Aseenpiippukohtaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elokuvan 007 ja kultainen silmä aseenpiippukohtaus.

Aseenpiippukohtaus (engl. Gun barrel sequence) on James Bond -elokuvien alussa esiintyvä kohtaus, jonka suunnitteli Maurice Binder. Kohtaus on esiintynyt jokaisessa EON Productionsin James Bond-elokuvassa.[1]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9-millisen aseen piippu sisältä ja sen rihlaus.

Kohtaus alkaa valkoisen pisteen liikkuessa ruudun poikki. Tämän jälkeen piste avautuu paljastaen aseen piipun sisäpuolen. Kamera seuraa James Bondia hänen kävellessään oikealta vasemmalle valkoista taustaa vasten.[2] Yhtäkkiä hän pysähtyy ja kääntyy nopeasti ampuen aseensa kameraa kohti. Tämän jälkeen kuvan päälle alkaa ylhäältä valua punaista väriä edustaen henkilön verta. Aseen piippu alkaa heilua, jonka jälkeen se muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, joko kutistuu ja katoaa, tai muuttuu valkoiseksi ja avautuu elokuvaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sean Connery[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1962–1964[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Binder oli suunnitellut kohtauksen esittävän Bondin vain siluetissa, hän käytti stuntmies Bob Simmonsia Sean Conneryn sijaan ensimmäiseen kolmeen elokuvaan. Simmons hyppää hieman, kun hän kääntyy ampuessaan. Tämän jälkeen veri valuu alas, piste pienenee ja katoaa.

Elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No valkoinen piste pysähtyy puolivälissä ja"​Harry Saltzman & Albert R. Broccoli present" teksti ilmestyy. Kohtauksessa on mukana elektronisia ääniä ja kun Bond on ampunut, James Bond Theme soi kovaäänisesti. Aseenpiippukohtaus siirtyy suoraan elokuvan alkutunnukseen, jossa on monia värikkäitä ympyröitä mustaa taustaa vasten. Tätä versiota, ilman elektronisia ääniä tai Saltzman-Broccoli välitekstiä käytettiin myös elokuvissa Salainen agentti 007 Istanbulissa sekä 007 ja Kultasormi.

1965–1967 ja 1971[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1965 elokuvassa Pallosalama alettiin käyttämään eri kuvaformaattia joten aseenpiippukohtaus jouduttiin tekemään uudelleen, tällä kertaa Sean Conneryn suorittamana. Se on myös ensimmäinen kohtaus, jossa valkoinen piste avautuu suoraan elokuvaan. Vaikka kohtaus kuvattiin värillisenä, se muutettiin mustavalkoiseksi elokuviin Elät vain kahdesti ja Timantit ovat ikuisia.

1969 (George Lazenby)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun uusi näyttelijä George Lazenby otti roolin elokuvassa Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa, kuvattiin kolmas aseenpiippukohtaus. Kuten Pallosalamassa, kohtaus kuvattiin värillisenä. Valkoinen piste pysähtyy puolivälissä näyttäen "Harry Saltzman and Albert R. Broccoli present" tekstin, kuten Dr. No:ssa. James Bond Theme soi kuitenkin taustalla. Piippu alkaa liikkua, ja pysähtyessään keskelle, Bond kävelee paikallaan noin sekunnin ennen kuin kääntyy ja ampuu. Lazenby on ainoa näyttelijöistä, joka polvistuu ampuessaan. Tämä on myös ainoa versio, jossa valuva veri tyhjentää Bondin kuvan, jättäen vain punaisen ympyrän.

Roger Moore[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1973–1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roger Mooren astuessa rooliin vuonna 1973 kuvattiin neljäs kohtaus. Sitä käytettiin vain kahteen elokuvaan: Elä ja anna toisten kuolla sekä 007 ja kultainen ase. Moore käyttää molempia käsiään ampuessaan, vasemman käden tukiessaan oikeaa. Tämä oli myös ensimmäinen aseenpiippukohtaus, jossa Bondilla ei ole hattua. Elokuvan 007 ja kultainen ase pisteet ovat sinisiä, mutta myöhempien julkaisujen pisteet ovat valkoisia.

1977-1985[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvasuhteen vaihtuessa, elokuvaan 007 rakastettuni kuvattiin viides versio. Moore on pukeutunut illallispukuun ja edelleen käyttää molempia käsiään ampuessan.[3] Tätä ottoa käytettiin elokuvissa 007 rakastettuni, Kuuraketti, Erittäin salainen, Octopussy – mustekala ja 007 ja kuoleman katse. Tässä versiossa, toisin kuin edellisissä ja näyttelijän pitämää asetta ei ammutu. Muista poiketen, elokuvassa Erittäin salainen valkoinen piste ei hitaasti laajennu paljastaen elokuvan ensimmäisen kohtauksen, vaan katoaa ruudun keskellä.

1987–1989 (Timothy Dalton)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvassa 007 vaaran vyöhykkeellä Timothy Dalton ampuu aseensa yhdellä kädellä, ja kallistuu hieman oikealle. Samaa kohtausta käytettiin uudelleen elokuvaan 007 ja lupa tappaa. Nämä olivat viimeiset ei- tietokoneella luodut kohtaukset.

1995-2002 (Pierce Brosnan)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maurice Binderin kuoleman jälkeen vuonna 1991 Daniel Kleinmanista tuli Bond-elokuvien grafiinen suunnittelija. Elokuvaan 007 ja kultainen silmä piippu tehtiin tietokoneella muistuttaen alkuperäistä piippua. Kuten Dalton, Pierce Brosnan ampuu yhdellä kädellä. Toisin kuin edellisessä elokuvissa, hän pysyy täysin suorassa ampuessaan, käsivartensa ollessa suoraan kameraan päin. Veri tässä kohtauksessa on huomattavasti tummempi ja valuu nopeammin kuin aiemissa versioissa. Tätä versiota käytettiin pienin muutoksin myös elokuvissa Huominen ei koskaan kuole, Kun maailma ei riitä ja Kuolema saa odottaa.

Vuoden 2002 elokuvaan Kuolema saa odottaa ohjaaja Lee Tamahori pyysi lisäämään tietokoneanimoidun luodin,[4][5][6] joka tulee kohti kameraa ja katoaa, viitaten siihen, että Bond ampui suoraan vastustajan aseeseen.

Daniel Craig[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseenpiippukohtaus tehtiin uudelleen Daniel Craigin ensimmäiseen roolinsa ​​James Bondina vuonna 2006 Casino Royalessa. Toisin kuin edellisissä elokuvissa, kohtaus ei avaa elokuvaa, vaan se on osa juonta. Lähes suoritettuaan ensimmäisen tapponsa, Bond poimii aseensa lattialta, mutta hänen uhrinsa Fisher elpyy ja tarttuu oman aseeseensa. Kun Fisher ottaa aseensa ja on ampua Bondia selkään, kuvakulma siirtyy hetkessä aseen piipuun, jonka jälkeen Bond kääntyy ja ampuu vastustajansa.

Tämä kohtaus poikkeaa merkittävästi aiemmista versioista. Se on sisällytetty elokuvan juoneen, se alkaa Bondin seisoessa paikallaan, sitä ei ole kuvattu tyhjää valkoista taustaa vasten ja se sisältää henkilön, jonka Bond ampuu. Kohtaus on myös ensimmäinen mustavalkoinen sitten elokuvan Timantit ovat ikuisia. Lisäksi veri tulee alas hyvin nopeasti, eikä aaltoillen. Tämä on myös ensimmäinen aseenpiippukohtaus ilman jotakin variaatiota James Bond Themestä. Sen sijaan kohtauksessa kuullaan elokuvan tunnuskappale " You Know My Name ".

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvaan 007 Quantum of Solace suunniteltiin uusi, perinteisempi kohtaus. Myöhäisen päätöksen jälkeen kohtaus päätettiin sijoittaa elokuvan loppuun. Valkoinen piste liikkuu huomattavasti nopeammin kuin aiemmissa versioissa ja avautuu myös paljon nopeammin. Veren valuessa alas piipusta muodostuu elokuvan nimi ja Bond kävelee pois ympyrästä.

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälleen uudistettu aseenpiippukohtaus tehtiin elokuvaan 007 Skyfall. Kohtaus nähdään Quantum of Solacen tavoin elokuvan lopussa. Veri on tummanpunaista ja valuu edellisen elokuvan tapaan hyvin nopeasti. Kuitenkin Bond liikkuu huomattavasti hitaammin (suunnilleen samalla nopeudella, kuin ennen Casino Royalea). Kuva haalistuu mustaan, vaihtuen pienen aseenpiippulogoon ja tekstiin "James Bond Will Return".

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cork, John & Scivally, Bruce (2002). James Bond: The Legacy. Boxtree, 46.
  2. Pfeiffer, Lee & Lisa, Philip (1995). The Incredible World of 007: An Authorized Celebration of James Bond. Boxtree, 200.
  3. The Spy Who Loved Me Viitattu 2008-11-02.
  4. An Analysis of Bond Title Sequences: Die Another Day Viitattu 2013-08-14.
  5. Blast From the Past: Tamahori on DIE ANOTHER DAY Viitattu 2013-08-14.
  6. IMDB Trivia: Die Another Day Viitattu 2013-08-14.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.