David Niven

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
David Niven
David Niven vuonna 1973.
David Niven vuonna 1973.
Syntymäaika 1. maaliskuuta 1910
Syntymäpaikka Lontoo, Englanti,
Yhdistynyt kuningaskunta
Aktiivisena 1932–1983
Kuolinaika 29. heinäkuuta 1983 (73 vuotta)
Kuolinpaikka Château-d’Œx, Sveitsi
Oikea nimi James David Graham Niven
Ammatti näyttelijä
Merkittävät roolit
Puoliso Primula Rollo (1940–1946)
Hjördis Paulina Tersmeden (1948–1983)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

James David Graham Niven (1. maaliskuuta 1910 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta29. heinäkuuta 1983 Château-d’Œx, Sveitsi) oli englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

David Niven syntyi Lontoossa, Englannissa vanhempinaan William Edward Graham Niven ja ranskalaissukuinen Henrietta Julia Degacher. Niven väitti itse syntyneensä Kirriemuirissa Skotlannissa, mutta kun hänen syntymätodistuksensa tarkastettiin hänen kuolemansa jälkeen, tieto osoittautui virheelliseksi. Hänen isänsä kuoli Gallipolin taistelussa vuonna 1915 ja hänen äitinsä meni myöhemmin naimisiin sir Thomas Comyn-Plattin kanssa. Käytyään koulunsa loppuun Niven valmistui kadetiksi Sandhurstissa ja omaksui tuolloin ”upseerin ja herrasmiehen” käytöksen, josta muodostui hänen tavaramerkkinsä.

Näyttelijänura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavuttuaan Hollywoodiin 1930-luvulla Niven työskenteli elokuvissa aluksi avustajana ja vuonna 1935 hänellä oli pieni rooli elokuvassa Kapina laivalla. Ensimmäiset pääosaroolinsa hän teki 1930-luvun lopulla.

Niven palveli Britannian armeijassa toisen maailmansodan aikana ja yleni lopulta everstiksi. Hän osallistui myös Normandian maihinnousuun. Sodan jälkeen hän jatkoi näyttelijänuraansa esiintyen muun muassa Phileas Foggin roolissa Jules Vernen teokseen perustuvassa elokuvassa Maailman ympäri 80 päivässä, korpraali Millerinä elokuvassa Navaronen tykit, herrasmiesvaras Charles Lyttonina elokuvassa Vaaleanpunainen pantteri ja James Bondina Bond-parodiassa Casino Royale.

Nivenin viimeisiksi elokuviksi jäivät Vaaleanpunainen pantteri -sarjan elokuvat Vaaleanpunaisen pantterin jäljillä ja Vaaleanpunaisen pantterin kirous. Hän menehtyi heinäkuussa 1983 Sveitsissä ALS-tautiin.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1940 Niven meni naimisiin Primula Susan Rollon kanssa. He saivat kaksi yhteistä lasta, nimiltään David Jr. ja Jamie. Primula Niven menehtyi vuonna 1946 tapaturmaisesti vain 28-vuotiaana. Nivenin toinen puoliso, jonka hän nai vuonna 1948, vain kymmenen päivää ensimmäisen tapaamisen jälkeen, oli Hjördis Paulina Tersmeden (o.s. Genberg), eronnut ruotsalainen malli ja näyttelijä. Heillä oli kaksi yhteistä lasta, adoptoidut tyttäret Kristin ja Fiona.

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1959 Niven voitti parhaan miespääosan Oscarin ja Golden Globen suorituksestaan elokuvassa Eri pöydissä (Separate Tables). Lisäksi hän voitti vuonna 1954 Golden Globen kategoriassa paras miespääosa musikaalissa tai komediassa suorituksestaan elokuvassa Viattomuus kadulta (The Moon Is Blue) ja oli ehdolla samassa kategoriassa vuonna 1958 roolistaan Godfrey Smithinä elokuvassa Rakkaani, älä karkaa! (My Man Godfrey).

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

David Niven elokuvassa Rakkauden sävel (1950)
Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Rooli
1939 Humiseva harju Edgar Linton
1946 Kysymys elämästä ja kuolemasta Peter David Carter
1947 Piispan vaimo piispa Henry Brougham
1948 Lumous (Enchantment) kenraali sir Roland Dane
1950 Rakkauden sävel (The Toast of New Orleans) Jacques Riboudeaux
Pettävä Punainen neilikka (The Elusive Pimpernel) sir Percy Blakeney
1951 Ihanasti rakastunut (Happy Go Lovely) B. G. Bruno
1953 Viattomuus kadulta (The Moon Is Blue) David Slater
1954 Oi, mikä yö (Happy Ever After) Jasper O’Leary
1955 Carringtonin tapaus (Carrington V.C.) majuri Charles ”Copper” Carrington, V.C.
1956 Maailman ympäri 80 päivässä Phileas Fogg
1957 Kolmas pyörä Henry Brittingham-Brett
Rakkaani, älä karkaa! (My Man Godfrey) Godfrey Smith
1958 Tervetuloa ikävä Raymond
Eri pöydissä (Separate Tables) majuri David Angus Pollock
1960 Älkää syökö päivänkakkaroita Laurence "Larry" Mackay
1961 Navaronen tykit korpraali John Anthony Miller
1963 55 päivää Pekingissä sir Arthur Robertson
Vaaleanpunainen pantteri sir Charles Lytton
1967 Casino Royale sir James Bond 007
1976 Murha, murha, päästäkää etsivät irti! Dick Charleston
1978 Kuolema Niilillä eversti Johnny Race
1979 Pääkalloprikaati professori Blake
1980 Merten sudet (The Sea Wolves) eversti W. H. ”Bill” Grice
1982 Vaaleanpunaisen pantterin jäljillä sir Charles Lytton
1983 Parempi myöhään Nicholas ”Nick” Cartland
Vaaleanpunaisen pantterin kirous (Curse of the Pink Panther) sir Charles Lytton

Suomeksi käännettyjä kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Niven, David: Hurja, Hauska, Vanha, Hyvä Hollywood. (alkuteos Bring on the Empty Horses, 1975). Suomentanut Jaantila, Kirsti. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04063-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]