuoden 2008 rallissa ennätyksen ollessaan 22-vuotiaana siihen mennessä nuorin MM-rallin voittoon kyennyt kuljettaja.[6] Vuonna 2009 Ruotsin rallia ei järjestetty, vaan kyseisen kauden talviralli ajettiin Norjassa. Samalla myös Uddeholms AB:n sponsorisopimus rallin nimestä päättyi.

2010-luku – Menestystä Pohjoismaiden ulkopuolellekin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasaväkisen vuoden 2015 Ruotsin rallin palkintokorokkeella juhlivat Nicolas Gilsoul, Thierry Neuville, Julien Ingrassia, Sébastien Ogier, Andreas Mikkelsen ja Ola Fløene.

Rallin virallinen nimi muutettiin kaudelle 2010 sponsorisopimuksen päättymisen myötä nykyiseen muotoonsa Rally Sweden. Hirvosen ja Latvalan voittojen (20082012) jälkeen Fordin ja suomalaisten pitkään jatkunut valtakausi tuli päätökseen ja Ruotsin rallissa alkoi Volkswagenin voittokulku. Ranskan Sébastien Ogier nousi korkeimmalle korokkeelle vuonna 2013 vasta toisena ei-pohjoismaalaisena kuljettajana. Seuraavana vuonna Ogierin tallikaverina ajanut Latvala otti kolmannen voittonsa, mutta kaksi seuraavaa kautta maalissa voittajana juhli jälleen Ogier.

Vuoden 2015 kilpailu oli historian tasaväkisin, kun ennen viimeistä erikoiskoetta kärkikolmikko (Andreas Mikkelsen, Thierry Neuville ja Ogier) mahtui viiden sekunnin sisään. Kolmantena ollut Ogier nousi lopulta voittoon, kun hän voitti Neuvillen viimeisellä erikoiskokeella yli kuudella sekunnilla ja kilpailun johdossa ollut Mikkelsen juuttui lumipenkkaan häviten lopulta yli puoli minuuttia.[7]

Ilmastonmuutoksen myötä nousseet lämpötilat alkoivat 2010-luvun loppupuolella aiheuttaa enenevissä määrin vaikeuksia rallin lumiolosuhteiden kanssa. Vuonna 2016 rallia jouduttiin lumen puutteen takia lyhentämään: kahdeksan erikoiskoetta peruttiin ennen kilpailua ja yksi vielä kilpailun aikana.[3]

Vuonna 2017 rallin keskuspaikka siirrettiin Karlstadista noin 100 kilometriä pohjoisemmaksi Torsbyhyn.[3] Ykköseksi ajoi rallin MM-sarjaan palanneella Toyotalla vielä kerran Jari-Matti Latvala, joka nousi neljännellä voitollaan kaikkien aikojen voittotilastossa yksinään neljänneksi. 2010-luvun viimeiset voitot menivät Belgiaan ja Viroon, kun Thierry Neuville oli ykkönen vuonna 2018 ja Ott Tänak vuonna 2019.

2020-luku – Muutto Uumajaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esapekka Lappi lumen puutteesta kärsineessä rallissa vuonna 2020.

2020-luku alkoi hyvin vähälumisissa olosuhteissa. Vuoden 2020 rallireittiä jouduttiin jälleen lumen puutteen takia lyhentämään.[8][3] Kyseinen ralli oli kuitenkin kilpailun historian kovavauhtisin. Voittaneen Walesin Elfyn Evansin keskituntinopeus oli 124,28 km/h, mikä on koko MM-sarjan historian neljänneksi korkein keskinopeus. Vain Suomen rallissa on ajettu kolmena vuonna kovempaa.[9]

Vuoden 2020 kilpailun jälkeen rallin järjestäjät alkoivat epävarmoiksi käyneiden lumiolosuhteiden takia tutkia rallin siirtämistä pohjoisemmaksi. Vaihtoehdot rallin uudeksi keskuspaikaksi olivat Luulaja, Uumaja ja Östersund, joista Uumaja tuli lopulta valituksi.[2] Kaudelle 2021 Värmlantiin suunniteltu ralli jouduttiin perumaan koronaviruspandemian johdosta.

Vuonna 2022 kilpailu järjestettiin Uumajan ympäristössä. Ensimmäisen Uumajan seudulla ajetun rallin voitti Suomen Kalle Rovanperä. Samalla Harri ja Kalle Rovanperästä tuli ensimmäinen isä–poika-pari, joka on pystynyt voittamaan saman rallin.[10] Kilpailun järjestäjä teki sopimuksen, jolla kilpailu on mukana MM-sarjassa ainakin vuoteen 2024 saakka.[11] Joulukuussa 2023 kerrottiin kolmivotisesta jatkosopimuksesta, jonka myötä kilpailu pysyy Uumajassa ainakin vuoteen 2027 asti.[12]

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyundai-talli juhlimassa Thierry Neuvillen voittoa vuonna 2018.
Kausi Kuljettaja Kartanlukija Talli
Auto
Raportti
1950 Ruotsi Per-Fredrik Cederbaum Ruotsi Bertil Sohlberg
Saksa BMW 327/328
Raportti
1951 Ruotsi Gunnar Bengtsson Ruotsi Sven Zetterberg
Ranska Talbot-Lago T26GS
Raportti
1952 Ruotsi Olof ”Grus-Olle” Persson Ruotsi Olle Norrby
Saksa Porsche 356
Raportti
1953 Ruotsi Sture Nottorp Ruotsi Bengt Jönsson
Saksa Porsche 356
Raportti
1954 Ruotsi Carl-Gunnar Hammarlund Ruotsi Emile Pettersson
Saksa Porsche 356 1300 Super
Raportti
1955 Ruotsi Allan Borgefors Ruotsi Åke Gustavsson
Saksa Porsche 356 1500
Raportti
1956 Ruotsi Harry Bengtsson Ruotsi Åke Righard
Saksa Volkswagen Kupla Typ 122 1200
Raportti
1957 Ruotsi Thure Jansson Ruotsi Lennart Jansson
Ruotsi Volvo PV444 LS
Raportti
1958 Ruotsi Gunnar Andersson Ruotsi Niels Peder Elleman-Jacobsen
Ruotsi Volvo PV444
Raportti
1959 Ruotsi Erik Carlsson Ruotsi Mario Pavoni
Ruotsi Saab 93 B
Raportti
1960 Ruotsi Carl-Magnus Skogh Ruotsi Rolf Skogh Ruotsi Åmåls Motorklubb
Ruotsi Saab 96
Raportti
1961 Ruotsi Carl-Magnus Skogh Ruotsi Rolf Skogh Ruotsi Åmåls Motorklubb
Ruotsi Saab 96
Raportti
1962 Ruotsi Bengt Söderström Ruotsi Bo Ohlsson
Iso-Britannia BMC Cooper
Raportti
1963 Ruotsi Berndt Jansson Ruotsi Erik Pettersson
Saksa Porsche 356 Carrera
Raportti
1964 Ruotsi Tom Trana Ruotsi Gunnar Thermanius Ruotsi AMCK
Ruotsi Volvo PV544
Raportti
1965 Ruotsi Tom Trana Ruotsi Gunnar Thermanius
Ruotsi Volvo PV544
Raportti
1966 Ruotsi Åke Andersson Ruotsi Sven-Olof Svedberg Ruotsi Saab AB
Ruotsi Saab 96 Sport
Raportti
1967 Ruotsi Bengt Söderström Ruotsi Gunnar Palm
Iso-Britannia Ford Cortina Lotus
Raportti
1968 Ruotsi Björn Waldegård Ruotsi Lars Helmér Ruotsi AB Scania-Vabis
Saksa Porsche 911 T
Raportti
1969 Ruotsi Björn Waldegård Ruotsi Lars Helmér Ruotsi Svenska VW AB
Saksa Porsche 911 L
Raportti
1970 Ruotsi Björn Waldegård Ruotsi Lars Helmér
Saksa Porsche 911 S
Raportti
1971 Ruotsi Stig Blomqvist Ruotsi Arne Hertz
Ruotsi Saab 96 V4
Raportti
1972 Ruotsi Stig Blomqvist Ruotsi Arne Hertz
Ruotsi Saab 96 V4
Raportti
1973 Ruotsi Stig Blomqvist Ruotsi Arne Hertz Ruotsi Saab-Scania
Ruotsi Saab 96 V4
Raportti
1974 Ralli peruttiin öljykriisin takia
1975 Ruotsi Björn Waldegård Ruotsi Hans Thorszelius Italia Lancia
Italia Lancia Stratos HF
Raportti
1976 Ruotsi Per Eklund Ruotsi Björn Cederberg Ruotsi Saab-Scania
Ruotsi Saab 96 V4
Raportti
1977 Ruotsi Stig Blomqvist Ruotsi Hans Sylvan Ruotsi SMK Örebro
Ruotsi Saab 99 EMS
Raportti
1978 Ruotsi Björn Waldegård Ruotsi Hans Thorszelius
Yhdysvallat Ford Escort RS 1800 MKII
Raportti
1979 Ruotsi Stig Blomqvist Ruotsi Björn Cederberg
Ruotsi Saab 99 Turbo
Raportti
1980 Ruotsi Anders Kulläng Ruotsi Bruno Berglund Saksa Opel Euro Händler Team
Saksa Opel Ascona 400
Raportti
1981 Suomi Hannu Mikkola Ruotsi Arne Hertz Saksa Audi Sport
Saksa Audi Quattro
Raportti
1982 Ruotsi Stig Blomqvist Ruotsi Björn Cederberg Ruotsi Audi Sport Sweden
Saksa Audi Quattro
Raportti
1983 Suomi Hannu Mikkola Ruotsi Arne Hertz Saksa Audi Sport
Saksa Audi Quattro
Raportti
1984 Ruotsi Stig Blomqvist Ruotsi Björn Cederberg Ruotsi Audi Sport
Saksa Audi Quattro A2
Raportti
1985 Suomi Ari Vatanen Iso-Britannia Terry Harryman Ranska Peugeot Talbot Sport
Ranska Peugeot 205 Turbo 16
Raportti
1986 Suomi Juha Kankkunen Suomi Juha Piironen Ranska Peugeot Talbot Sport
Ranska Peugeot 205 Turbo 16 E2
Raportti
1987 Suomi Timo Salonen Suomi Seppo Harjanne Japani Mazda Rally Team Europe
Japani Mazda 323 4WD
Raportti
1988 Suomi Markku Alén Suomi Ilkka Kivimäki Italia Martini Lancia
Italia Lancia Delta HF 4WD
Raportti
1989 Ruotsi Ingvar Carlsson Ruotsi Per Carlsson Japani Mazda Rally Team Europe
Japani Mazda 323 4WD
Raportti
1990 Ralli peruttiin leudon sään takia
1991 Ruotsi Kenneth Eriksson Ruotsi Staffan Parmander Japani Mitsubishi Ralliart Europe
Japani Mitsubishi Galant VR-4
Raportti
1992 Ruotsi Mats Jonsson Ruotsi Lars Bäckman Ruotsi Toyota Team Sweden
Japani Toyota Celica GT-4 (ST165)
Raportti
1993 Ruotsi Mats Jonsson Ruotsi Lars Bäckman Japani Toyota Castrol Team
Japani Toyota Celica Turbo 4WD (ST185)
Raportti
1994 Ruotsi Thomas Rådström Ruotsi Lars Bäckman
Japani Toyota Celica Turbo 4WD (ST185)
Raportti
1995 Ruotsi Kenneth Eriksson Ruotsi Staffan Parmander Japani Mitsubishi Ralliart
Japani Mitsubishi Lancer Evo II
Raportti
1996 Suomi Tommi Mäkinen Suomi Seppo Harjanne Japani Mitsubishi Ralliart
Japani Mitsubishi Lancer Evo III
Raportti
1997 Ruotsi Kenneth Eriksson Ruotsi Staffan Parmander Japani 555 Subaru WRT
Japani Subaru Impreza S5 WRC ’97
Raportti
1998 Suomi Tommi Mäkinen Suomi Risto Mannisenmäki Japani Mitsubishi Ralliart
Japani Mitsubishi Lancer Evo IV
Raportti
1999 Suomi Tommi Mäkinen Suomi Risto Mannisenmäki Japani Marlboro Mitsubishi Ralliart
Japani Mitsubishi Lancer Evo IV
Raportti
2000 Suomi Marcus Grönholm Suomi Timo Rautiainen Ranska Peugeot Esso
Ranska Peugeot 206 WRC
Raportti
2001 Suomi Harri Rovanperä Suomi Risto Pietiläinen Ranska Peugeot Total
Ranska Peugeot 206 WRC
Raportti
2002 Suomi Marcus Grönholm Suomi Timo Rautiainen Ranska Peugeot Total
Ranska Peugeot 206 WRC
Raportti
2003 Suomi Marcus Grönholm Suomi Timo Rautiainen Ranska Marlboro Peugeot Total
Ranska Peugeot 206 WRC
Raportti
2004 Ranska Sébastien Loeb Monaco Daniel Elena Ranska Citroën World Rally Team
Ranska Citroën Xsara WRC
Raportti
2005 Norja Petter Solberg Iso-Britannia Phil Mills Japani Subaru World Rally Team
Japani Subaru Impreza S10 WRC ’04
Raportti
2006 Suomi Marcus Grönholm Suomi Timo Rautiainen Iso-Britannia BP Ford World Rally Team
Iso-Britannia Ford Focus RS WRC ’06
Raportti
2007 Suomi Marcus Grönholm Suomi Timo Rautiainen Iso-Britannia BP Ford World Rally Team
Iso-Britannia Ford Focus RS WRC ’07
Raportti
2008 Suomi Jari-Matti Latvala Suomi Miikka Anttila Iso-Britannia BP Ford Abu Dhabi WRT
Iso-Britannia Ford Focus RS WRC ’07
Raportti
2009 Rallia ei järjestetty
2010 Suomi Mikko Hirvonen Suomi Jarmo Lehtinen Iso-Britannia BP Ford Abu Dhabi WRT
Iso-Britannia Ford Focus RS WRC ’09
Raportti
2011 Suomi Mikko Hirvonen Suomi Jarmo Lehtinen Iso-Britannia Ford Abu Dhabi WRT
Iso-Britannia Ford Fiesta RS WRC
Raportti
2012 Suomi Jari-Matti Latvala Suomi Miikka Anttila Iso-Britannia Ford World Rally Team
Iso-Britannia Ford Fiesta RS WRC
Raportti
2013 Ranska Sébastien Ogier Ranska Julien Ingrassia Saksa Volkswagen Motorsport
Saksa Volkswagen Polo R WRC
Raportti
2014 Suomi Jari-Matti Latvala Suomi Miikka Anttila Saksa Volkswagen Motorsport
Saksa Volkswagen Polo R WRC
Raportti
2015 Ranska Sébastien Ogier Ranska Julien Ingrassia Saksa Volkswagen Motorsport
Saksa Volkswagen Polo R WRC
Raportti
2016 Ranska Sébastien Ogier Ranska Julien Ingrassia Saksa Volkswagen Motorsport
Saksa Volkswagen Polo R WRC
Raportti
2017 Suomi Jari-Matti Latvala Suomi Miikka Anttila Japani Toyota Gazoo Racing WRT
Japani Toyota Yaris WRC
Raportti
2018 Belgia Thierry Neuville Belgia Nicolas Gilsoul Etelä-Korea Hyundai Motorsport
Etelä-Korea Hyundai i20 Coupe WRC
Raportti
2019 Viro Ott Tänak Viro Martin Järveoja Japani Toyota Gazoo Racing WRT
Japani Toyota Yaris WRC
Raportti
2020 Iso-Britannia Elfyn Evans Iso-Britannia Scott Martin Japani Toyota Gazoo Racing WRT
Japani Toyota Yaris WRC
Raportti
2021 Ralli peruttiin koronaviruspandemian takia
2022 Suomi Kalle Rovanperä Suomi Jonne Halttunen Japani Toyota Gazoo Racing WRT
Japani Toyota GR Yaris Rally1
Raportti
2023 Viro Ott Tänak Viro Martin Järveoja M-Sport Ford WRT
Ford Puma Rally1
Raportti

Lähteet:[1][3][13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Rally Sweden – The Story RallySweden.com. Viitattu 15.2.2022. (ruotsiksi)
  2. a b Rally Sweden moves north to Umeå RallySweden.com. 8.4.2021. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Rally Sweden eWRC-Results.com. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  4. 1995 Rewind: Mitsubishi orders at play in Sweden DirtFish.com. 26.4.2020. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  5. Historia uddeholm.com. Viitattu 14.8.2023.
  6. 30 youngest WRC winners Jonkka's World Rally Archive. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  7. Luke Smith: WRC: Ogier claims thrilling win at Rally Sweden NBCSports.com. 15.2.2015. Arkistoitu 15.2.2022. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  8. Rally Sweden 2020 juwra.com. Viitattu 19.12.2022. (englanniksi)
  9. Top 30 fastest rallies Jonkka's World Rally Archive. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  10. Matti Lehtisaari: Kalle Rovanperän voitossa historian havinaa – isä ja poika ovat voittaneet nyt saman MM-rallin Yle Urheilu. Viitattu 27.2.2022.
  11. Luke Barry: Rally Sweden stays in Umeå and WRC until 2024 dirtfish.com. 27.2.2022. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
  12. WRC Promoter extends Sweden deal by further three years wrc.com. 13.12.2023. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
  13. 1950 till 2002 – här är alla vinnarna 17.1.2003. Arkistoitu . Viitattu 6.8.2023. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]