MM-rallikausi 1982

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
MM-rallikausi 1982
Sarja rallin MM-sarja
Järjestyksessä oleva kausi 10.
Kilpailuja 13 12
Kuljettajien mestari Saksa Walter Röhrl
Valmistajien mestari Audi
← MM-rallikausi 1981 MM-rallikausi 1983 →
Michèle Moutonin Audi pysäköitynä vuoden 1982 Monte Carlon rallissa.
Opel Ascona 400, jolla ajettiin vuonna 1982.

MM-rallikausi 1982 oli rallin maailmanmestaruussarjan 10. kausi. Siihen kuului 12 osakilpailua. Maailmanmestaruuden voitti Walter Röhrl.[1] Michèle Moutonin toinen sija on vielä neljäkymmentä vuotta myöhemmin paras naiskuljettajan tulos mestaruussarjan historiassa.[2] Norsunluurannikon kilpailussa Mouton oli vahvassa johdossa kun autossa ilmeni tekniikkaongelmia, joka johti keskeytykseen.[2]

Kaudella seitsemän parasta tulosta laskettiin mestaruuteen, josta johtuen alin tulos oli pudotettava pois kun kilpailija keräsi pisteitä useammasta kilpailusta.[3] Sarjan pistelaskujärjestelmää kritisoitiin kauden aikana kun Röhrl johti kuljettajien MM-sarjaa yhdellä voitolla, kun Moutonilla oli samaan aikaan kolme voittoa. Myös valmistajien mestaruuden pistejärjestelmää kritisoitiin.[4]

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1982 kilpailupaikat kartalla.

Argentiina oli Falklandin sodan ja talouskriisin keskellä, josta johtuen Argentiinan ralli peruttiin. Etelä-Amerikassa ajettiin Brasilian ralli, josta myönnettiin valmistajien pisteitä. Tämän myötä Norsunluurannikon rallista ja Ruotsin rallista sai vain kuljettajien pisteitä.[5]

Nro Ajankohta Ralli Raportti
1. 16. – 22. tammikuuta Monaco Monte Carlo -ralli Raportti
2. 12. – 14. helmikuuta Ruotsi Ruotsin ralli Raportti
3. 3. – 6. maaliskuuta Portugali Portugalin ralli Raportti
4. 8. – 12. huhtikuuta Kenia Safari-ralli Raportti
5. 6. – 8. toukokuuta Ranska Korsikan ralli Raportti
6. 31. toukokuuta – 3. kesäkuuta Kreikka Akropolis-ralli Raportti
7. 26. – 29. kesäkuuta Uusi-Seelanti Uuden-Seelannin ralli Raportti
8. peruttu Argentiina Argentiinan ralli
9. 11. – 14. elokuuta Brasilia Brasilian ralli Raportti
10. 27. – 29. elokuuta Suomi 1000 järven ralli Raportti
11. 3. – 8. lokakuuta Italia Sanremon ralli Raportti
12. 27. lokakuuta – 1. marraskuuta Norsunluurannikko Norsunluurannikon ralli Raportti
13. 21. – 25. marraskuuta Yhdistynyt kuningaskunta RAC-ralli Raportti
Lähde: [6]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 20 15 12 10 8 6 4 3 2 1

Kuljettajien mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Nro Kuljettaja Kilpailu Pisteet
Monaco
MON
Ruotsi
SWE
Portugali
POR
Kenia
KEN
Ranska
FRA
Kreikka
GRE
Uusi-Seelanti
NZL
Brasilia
BRA
Suomi
FIN
Italia
ITA
Norsunluurannikko
CIV
Iso-Britannia
GBR
1 Saksa Walter Röhrl 1 3 Kesk. 2 (4) 2 3 2 (3) 1 109
2 Ranska Michèle Mouton Kesk. 5 1 7 1 Kesk. 1 Kesk. 4 Kesk. 2 97
3 Suomi Hannu Mikkola 2 16 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. DSQ 1 2 DSQ 1 70
4 Ruotsi Stig Blomqvist 1 2 1 8 58
5 Ruotsi Per Eklund 4 2 2 Kesk. Kesk. 2 9 57
6 Ruotsi Björn Waldegård 92 Kesk. 1 3 7 36
7 Suomi Henri Toivonen Kesk. 3 Kesk. 5 3 32
8 Kenia Shekhar Mehta 1 4 30
9 Ranska Bruno Saby 5 5 4 26
10 Ranska Jean Ragnotti 1 Kesk. 20
11 Suomi Timo Salonen 4 4 20
12 Ranska Guy Fréquelin 4 6 16
13 Suomi Ari Vatanen 2 15
Ranska Jean-Claude Andruet 2 15
15 Ranska Jean-Luc Thérier 3 12
Itävalta Franz Wittmann 3 12
Kenia Mike Kirkland 3 12
Ranska Bernard Béguin 3 12
Uruguay Domingo De Vitta 3 12
Suomi Pentti Airikkala 3 12
21 Suomi Markku Alén 9 4 12
22 Iso-Britannia Russell Brookes 6 6 12
23 Portugali Carlos Torres 4 10
Iso-Britannia Tony Pond 4 10
Brasilia Aparecido Rodrigues 4 10
26 Ranska Alain Coppier 5 8
Kenia Jayant Shah 5 8
Kreikka Iórgos Moschous 5 8
Uusi-Seelanti Rod Millen 5 8
Suomi Antero Laine 5 8
Ranska Alain Ambrosino 5 8
Saksa Harald Demuth 5 8
33 Ranska Dany Snobeck 6 6
Suomi Lasse Lampi 6 6
Portugali Mário Silva 6 6
Kenia Rob Collinge 6 6
Iso-Britannia Jimmy McRae 6 6
Uusi-Seelanti Tony Teesdale 6 6
Italia Michele Cinotto 6 6
Norsunluurannikko Eugène Salim 6 6
41 Saksa Jochi Kleint 7 4
Ruotsi Sören Nilsson 7 4
Portugali António Ferreira da Cunha 7 4
Japani Yoshinobu Takahashi 7 4
Kreikka Pavlos Moschoutis 7 4
Ranska Jean-Louis Leyraud 7 4
Suomi Harri Uotila 7 4
Ruotsi Anders Kulläng 7 4
49 Ranska Philippe Touren 8 3
Ruotsi Kalle Grundel 8 3
Ranska Christian Dorche 8 3
Kenia Frank Tundo 8 3
Ranska Francis Vincent 8 3
Kreikka Leonidas 8 3
Uusi-Seelanti Malcolm Stewart 8 3
Suomi Jouni Kinnunen 8 3
Italia Miki Biasion 8 3
58 Ranska Jean-Pierre Ballet 9 2
Ruotsi Bengt Thorsell 9 2
Ranska Olivier Tabatoni 9 2
Kenia Javaid Alam 9 2
Kreikka Anastasios Gemenis 9 2
Uusi-Seelanti Paul Adams 9 2
Suomi Seppo Mustonen 9 2
Italia Livio Lupidi 9 2
66 Saksa Jürgen Barth 10 1
Ruotsi Mikael Ericsson 10 21 1
Brasilia Jorge Fleck 10 DSQ 1
Kenia Ramesh Khoda 10 1
Ranska Robert Simonetti 10 1
Saksa Fritz Heisler 10 1
Uusi-Seelanti Reg Cook 10 1
Suomi Henri Palmroos 10 1
Italia Vittorio Caneva 10 1
Iso-Britannia Malcolm Wilson Kesk. 10 1

Valmistajien mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistajien pisteet
Nro Valmistaja Kilpailu Pisteet
Monaco
MON
Portugali
POR
Kenia
KEN
Ranska
FRA
Kreikka
GRE
Uusi-Seelanti
NZL
Brasilia
BRA
Suomi
FIN
Italia
ITA
Iso-Britannia
GBR
1 Saksa Audi 16 18 (6) 18 10 18 18 18 116
2 Saksa Opel 18 (12) 16 12 16 14 (9) 14 14 104
3 Japani Nissan 18 12 12 15 57
4 Yhdysvallat Ford 12 8 9 16 10 55
5 Japani Toyota 16 18 7 41
6 Ranska Renault 10 18 4 2 34
7 Saksa Porsche 14 14 28
8 Japani Mitsubishi 8 14 6 28
9 Italia Lancia 10 15 25
10 Iso-Britannia Talbot 13 11 24
11 Ranska Citroën 14 9 23
12 Iso-Britannia Vauxhall 10 9 19
13 Italia Ferrari 16 16
14 Japani Mazda 14 14
Saksa Volkswagen 14 14
16 Iso-Britannia British Leyland Cars 12 12
17 Japani Subaru 10 10
18 Italia Fiat 6 6

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stuart, Greg: Meet Walter Röhrl, Germany’s ultimate rally legend 19.8.2015. Red Bull. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
  2. a b Tom Howard: Why WRC trailblazer Mouton has no regrets over missed title bid autosport.com. 20.5.2022. Viitattu 12.4.2023. (englanniksi)
  3. Rally of the Thousand Lakes motorsportmagazine.com. lokakuu 1982. Viitattu 12.4.2023. (englanniksi)
  4. World Rally Championship 1983 motorsportmagazine.com. Viitattu 29.4.2023. (englanniksi)
  5. WRC Calendar History III: 1979-1986 itgetsfasternow.com. 12.3.2021. Viitattu 13.4.2023. (englanniksi)
  6. 1982 WRC Calendar juwra.com. Viitattu 13.4.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]