James Bond

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo jännitysromaani- ja elokuvasarjasta. Samannimisellä päähahmolla on oma artikkelinsa. James Bond oli myös yhdysvaltalainen lintutieteilijä. Lisäksi 9007 James Bond on asteroidi.
James Bond
James Bond aseenpiippukohtauksessa. Kohtaus videopelistä GoldenEye 007 (Wii, 2010).
James Bond aseenpiippukohtauksessa. Kohtaus videopelistä GoldenEye 007 (Wii, 2010).
Luoja(t) Ian Fleming
Näyttelijä(t) Sean Connery
George Lazenby
Roger Moore
Timothy Dalton
Pierce Brosnan
Daniel Craig
Ensiesiintyminen 1952 (Casino Royale)
Henkilötiedot
Koko nimi James Bond
Status 00-agentti
Ammatti salainen agentti
Sukupuoli mies
Asuinpaikka Chelsea, Lontoo
Suhteet
Puoliso(t) Teresa Bond o.s. DiVicenzo
Tutut Felix Leiter (kollega CIA:ssa)
M (esimies)
Q (työkaveri)

James Bond on vuodesta 1952 lähtien ilmestyneiden kirjailija Ian Flemingin jännitysromaanien sekä elokuvien sarja, joiden pääosassa on brittiläinen vakooja nimeltä James Bond, koodinimeltään "007".

Romaanien lisäksi Bond on seikkailut yli 20 elokuvassa, joissa häntä ovat esittäneet Sean Connery, George Lazenby, Roger Moore, Timothy Dalton, Pierce Brosnan ja viimeisimpänä Daniel Craig. Kirjojen ja elokuvien lisäksi James Bond -hahmon käyttö on laajentunut kaikenlaiseen oheismateriaaliin, kuten videopeleihin ja pelikortteihin.

Bondin hahmo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: James Bond (hahmo)

Esikuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bondin esikuviksi on esitetty useita todellisia henkilöitä, kuten ukrainalaissyntyinen brittitiedustelija Sidney Reilly ja jugoslavialainen saksalaisten ja brittien kaksoisagentti Dušan "Dusko" Popov.[1][2] Nimensä Bond on saanut yhdysvaltalaisen lintutieteilijän ja johtavan Karibian lintujen tutkijan James Bondin mukaan.[3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaaneissa ei kerrota, kuinka Bondista tuli salainen agentti, mutta Casino Royalessa kerrotaan, miten hän sai 00-agentin statuksen: salamurhaamalla ensin japanilaisen salakirjoitusasiantuntijan New Yorkissa ja sitten saksalaisille vakoilleen norjalaisen Tukholmassa.[4]

Elämäntyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahanukke Pierce Brosnanista James Bondin roolissa. Kuva on Madame Tussaudsin vahakabinetista Lontoosta.

Bond arvostaa klassista eleganssia ja laatua. Hän kertoo kiinnittävänsä paljon huomiota yksityiskohtiin.[5] Bond on aina pukeutunut tilanteen mukaisesti. Suurkaupungissa tai matkustaessaan hänellä on yleensä tummansininen, yksirivinen puku. Arkivaatteinaan hänellä on tropiikissa valkoinen tai tummansininen, lyhythihainen puuvillapaita, mustat housut ja nahkasandaalit tai narupohjakengät.[6]

Fleming käytti Rolex-kelloa ja romaaneissa myös Bondilla on sellainen. Pallosalamassa nähtiin useita Breitlingejä ja elokuvassa 007 rakastettuni sekä seuraavissa viidessä elokuvassa Bond käytti Seikon kelloa.[7]

Bond on kulinaristi. Hän suosii paikallisia ruokalajeja. Bond suosii vodkamartinia ”ravistettuna, ei sekoitettuna” ja samppanjaa. Romaaneissa Bond juo paikallisia drinkkejä, liköörejä tai oluita. Elokuvissa hän juo enimmäkseen martineja tai bourbonia ja vettä sekä paikallisia erikoisuuksia kuten rakia ja sakea.[5]

Bond on salaisen palvelun paras kasinopelaaja.[5]

Ominaisuudet ja taidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fleming tarkoitti Bondin moderniksi hahmoksi, joka on aina kolmekymppinen. Hän on tarpeeksi nuori ollakseen erinomaisessa kunnossa ja tarpeeksi vanha ollakseen kokenut ammattilainen. Elokuvasarjassa Bondin ikä on muuttunut, kun sarja on edennyt.[4]

Bond on monitaitoinen ja hyväkuntoinen. Hän osaa judoa, jujutsua, karatea, nyrkkeilyä, painia ja taekwondoa sekä on kehitellyt aseettoman taistelun koulutuskäsikirjaa salaisen palvelun käyttöön. Hän osaa myös lasketella, ohjaskelkkailla, rattikelkkailla ja vuorikiipeillä. Bond on saanut merivoimien vedenalaisen kommandokoulutuksen ja on hyvä uimisessa, uimahypyissä, laitesukelluksessa ja vedenalaisessa taistelussa. Hän sai merivoimissa myös laskuvarjokoulutuksen.[8]

Varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

James Bondin varusteita Berliinin vakoilumuseossa.

Autoista Bondiin liitetään elokuvissa erityisesti Aston Martin, mutta käytössä ovat olleet myös muut tunnetut arvoautot, kuten Lotus ja BMW. Flemingin kirjoissa Bondin henkilökohtaisena automerkkinä palvelee Bentley, Gardnerin romaaneissa myös Saab.

Bond on varustautunut Q:n valmistamilla teknisillä apuvälineillä. Q on MI6-tiedustelupalvelun varusteiden kehittelystä ja valmistamisesta vastaavan Q-osaston (Q Branch) päällikkö. Bondin ongelma on, ettei hän pysty koskaan palauttamaan tavaroita Q:lle ehjänä vaan yleensä romuttaa ne tehtävänsä aikana.

Bond-tarinoiden muut hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bond on leski. Hänen vaimonsa, Tracy di Vicenzo eli Teresa Bond, tapettiin elokuvassa Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (1969). Bondilla on lisäksi yksi lapsi yhdessä Kissy Suzukin kanssa (Elät vain kahdesti, 1967). Lapsesta ei tarinoissa ja elokuvissa kerrota mitään.

Bondin esimies käyttää koodinimeä M. Miss Moneypenny on M:n pitkäaikainen sihteeri, joka työskentelee MI6-osastolla. Moneypenny ja Bond flirttailevat jatkuvasti, mutta heillä ei ole suhdetta. Bondin hyvä ystävä on CIA:n agentti Felix Leiter, joka auttaa usein Bondia tämän työssä. Bondin seikkailuun liittyy aina kauniita naisia. Tarinoiden vakiohahmoja ovat ns. Bond-tytöt.

Bondin viholliset ovat usein miljardöörejä, joilla on suuret haaveet ja valtavat hankkeet, jotka uhkaavat maailmaa. Apunaan heillä on kätyreitä.[9]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Ian Flemingin piirros Bondista.

Bond-kirjailija Ian Fleming työskenteli muun muassa laivaston tiedustelussa. Hänen sotilasarvonsa on komentaja eli sama kuin luomuksellaan James Bondilla. Armeijauran jälkeen Fleming vetäytyi Jamaikalle, rakensi talon nimeltä Goldeneye ja kirjoitti siellä kuuluisat Bond-kirjansa. Ian Fleming kuoli vuonna 1964, vajaa kuukausi ennen elokuvan 007 ja Kultasormi ensi-iltaa.

Ian Fleming kirjoitti kaksitoista Bond-romaania (sulkeissa suomalainen kustantaja, ilmestymisvuosi, alkuperäinen nimi ja alkuperäinen ilmestymisvuosi):

Häneltä julkaistiin postuumisti kaksi novellikokoelmaa:

  • Erittäin salainen (Book Studio 1995) (For Your Eyes Only: Five Secret Occasions in the Life of James Bond, 1960)
    • Tarinat: Saalis näkyvissä, Erittäin salainen, Lohdun kvantumi, Riisikaapelia, Hildebrandin harvinaisuus (For Your Eyes Only, From a View to a Kill, Quantum of Solace, Risico ja The Hildebrand Rarity)
  • Mustekala; Hetken huumaus; Smaragdipallo (Octopussy and The Living Daylights, 1966) (Gummerus 1967)
    • Tarinat: Mustekala; Hetken huumaus; Smaragdipallo (Octopussy, The Living Daylights ja The Property Of A Lady).

Novelli 007 in New York ilmestyi erikseen 1964 ja liitettiin vasta 2004 Octopussy-kokoelmaan. 007 in New York on viimeinen suomentamaton Fleming-Bond.

Muiden kirjoittamat Bond-tarinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flemingin kuoleman jälkeen suosittua sarjaa ovat jatkaneet Kingsley Amis (1968), Christopher Wood (1977–1979), John Gardner (1981–1996) ja Raymond Benson (1996–2002).

Flemingin suku pyysi Sebastian Faulksia kirjoittamaan juhlavuoden kunniaksi uuden Bond-teoksen. Sen nimeksi tuli Devil May Care (2008, Piru perii omansa). Tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun lopulle lähinnä Iraniin.[10] Uutena tulokkaana Bond-kirjailijoiden joukkoon liittyi mukaan Jeffery Deaver (2011). Vuonna 2004 Ian Fleming Publications ilmoitti uudesta ”Harry Potter -kohderyhmälle” suunnatusta sarjasta, jossa pääosassa seikkailee 13-vuotias James Bond. Sarjan ensimmäinen teos ilmestyi suomeksi vuonna 2006. Yritys tehdä Bondista teini ei ollut ensimmäinen. Vuonna 2005 julkaistiin ensimmäinen kirja trilogiasta, jonka pääosassa seikkailee M:n sihteeri Moneypenny. Ajallisesti tarinat sijoittuvat Flemingin kirjojen väliin.

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sean Connery James Bondina ensimmäisessä Bond-elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962).

Bond-elokuvat, niiden pääosaesittäjät ja rahallinen menestys:[11]

Elokuva Alkuperäinen nimi Vuosi Esittäjä Budjetti
(milj. $)
Tuotto
(milj. $)
Lähde
Salainen agentti 007 ja tohtori No Dr. No 1962 Connery, SeanSean Connery 1 59,6
Salainen agentti 007 Istanbulissa From Russia with Love 1963 2 78,9
007 ja Kultasormi Goldfinger 1964 3 124,9
Pallosalama Thunderball 1965 9 141,2
Elät vain kahdesti You Only Live Twice 1967 9,5 111,6
Casino Royale Casino Royale 1967 Niven, DavidDavid Niven 12 41,7
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa On Her Majesty’s Secret Service 1969 Lazenby, GeorgeGeorge Lazenby 8 82
Timantit ovat ikuisia Diamonds Are Forever 1971 Connery, SeanSean Connery 7,2 116
Elä ja anna toisten kuolla Live and Let Die 1973 Moore, RogerRoger Moore 7 161,8
007 ja kultainen ase The Man with the Golden Gun 1974 7 97,6
007 rakastettuni The Spy Who Loved Me 1977 14 185,4
Kuuraketti Moonraker 1979 31 210,3
Erittäin salainen For Your Eyes Only 1981 28 195,3
Octopussy – mustekala Octopussy 1983 27,5 187,5
Älä kieltäydy kahdesti Never Say Never Again 1983 Connery, SeanSean Connery 36 160
007 ja kuoleman katse A View to a Kill 1985 Moore, RogerRoger Moore 30 152,6
007 vaaran vyöhykkeellä The Living Daylights 1987 Dalton, TimothyTimothy Dalton 40 191,2
007 ja lupa tappaa Licence to Kill 1989 42 156,2
007 ja kultainen silmä GoldenEye 1995 Brosnan, PiercePierce Brosnan 60 350,7
Huominen ei koskaan kuole Tomorrow Never Dies 1997 110 339,5
Kun maailma ei riitä The World Is Not Enough 1999 135 361,7
Kuolema saa odottaa Die Another Day 2002 142 431,9
Casino Royale Casino Royale 2006 Craig, DanielDaniel Craig 102 596,3
007 Quantum of Solace Quantum of Solace 2008 230 576,4
007 Skyfall Skyfall 2012 200 1 110,5 [12]
007 Spectre Spectre 2015 300 879,6 [13][14]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bondin suosion innoittamana on syntynyt useita jäljitelmiä ja parodioita, kuten Agentti 000, Dick Steele, Austin Powers, Johnny English, Napoleon Solo ja Maxwell Smart.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cork, John & Collin Stutz: James Bond -ensyklopedia. Uusi laajennettu painos. Suom. Raija Becks & Henrik Laine. Helsinki: Readme, 2015. ISBN 978-952-321-031-8.
  • Moore, Roger & Gareth Owen: Bond on Bond – 50 vuotta Bond-elokuvia. Suom. Petri Stenman. Helsinki: Like, 2012. ISBN 978-952-01-0793-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tarkka, Jukka Tarkka: Helsingin Sanomat, 8.6.2014.
  2. Jokinen, Kalle: 007:n esikuva kaatoi naisia ja jymäytti Bond-kirjailijaa 6.6.2014. Iltalehti. Viitattu 12.1.2016.
  3. James Bond, Ornithologist, 89; Fleming Adopted Name for 007 17.2.1989. The New York Times. Viitattu 12.1.2016. (englanniksi)
  4. a b Cork & Stutz, s. 14.
  5. a b c Cork & Stutz, s. 20.
  6. Cork & Stutz, s. 19.
  7. Peltola, Jussi: Toimiiko tuotesijoittelu, näkyykö kello? Taloussanomat. 26.7.2014. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 27.1.2016.
  8. Cork & Stutz, s. 16.
  9. Cork & Stutz, s. 36.
  10. Miettinen, Anssi: Helsingin Sanomat, 29.5.2008.
  11. Moore & Owen 2012, s. 198–220.
  12. Skyfall (2012) The Numbers. Beverly Hills: Nash Information Services. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
  13. Spectre (2015) The Numbers. Beverly Hills: Nash Information Services. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
  14. Spectre Elonet. Helsinki: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 2.1.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eltonen, Tuuli: 007 ja tähtäimessä sukupuoli. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-218-3.
  • Gresh, Lois H. & Weinberg, Robert: James Bondin pelit ja vehkeet: Toimivia laitteita vai mahdottomia keksintöjä?. (The science of James Bond: From bullets to bowler hats to boat jumps, the real technology behind 007’s fabulous films, 2006.). Suom. Hyypiä, Mari. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5280-4.
  • O’Neill, Terry: Kaikki Bondista. Helsinki: Nemo, 2013. ISBN 978-952-240-213-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]