MM-rallikausi 1989

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
MM-rallikausi 1989
Järjestyksessä oleva kausi 17.
Kilpailuja 13
Kuljettajien mestari Italia Miki Biasion
← MM-rallikausi 1988 MM-rallikausi 1990 →

MM-rallikausi 1989 oli järjestyksessään rallin maailmanmestaruussarjan 17. kausi. Kilpailukalenteri koki pieniä muutoksia, kun Olympus-ralli poistui kalenterista ja Australian ralli tuli uutena kalenteriin. Vastoin pitkiä perinteitä, Ruotsin ralli oli tänä vuonna ensimmäinen osakilpailu ja vasta toisena tuli Monte Carlo -ralli.

Kausi 1989 meni jälleen Lancian komennossa. Lancia voitti kuusi ensimmäistä kilpailua, missä oli jaossa valmistajien pisteitä. Miki Biasioni voitti mestaruuden ja hänestä tuli toinen tuplamestari.[1][2]

Toyota Team Europe oli ainut joka pystyi hieman panemaan kampoihin Lancialle kuskeinaan Juha Kankkunen, Kenneth Eriksson sekä lupaava espanjalainen Carlos Sainz. Lancian alkukauden dominointi oli kuitenkin liikaa Toyotalle, vaikka onnistumisia tuli pitkin kautta, mutta Toyotalla oli vielä paljon teknisiä ongelmia. Kankkunen taisteli kuljettajien toisesta sijasta, mutta taipui kuitenkin kolmannelle sijalle.

Mitsubishi Ralliart lähti kauteen Galant VR-4 -autolla, jolla saavutettiinkin kaksi osakilpailuvoittoa, kun Mikael Ericson voitti Suomen rallin ja Pentti Airikkala voitti RAC-rallin. Mitsubishi saavutti neljännen sijan valmistajien sarjassa.

Vuonna 1989 Ruotsin rallia, Uuden-Seelannin rallia sekä Norsunluurannikon rallia ei laskettu mukaan valmistajien maailmanmestaruuskilpailuun.

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1989 kilpailut kartalla.
Nro Ajakohta Osakilpailu
1 6.-8. tammikuuta Ruotsi Ruotsin ralli
2 21.-26. tammikuuta Monaco Monte Carlon ralli
3 28. helmikuuta - 4. maaliskuuta Portugali Portugalin ralli
4 23. maaliskuuta - 27. maaliskuuta Kenia Safari-ralli
5 23.-26. huhtikuuta Ranska Korsikan ralli
6 27. toukokuuta - 1. kesäkuuta Kreikka Akropolis-ralli
7 15.-18. heinäkuuta Uusi-Seelanti Uuden-Seelannin ralli
8 1.-5. elokuuta Argentiina Argentiinan ralli
9 25.-27. elokuuta Suomi Suomen ralli
10 14.-17. syyskuuta Australia Australian ralli
11 8.-12. lokakuuta Italia Sanremon ralli
12 29. lokakuuta - 2. marraskuuta Norsunluurannikko Norsunluurannikon ralli
13 19.-23. marraskuuta Iso-Britannia RAC-ralli
Lähde:[3]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 20 15 12 10 8 6 4 3 2 1

Kuljettajien maailmanmestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys, ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa.
Sija Kuljettaja Kilpailu Pisteet
Ruotsi
SWE
Monaco
MON
Portugali
POR
Kenia
KEN
Ranska
FRA
Kreikka
GRE
Uusi-Seelanti
NZL
Argentiina
ARG
Suomi
FIN
Australia
AUS
Italia
ITA
Norsunluurannikko
CIV
Iso-Britannia
GBR
1 Italia Miki Biasion 1 1 1 1 6 1 106
2 Italia Alex Fiorio Kesk. 3 10 3 2 4 2 65
3 Suomi Juha Kankkunen 5 Kesk. 3 Kesk. Kesk. 1 5 3 60
4 Ruotsi Mikael Ericsson 4 1 1 50
5 Ranska Didier Auriol 2 Kesk. 1 2 Kesk. Kesk. 50
6 Ruotsi Kenneth Eriksson 3 Kesk. 4 2 4 47
7 Ruotsi Ingvar Carlsson 1 1 Kesk. 8 43
8 Espanja Carlos Sainz Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 3 3 2 39
9 Suomi Markku Alén 2 Kesk. 3 27
10 Ranska Alain Oreille 10 8 12 9 1 26
11 Uusi-Seelanti Rod Millen 2 5 23
12 Suomi Timo Salonen 22 Kesk. 2 6 21
13 Belgia Marc Duez 8 5 6 12 7 21
14 Suomi Pentti Airikkala 1 20
15 Ruotsi Stig Blomqvist 5 3 20
Argentiina Jorge Recalde Kesk. 5 3 Kesk. 15 20
17 Itävalta Georg Fischer 4 4 20
18 Iso-Britannia Malcolm Wilson 3 6 10 19
19 Ruotsi Per Eklund 2 85 Kesk. 10 Kesk. Des 16
20 Kenia Mike Kirkland 2 15
Ranska François Chatriot 2 15
Ranska Patrick Tauziac 2 15
23 Italia Dario Cerrato 7 4 14
24 Japani Kenjiro Shinozuka 18 7 6 7 14
25 Ranska Bruno Saby 3 Kesk. 12
Ranska Adolphe Choteau 3 12
27 Suomi Hannu Mikkola 4 Kesk. 9 12
28 Belgia Patrick Snijers 6 Kesk. Kesk. 6 12
29 Ruotsi Björn Waldegård Kesk. Kesk. 4 10
Ranska Yves Loubet 4 10
Iso-Britannia Jimmy McRae 4 10
Ruotsi Mats Jonsson 4 10
Ranska André Segolen 4 10
34 Kenia Ian Duncan 5 8
Ranska Bernard Béguin 5 8
Iso-Britannia Colin McRae 5 8
Argentiina Ernesto Soto 5 8
Ruotsi Thorbjörn Edling 5 8
Ranska Patrice Servant 5 8
Suomi Ari Vatanen 5 8
41 Saksa Armin Schwarz 8 7 7
42 Suomi Sebastian Lindholm 6 6
Portugali Carlos Bica 6 6
Kenia Vic Preston Jr. 6 6
Itävalta Rudi Stohl 6 6
Argentiina Fernando Stella 6 6
Ranska José Graziani 6 6
48 Ruotsi Stig-Olov Walfridsson 8 8 6
49 Belgia Grégoire De Mévius 7 10 5
Uruguay Gustavo Trelles 10 7 5
Uusi-Seelanti Possum Bourne 7 10 5
52 Ruotsi Leif Asterhag 7 4
Italia Gianfranco Cunico 7 4
Uusi-Seelanti Ray Wilson 7 4
Ranska Benoît Antoine 7 4
Suomi Mikael Sundström 7 4
57 Italia Paola De Martini 9 9 4
58 Italia Paolo Andreucci 8 3
Saksa Erwin Weber 8 3
Qatar Saeed Al-Hajri 8 3
Argentiina Juan María Traverso 8 3
Australia Wayne Bell 8 3
Italia Paolo Alessandrini 8 3
64 Ruotsi Björn Johansson 9 2
Ruotsi Fredrik Skoghag 9 2
Kenia Jim Heather-Hayes 9 2
Kreikka Jigger 9 2
Australia Ross Dunkerton 9 2
Argentiina Jorge Bescham 9 2
Suomi Risto Buri 9 2
Australia Ed Ordynski 9 2
72 Ruotsi Hakån Eriksson 10 1
Ranska Claude Balesi 10 1
Uusi-Seelanti Ken Adamson 10 1
Brasilia Edio Fuchter 10 1
Suomi Esa Saarenpää 10 1

Valmistajien mestaruussarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin, Uuden-Seelannin ja Norsunluurannikon ralleista ei annettu valmistajien pisteitä.

Valmistajien pisteet
Sija Talli Kilpailu Pisteet
Monaco
MON
Portugali
POR
Kenia
KEN
Ranska
FRA
Kreikka
GRE
Argentiina
ARG
Suomi
FIN
Australia
AUS
Italia
ITA
Iso-Britannia
GBR
1 Italia Lancia 20 20 20 20 20 20 (8) (14) 20 140
2 Japani Toyota 10 12 14 14 20 14 17 101
3 Japani Mazda 12 12 17 10 8 8 67
4 Japani Mitsubishi 12 20 6 20 58
5 Saksa Audi 2 12 3 8 12 6 43
6 Saksa BMW 4 10 17 6 37
7 Ranska Renault 9 11 10 30
8 Japani Nissan 17 1 18
9 Saksa Volkswagen 14 14
10 Argentiina Renault Argentina 10 15
11 Iso-Britannia Vauxhall 8 1 9
12 Japani Subaru 6 1 7
13 Iso-Britannia Ford 6 6
14 Argentiina Fiat Argentina 3 3
15 Argentiina Volkswagen Argentina 1 1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tässä ovat kaikki rallin maailmanmestarit Ralli - Uutiset. 3.10.2010. MTV Sport. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 29.7.2018.
  2. Massimo "Miki" Biasion Our Ambassadors. Laureus. Viitattu 29.7.2018. (englanniksi)
  3. Season 1989 ewrc-results.com. Viitattu 18.12.2022. (englanniksi)