Audi Quattro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Audi Quattro
Audi Quattro vl black.jpg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Saksa
Valmistaja Audi
Konserni VAG-konserni
Valmistusvuodet 19801991
Tuotantomäärä 11 452
Korimalli coupé
Luokka urheiluauto
Muotoilija Jörg Bensinger, Walter Treser, Ferdinand Piëch
Edeltäjä Audi Coupé
Seuraaja Audi Coupé S2
Teknisesti samankaltaisia Audi 80
Tekniset tiedot
Rakenne etumoottori
Iskutilavuus 2 144 - 2226 cm³
Teho 119 kW (162 hv) - 390 kW (530 hv)
Polttoaine bensiini
Vetotapa neliveto
Mitat
Massa 1 290 – 1 350 kg
Pituus 4 404 mm
Leveys 1 723 mm
Korkeus 1 344 mm

Audi Quattro oli saksalaisen Audin valmistama GT-luokan henkilöauto, jonka pohjalta rakennettiin myös tehtaan B-ryhmään luokiteltu ralliauto. Audi Quattro oli ensimmäisiä nelivetoisia henkilöautoja. Ennen Audia nelivetokonstruktioon oli päädytty henkilöautossa vain vuoden 1966 Jensen FF -urheiluautossa ja Subaru Leonessa vuonna 1972. Quattro on italiaa ja tarkoittaa numeroa neljä.

Mallinimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audin mallimerkistössä auton mallinimi oli yksinkertaisesti vain "Quattro", mutta pian termiä alettiin käyttää mistä tahansa Audin nelivetoisesta automallista tai koko Audin nelivetotekniikasta yleisemminkin. Pelkästä Audin nelivetotekniikasta tai mallin vetotavasta puhuttaessa tosin "quattro" kirjoitetaan edelleen pienellä alkukirjaimella (esim. Audi 80 quattro). Monissa lähteissä alkuperäiseen Audi Quattroon viitataan nimellä Ur-quattro (Ur on lyhenne saksan sanasta Ursprünglich, alkuperäinen).

Eurooppalaiset mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audi esitteli alkuperäisen Quattron vuonna 1980 ja oli silloin ensimmäinen autovalmistaja, joka oli yhdistänyt nelivetotekniikan ja turboahdetun moottorin samaan autoon. Alkuperäinen voimanlähde oli 2,1 litran (2144 cm³) viisisylinterinen rivimoottori, jossa oli kaksi venttiiliä kutakin sylinteriä kohden. Moottorin tuottama teho oli 149 kW (n. 200 hv). Seuraavassa kehitysvaiheessa 1987 moottorin kokoa kasvatettiin 2226 cm³:een. Kolmannessa kehitysvaiheessa 1989 koneen iskutilavuus säilyi samana mutta sylinterinkanteen ilmaantui toinen nokka-akseli ja venttiilien määrä kasvoi 10:stä 20:een. Tämä RR-koodilla tunnettu moottori tuotti siviiliversiossaan pienillä ahtopaineilla 164 kW eli noin 220 hv. Audi Quattron kokonaistuotantomäärä vuosien 1980 ja 1991 välillä oli vain 11 452 yksilöä, joista osa päätyi ralliautoiksi.

Pohjois-Amerikan mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset Audi Quattrot laivattiin Pohjois-Amerikkaan 1983. Nämä olivat ulkokuoreltaan ensimmäisen sarjan Quattrojen kaltaisia, toisin kuin Euroopassa myytävät pienen faceliftin läpikäyneet sisarensa. Kaikkiaan USA:n ja Kanadan markkinoille myytiin vain 664 autoa mallivuosina 1983–1986. Muun muassa paikallisten päästömääräysten vuoksi turbon ahtopainetta oli laskettu ja moottorinohjaus varustettu poikkeavalla ohjelmalla. Näistä johtuen käytettävissä ollut moottoriteho oli vain 127 kW.

Moottoriurheilussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Quattroa nelivetoisien autojen ajateltiin olevan hyödyttömiä.[1] Lisääntyvän painon ja monimutkaisuuden arveltiin hävittävän kaikki nelivedosta saatavat edut.[2]

Syyskuussa 1979 Audi kysyi ralliin osallistuvilta valmistajilta ja sääntöjen tekijöiltä vastustiko kukaan poistamasta sääntöä, joka esti nelivetoisten autojen osallistumisen kilpailuun. Tuolloin oli tiedossa Audin kehittävän maastoautoa armeijalle. 3. maaliskuuta 1980 Audi esitteli Quattron tiekäyttöön. 1. tammikuuta 1981 auto homologoitiin ja Franz Wittmann voitti kymmenen päivää myöhemmin Itävallassa Jänner Rallye -tapahtumassa voittaen kaikki 31 erikoiskoetta 20 minuutin erolla seuraavaan. Muutamaa päivää myöhemmin Hannu Mikkola ajoi rallin maailmanmestaruuskilpailussa Monte Carlossa, jossa hän oli kuuden minuutin johtoasemassa kun hän keskeytti jarruvian vuoksi. Seuraava kilpailu oli Ruotsin ralli 1981, jonka Mikkola voitti. Mikkolan voitto oli ensimmäinen nelivetoisella autolla rallin MM-sarjassa.[3]

Varhainen tekniikka oli kokonaan mekaanista (ei hydraulista kuten moderneissa ralliautoissa), jolloin käsijarrua ei voinut käyttää kun keskitasauspyörästön lukko oli käytössä. Iskunvaimennuksen joustovara oli pienempi kuin moderneissa autoissa ja oli käytettävä vasemman jalan jarrutusta, jolloin oikea jalka voitiin pitää kaasulla ja siten pitää turbon paineet ylhäällä.[4] Kilpailijat havaitsivat ongelmat Audin ratkaisussa ja tuotantoautosta tulevat ongelmat: viisisylinterinen moottori oli pitkällä edessä, joka aiheutti käsittelyyn suuria ongelmia, ja Audi käytti pitkään lukittua keskitasauspyörästöä.[1]

Auton eri versioita käytetään nimiä A1, A2, S1 ja S1 E2.

Audi Sport Quattro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audi Sport quattro

Alkuperäisen ns. pitkän Quattron jäätyä teknisesti alakynteen Audi rakensi B-ryhmän luokitteluun tarvittavan määrän akseliväliltään huomattavasti lyhennettyjä malleja. Alkuperäiseen Quattroon verraten auton akseliväli oli lyhentynyt 32 cm. Lyhentäminen oli toteutettu poistamalla autosta vastaava pala heti etuovien takaa. Muita korissa havaittavia muutoksia olivat kevlarista valmistetut lokasuojat, jotka kätkivät sisäänsä 8 tuumaa leveät vanteet, kun alkuperäisen Quattron vannekoko oli 7 tuumaa.

Audi Quattrolla rallikilpailuihin osallistuneiden kuljettajien (mm. Hannu Mikkola, Stig Blomqvist, Michèle Mouton) yhteisestä toivomuksesta Sport Quattron tuulilasi oli pystympi kuin alkuperäisessä Quattrossa, millä pyrittiin vähentämään loivan tuulilasin aiheuttamia heijastuksia. Sport Quattro oli myös alustaltaan tehty suoraan kilpailukäyttöä silmällä pitäen, kun vanha pitkä Quattro oli koottu lähinnä vakiomallien alustaosista. Moottorin iskutilavuus oli pienentynyt 2133 cm³:een, mutta 5-sylinterisestä 20-venttiilisestä moottorista oli puristettu ulos 257 kW:n tehot. Myöhemmissä kehitysversioissa moottoriteho nousi tästä vielä yli 100 kW:lla.

Audin viisisylinterisestä 2,2-litraisesta turboahdetusta (2,1) moottorista pystyttiin tuottamaan kilpakäytössä parhaimmillaan jopa 700 hevosvoimaa.lähde? Voimansiirron, kuten vaihteiston ja kytkimen, luotettavan toiminnan vuoksi tehot pidettiin loppuvaiheessa kuitenkin noin 550 hv:n tienoilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Adam Towler: The anatomy of a Group B rally car - history and tech of rallying's golden era evo.co.uk. 25.11.2017. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  2. Greg Stuart: The 5 greatest Group B rally cars of all time redbull.com. 29.9.2021. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  3. WRC's 50 Greatest Moments: Dawn of the Quattro wrc.com. 10.11.2022. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  4. Suuret suomalaiset ralliteot: Hannu Mikkolan johdolla kolmoisvoittoon Ruotsissa 1981 ralli.net. 11.2.2017. Viitattu 16.1.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]