Tämä on suositeltu artikkeli.

M/S Global Freighter

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 6. maaliskuuta 2008 kello 20.40 käyttäjän Roquai (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

M/S Global Freighter
M/S Global Freighter PowerLinen väreissä.
M/S Global Freighter PowerLinen väreissä.
Tyyppi Rahtilaiva
Lippuvaltio Suomi
Kotipaikka Maxmo
IMO-numero [1] 7528568[1]
MMSI-numero [1] 230959000[1]
Tunnuskirjaimet OJLB[1]
Aiemmat nimet 1977–1980: Merzario Ausonia
1980–1982: Stena Freighter
1982: Jolly Giallo
1982–1983: Jolly Turchese
1983–2004: Stena Freighter
2004– Global Freighter
Omistaja Lillbacka Powerco Oy
Aiemmat omistajat 1977–1981: Rederi AB Concordia
1981–1984: Stena Gulf Line
1984–1986: Rederi AB Concordia
1987–2003: Stena Rederi
2003–2004: Interbaltic Ab
2004– Lillbacka Powerco Oy
Rakennustelakka Hyundai Shipbuilders & Heavy Industries, Ulsan, Etelä-Korea
Rakennusnumero 642
Vesillelasku 11. toukokuuta 1977
Luovutettu 31. elokuuta 1977
Tekniset tiedot
Pituus 151,94 m
Leveys 21,67 m
Syväys 6,45 m
Bruttovetoisuus 5 497 brt
Koneisto 2 × Pielstick 12PC2-5V-400 V-diesel
Koneteho 11,475 kW
Nopeus 31,48 km/h
Nopeus noin 17 kn
Hyttejä 12
Miehistö 35
Lastikapasiteetti

1 700

Lähde: [2]

M/S Global Freighter (IMO 7528568) on suomalaisen Lillbacka Powerco Oy:n omistama ro-ro-rahtialus.[3][4] Aluksen hoidosta vastaa ahvenanmaalainen ASP Ship Management Scandinavia Oy.[4] Alus on rakennettu vuonna 1977 Hyundai Shipbuilders & Heavy Industriesin telakalla Ulsanissa Etelä-Koreassa. Global Freighter on rekisteröity Suomen lipun alle ja sen kotisatama on Maxmo. Nykyisin suomalainen rahtivarustamo Finnlines liikennöi aluksella reitillä Lyypekki–Sassnitz (Mukran)–Pietari. Reitti kulkee nimellä TransRussiaExpress.

Alus

Alus on rakennettu teräksestä. Global Freighterissa konehuone, komentosilta ja miehistöntilat on rakennettu aluksen perään.[5]

Tekniset tiedot

Pituutta Global Freighterilla on 151,94 metriä, leveyttä 21,67 metriä ja syväys on 6,45 metriä. Laivan koko tilavuus (bruttovetoisuus) on 5 497 bruttorekisteritonnia ja matkustus- ja lastitilojen tilavuus (nettovetoisuus) 2 606 nettorekisteritonnia. Aluksen kuollut paino eli kantavuus on 8 911 tonnia. Kuollut paino kertoo aluksen suurimman sallitun lastin. Siihen lukeutuvat makeavesivarastot, miehistö, elintarvikkeet ja polttoaine. Kaistametrejä aluksessa on 1 700 metriä. Laivan huippunopeus on noin 17 solmua ja jääluokitus 1A eli se pystyy useimmissa jääolosuhteissa kulkemaan yksin.[2][6][7]

Laivan pääkoneina on kaksi Pielstick 12PC2-5V-400 V-dieselmoottoria, jotka yhdessä kehittävät 11 475 kilowatin tehon. Laivaa vie eteenpäin kaksi potkuria: nelilapainen CPP ja Kawasaki-Escher-Wyss. Ohjailua varten keulassa on yksi Electric CPP -merkkinen keulapotkuri. Aluksessa on kaksi erillistä ja keskenään synkronoitua peräsintä.[6]

Ohjaamo

Aluksen komentosiltajärjestely noudattaa 1970-luvun lopulla vallassa ollutta tapaa, jolloin laitteet sijoitettiin pitkään pulpettiin etuseinälle. Pulpettien päissä sijaitsivat tutkat. Radiolaitteet sijaitsivat omassa konsolissaan. Alun perin komentosillan laitejärjestelyjä tehdessä jätettiin huomiotta komentosillalla työtä tekevien henkilöiden yhteistyö ja työtehtävät. Kun Global Freighter siirtyi vuonna 2004 Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen tätä ongelmaa korjattiin asentamalla pulpetin oikeaan päähän uusia, monitoroinnissa ja luotsauksessa tarvittavia laitteita. Keskellä pulpettia, laivan keskilinjalla, sijaitsi alun perin autopilotti sekä ohjauspaikka. Näiden laitteiden yläpuolella katossa sijaitsee kolmeen suuntaan näkyvä peräsinkulman näyttö sekä magneettikompassin periskooppi. Aluksessa on kaksi GPS-laitetta ja kaksi pohjan suhteen mittaavaa lokia.[6]

Alustyyppi

Global Freighter on ro-ro-alus (roll on roll off), eli sen lastaus tapahtuu perästä pyörien päällä ilman nosturia. Ro-ro-alus on kaikkein kilpailukykyisin ratkaisu nopeutta vaativissa ja lyhyissä kuljetuksissa, sillä se on nopea lastata ja purkaa. Rahtitilaan jää aina paljon käyttämätöntä tilaa, minkä vuoksi aluksia ei juuri valtameriliikenteessä käytetä.[8][7]

Käyttöhistoria

1977–2003

11. toukokuuta 1977 alus laskettiin vesille eteläkorealaisella Hyundai Shipbuilders & Heavy Industriesin telakalla (nyk. Hyundai Heavy Industries). Aluksen rakennusnumero on 642. Alus valmistui elokuun lopulla ensimmäisenä 11 aluksen sarjasta, jonka muodostavat valmistumisjärjestyksessä M/S Stena Transfer (nimi valmistuessa Stena Runner), M/S Tor Baltica (Elk), M/S Kilmore (Norsky), uponnut M/S Finnbirch (Stena Prosper), M/S Finnforest (Stena Project), M/S Atlantic Freighter (Tor Felicia), M/S Stena Partner (Alpha Enterprise), M/S Global Carrier (Imparca Express I), M/S Stena Transporter (Merzario Espania) ja M/S Diplomat (Stena Trader).[2]

31. elokuuta alus luovutettiin ruotsalaisen Rederi AB Concordia -varustamon omistukseen, joka aikarahtasi eli vuokrasi[9] sen italialaisen[10] Merzario Lines -varustamon liikenteeseen Välimerelle. Tuolloin laiva liikennöi Ruotsin lipun alla Merzario Ausonia -nimisenä, ja sen kotisatama oli Göteborg. Elokuussa 1980 alus sai nimen Stena Freighter. Seuraavana vuonna alus myytiin Stena Gulf Linelle, joka rekisteröi sen Caymansaarten lipun alle. Kotisatamaksi tuli George Town. Uusi omistaja aikarahtasi aluksen yhdysvaltalaisen Coordinated Caribbean Transportin liikenteeseen.[2]

Matkustajien oleskelutila.

29. lokakuuta 1981, matkalla Yhdysvaltain Miamista Costa Ricaan, Stena Freighter törmäsi yhteen japanilaisen Seiryu-irtolastialuksen kanssa. Yhteentörmäyksen jälkeen pelättiin molempien alusten uppoamista, mutta Stena Freighter pelastui, kun taas Seiryu upposi neljän tunnin kuluttua törmäyksestä. Uponneen aluksen miehistö pelastettiin Stena Freighterille, joka palasi takaisin Miamiin iso reikä keulassaan. Maaliskuussa 1982 alus aikarahdattiin italialaisen Ignazio Messina -rahtivarustamon liikenteeseen nimellä Jolly Giallo. Elokuussa nimeksi vaihdettiin Jolly Turchese.[2]

Vuoden 1983 syyskuussa alus nimettiin uudelleen Stena Freighteriksi. Seuraavana vuonna laiva siirtyi jälleen Rederi AB Concordian haltuun. Varustamo rekisteröi aluksen Ruotsin lipun alle. Kotisatamaksi tuli Göteborg. Omistajanvaihdoksen jälkeen Stena Line aloitti liikennöinnin aluksella. Maaliskuussa 1986 alus törmäsi yhteen neuvostoliittolaisen kalanjalostusaluksen kanssa. Tammikuun alussa vuonna 1987 Stena Freighter siirtyi ruotsalaisen Stena Rederi Ab:n haltuun, joka aloitti liikennöinnin sillä reitillä Göteborg–Travemünde.[2]

Yhteentörmäys Tanskan edustalla

20. syyskuuta 1998 kello 16.55 alus lähti Göteborgin satamasta määränpäänään Travemünde Saksassa. Noin kolme tuntia aiemmin oli Göteborgista lähtenyt myös kemikaali/öljytankkeri M/T Ek-Cloud (nykyisin M/T Stream) kohti Tukholmaa. Stena Freighterilla oli lastina yksi kuorma-auto, kuusi puoliperävaunua sekä 34 perävaunua. Miehistönä aluksessa oli päällikön lisäksi kolme perämiestä, viisi kansimiehistöön kuuluvaa, konepäällikkö, kaksi konemestaria ja kolme muuta konemiehistöön kuuluvaa, joiden lisäksi vielä viisi ylimääräistä henkilökunnan jäsentä. Matkustajia Stena Freighterilla oli seitsemän. Ek-Cloudilla oli puolestaan lastina 9 284 tonnia polttoöljyä, ja miehistöä siellä oli päällikkö mukaan lukien 12 sekä viisi muuta jäsentä, kuten Stena Freighterillakin. Kello 22.15 Stena Freighterin perämies ilmoitti aluksen päällikölle näkyvyyden heikentyneen nopeasti. Tämän kuultuaan päällikkö tuli komentosillalle. Hän viipyi siellä vain hetken, jonka jälkeen lähti pois ja palasi kello 22.45 takaisin. Tuolloin hän katsoi tutkanäkymää, jota yksi perämiehistä oli tarkkailemassa.[5]

Aluksen saapuessa Jyllannin ja Själlannin väliseen Samsø Bæltin salmeen nopeutta oli 17 solmua ja suunta, johon alus oli menossa, oli oikea. Perämies havaitsi, että vastaan oli tulossa kaksi alusta, joista toinen eteni 12 ja toinen viiden solmun nopeudella. Muuta liikennettä ei lähistöllä ollut. Kun välimatka alusten välillä väheni, Stena Freighterilla huomattiin, että hitaampi alus oli sen kulkureitillä.[5]

Alukset eivät olleet ottaneet yhteyttä toisiinsa radiolla, ja ne törmäsivät sakeassa sumussa Samsø Bæltin salmessa toisiinsa 21. syyskuuta, minkä jälkeen molempien alusten kurssi muuttui noin 180 astetta. Stena Freighterin komentosillalla oli törmäyshetkellä päällikkö, kaksi perämiestä ja matruusi. Ek-Cloudin komentosillalla oli yliperämies, kaksi perämiestä ja matruusi. Tuulen voimakkuus vaihteli yhden ja kahden boforin välillä. Törmäykseen tultaessa Stena Freighterilla oli vauhtia 17 solmua. VHF-radiokontaktin ja vaurioiden tarkistuksen jälkeen laivat jatkoivat matkaa kohti määränpäitään. Stena Freighterin vähäiset vauriot, muun muassa kaksi pientä reikää, korjattiin Travemündessa. Ek-Cloud puolestaan menetti törmäyksessä muun muassa pelastusveneen.[5]

18. marraskuuta 2003 laiva myytiin göteborgilaiselle[11] Interbaltic Ab:lle, joka piti sen Ruotsin lipun alla. Omistajanvaihdoksen jälkeen alus aikarahdattiin ruotsalaisen Stena RoRon liikenteeseen.[2]

2004

Aluksen kotisataman, Maksamaan sijainti.
Alusta lastataan Turussa.
Alus Turussa.

Marraskuussa 2003 suomalainen Lillbacka Powerco Oy ilmoitti ostavansa aluksen ja rekisteröivänsä sen Suomen lipun alle. Luovutus tapahtui 9. helmikuuta 2004, jolloin alus sai myös nykyisen Global Freighter -nimensä. Kotisatamaksi tuli pieni Pohjanlahden rannikkokunta Maxmo (Maksamaa).[2] Maxmo valittiin kotisatamaksi, koska Lillbacka Powercon omistajalla, Jorma Lillbackalla oli siellä kesämökki.[12]

Aluksella tarvitaan noin 35 työntekijää. Global Freighterin tullessa Suomen lipun alle oli kiinnostus työpaikkoja kohtaan suuri, sillä Suomen lipun alla on merimiehille harvoin työtä. Aluksen koko suomalainen[3] miehistö palkattiin lähes kokonaan Turun seudulta.[13]

Lillbacka Globalin kansainvälisistä kuljetuksista vuonna 2004 vastannut merikapteeni[3] Henrik Mahlberg yhtiön päätöksestä laittaa alus Suomen lipun alle:

»Suomalainen henkilöstö ei ole sen kalliimpi kuin ruotsalainenkaan. Koska meillä ei ole organisaatiota maissa, halusimme kotimaisen miehistön, joka voi hoitaa alusten hallinnoinnin ilman perään katsomista.[13]»

Luovutuksen jälkeen 9. helmikuuta 2004 alus aikarahdattiin ruotsalaisen Stena Linen Travemünden ja Göteborgin väliseen liikenteeseen, koska Stena Line ei ollut saanut vielä korvaavaa alusta Global Freighterin tilalle.[14] Lopulta 19. helmikuuta ro-ro-alus M/S Stena Foreteller[15] korvasi Global Freighterin päästäen sen lähtemään PowerLinen liikenteeseen. 28. helmikuuta Lillbacka Globalin omistama PowerLine-varustamo aloitti liikennöinnin Global Freighterillä Turun ja Travemünden välillä yhdessä sisaralus M/S Global Carrierin kanssa. Travemündessa Global Freighter käytti sekä Skandinavienkain että Schlutupin terminaaleja.[16] Alukset kuljettivat pääasiassa rekkoja, puoliperävaunuja sekä kontteja. Alusten aloittaessa liikennöinnin Turun ja Travemünden välinen kuljetuskapasiteetti kaksinkertaistui.[17] Matka Turusta Travemündeen kesti noin 33 tuntia ja satamassa alus vietti ainoastaan purkauksen ja lastauksen vaatiman ajan.[3][2]

4. toukokuuta–13. elokuuta 2004 väliseksi ajaksi alus vuokrattiin Silja Linen tytäryhtiölle SeaWind Linelle, joka liikennöi sillä maanantaista perjantaihin välillä Turku–Tukholma, kuljettaen muun muassa rekkoja.[18] Pyhisin Global Freighter oli PowerLinen Turun ja Travemünden välisessä liikenteessä. 28. elokuuta 2004 lähtien SeaWind Line liikennöi aluksella tiistaista torstaihin välillä Turku–Tukholma. Muina aikoina se oli PowerLinen Turun ja Travemünden välisessä liikenteessä.[2]

Pohjakosketus

Alus lähti tiistaina 21. syyskuuta 2004 kello 21.30 Turun satamasta kohti Tukholmaa. Aluksella oli 11 matkustajaa sekä lastina 18 rekka-autoa, 32 perävaunua eli traileria, 411 tonnia voitelu- ja polttoaineita ja 135 tonnia makeaa vettä. Rekat ja kymmenen traileria oli sijoitettu pääkannelle ja loput trailerit sääkannelle. Nauvossa alus joutui poikkeamaan normaalilta reitiltä meriliikenneohjaajan ehdotettua käytettäväksi Innamon saaren eteläpuolista kymmenen metrin väylää, koska aluksen edessä kulki kambodžalainen[19] Dimitris-hinaaja hinauksessaan Multibrava-niminen proomu. Dimitris eteni väylällä sellaisella nopeudella, että Global Freighter olisi joutunut ohittamaan sen kapealla väyläosuudella. Global Freighterin ohittaessa Dimitriksen rinnakkaisväylällä Dimitriksen nopeus oli 8,6 solmua (15,93 km/h), kun taas Global Freighterillä vauhtia oli 17,9 solmua (33,15 km/h).[6]

Onnettomuusmatkan miehistö

Miehistöä aluksessa oli 19 henkeä, joten miehitys ylitti Merenkulkulaitoksen vaatimukset. Minimimiehitys olisi ollut miehitystodistuksen mukaan 13 henkeä.

Virka-asema Aluksen miehitys Miehitystodistuksen vaatimus
Päällikkö 1 1
Yliperämies 1 1
Perämies (luotsaustutkinto) 1
Perämies 2 1
Pursimies 1
Matruusi 2 3
Puolimatruusi 2
Kansi- ja konepätevyys 1
Konepäällikkö 1 1
I konemestari 1 1
II konemestari 1 1
Korjausmies 1
Moottorimies 1
Sähkömies 1
Sähkö- tai korjausmies 1
Kokkistuertti 1 1
Keittiöapulainen 2 1

Lähde: [6]

Onnettomuus tapahtuu
Karilleajopaikka Turunmaan saaristossa. (Merkitty punaisella pisteellä)

Kello 22.55 alus sai pohjakosketuksen Kalvholmsgrundetissa (60°13.5′N, 21°42.7′E) Nauvon pohjoispuolella ja sen jälkeen nopeus putosi 12 solmuun, minkä jälkeen luotsiperämies kehotti vahtipäällikköä hiljentämään vauhtia. Laivan päällikkö, joka oli pohjakosketuksen jälkeen saapunut komentosillalle, päätti ajaa aluksen rantaan Lövskärin ja Vandrockin saarten väliin (60°12.98′N, 21°43.31′E), koska hänen mielestään pohjakosketusta seurasi aluksen kaatumisvaara. Global Freighterin pohjan tartuttua merenpohjaan alus oli kallistunut 14–15 astetta, minkä jälkeen kallistuma ei kasvanut. Uppoaminen oli vain sekunneista kiinni. Välittömästi pohjakosketuksen jälkeen laivan päällikkö otti yhteyttä VTS-keskukseen. Kello 23.00 alukselta otettiin yhteyttä myös meripelastuskeskukseen, joka määritti tilanteen hätätilanteeksi ja antoi kello 23.14 hätäsanoman Global Freighterin puolesta:[6][20]

»MAYDAY RELAY MAYDAY RELAY MAYDAY RELAY THIS IS Rescue Center Turku Rescue Center Turku Rescue Center Turku GLOBAL FREIGHTER information nr. one: Following received from Global Freighter Oskar Juliet Lima Bravo at 2015 UTC by telephone. This is MAYDAY[6]»

Kello 23.16 meripelastuskeskus antoi toisen hätäsanoman:

»This is MAYDAY. This is GLOBAL FREIGHTER OJLB in position lat. 60 13, N long. 021 43 E. Heavy list, maybe capsizing, Required immediate assistance. Ship in area report to Rescue Center Turku. Datum Time 212015 UTC.[6] »

Junalautat M/S Rider ja M/S Sea Wind, matkustajarahtilaiva M/S Finneagle, miinalaiva Uusimaa sekä merivartioalus Telkkä ilmoittautuivat meripelastuskeskukselle. Kello 23.17 aluksella annettiin yleishälytys. Onnettomuus tapahtui vilkkaassa ja suhteellisen ahtaassa väyläristeyksessä.[6]

Pelastustyöt
Öljyntorjunta-alus Halli

Kello 00.19 ympäristöviranomaiset saivat tiedon tapahtuneesta ja öljyntorjunta-alus Halli lähti Turusta kello 03.15. Se saapui haveripaikalle kello 05.15, ja alkoi pumpata vettä aluksesta. Myöhemmin suurtehopumppu korvasi Hallin.[6]

Henkilö- tai ympäristövahinkoja ei onnettomuudessa syntynyt. Matkustajat ja viisi ylimääräistä henkilökuntaan kuuluvaa pelastettiin aluksesta pelastusveneellä, joka tosin aluksi juuttui laivan kyljessä olevaan törmäysvahvennokseen. Ilman paikalle saapunutta junalautta Riderin MOB-venettä (man over board eli mies yli laidan[21]), joka veti Global Freighterin pelastusveneen törmäysvahvennoksen yli, olisi laskeminen omin voimin voinut johtaa tilanteeseen, joka olisi uhannut ihmishenkiä. Alus oli pelastamishetkellä kallistunut 14 astetta. Vaatimukset edellyttävät kuitenkin, että pelastusvene voidaan laskea vielä 20 asteen kallistumassakin, minkä varmistaa törmäysvahvennoksen oikea muotoilu. Riderin MOB-vene kuljetti pelastetut miinalaiva Hämeenmaalle, joka edelleen kuljetti heidät majoitettavaksi Turkuun PowerLinen toiselle alukselle, Global Carrierille.[6]

Aluksen vauriot

Aluksen pohjaan tuli sadan metrin matkalta repeytymiä,[22] ja koko oikeanpuoleisen osan pohjaan tuli useita painaumia. Suurin reikä oli kooltaan noin kolme kertaa neljä metriä.[23] Jos repeämä olisi yltänyt alimmalle autokannelle, olisi alus uponnut ja kuorma-autoista, jotka olivat lastina, valunut dieseliä mereen.[22] Tämä jäi vain 50 senttimetrin päähän.[22] Laivan päällikön mukaan alaruumaan alkoi virrata vettä heti pohjakosketuksen jälkeen. Myös pääkannelle tuli vettä alaruuman miesluukun kautta, mutta tässä vaiheessa Global Freighter oli jo ajettu matalikolle. Oikeanpuoleinen pääpotkuri kärsi myös suuria vaurioita. Aluksen konehuone pysyi kuivana.[6] Aluksen öljytankissa havaittiin myös pieni repeämä, mutta polttoainetta oli vähän ja sekin jähmettyneessä muodossa,[24] joten öljypäästöiltä vältyttiin.[25]

Karilleajo kuitenkin paljasti, että Saaristomeren öljyntorjuntavalmiudessa oli puutteita, sillä torjunnassa käytettävien öljypuomien liitäntäkappaleet olivat osittain yhteensopimattomia. Syy siihen oli Korppoon palopäällikkö Leif Lindströmin[26] mukaan se, että alueen kunnat olivat taannoin hankkineet erimerkkisiä öljypuomeja. Lindströmin mukaan puomit olisi tosin hätätilanteessa voitu liittää toisiinsa väkivalloin naulojen ja lautojen avulla.[25][27] Lisäksi aluksen puomittamista vaikeutti puomeille sopivien ankkurointipisteiden puuttuminen sileiltä kalliolta.[27] Arvostelua saivat osakseen myös aluepelastuslaitoksen öljyntorjuntaan tarkoitetut veneet, joita moitittiin liian keveiksi.[25]

Irrotus ja hinaus telakalle
Yksi Global Freighterin pelastusrenkaista

Ennen irrotusyrityksiin ryhtymistä aluksen lastia tyhjennettiin puolitoista vuorokautta[24] Partner-nimiselle kuljetusproomulle.[6] Operaatiota johti Korppoon palopäällikkö Leif Lindström.[26] Tyhjentämisellä alus pyrittiin saamaan mahdollisimman vakaaksi.[26] Partner kuljetti lastin Nauvon Pärnäisiin,[6] josta ainakin rekat ja trailerit siirrettiin Turkuun.[26] Esimerkiksi rekkoja proomuun mahtui kymmenen kerrallaan.[26]

Vedenpinta ruumassa alkoi laskea, kun veden pumppausta oli jatkettu riittävän pitkään ja sukeltajat olivat tilkinneet vuotoja puukiiloilla, hitsaamalla ja pressuilla. Näiden toimenpiteiden vuoksi alus oli keventynyt niin paljon, että irtosi pohjasta, kun hinaaja nykäisi sitä kevyesti.[6]

Irrotuksen jälkeen lauantaina 25. syyskuuta kello 14.50 yksi hinaaja alkoi hinata alusta seitsemän solmun nopeudella kohti Naantalin Luonnonmaalla sijaitsevaa korjaustelakkaa. Hinauksen aikana Global Freighterin sivulla kulki yksi hinaaja ja perässä kaksi. Myös öljyntorjunta-alus Halli tarkkaili tilannetta. Rajakarin saaren alus ohitti kello 18.30 ja perillä Naantalissa haverialus oli noin kello 20, jossa sitä vastassa oli lisäksi kolme aluepelastuslaitoksen öljyntorjunta-alusta.[28] Hinaus sujui ongelmitta[6] hyvässä säässä.[28] Operaatiossa oli mukana yli sata henkeä, muun muassa pelastuslaitoksen ja merivartioston kalustoa sekä neljä hinaajaa.[24]

Onnettomuuden syyt

Syy pohjakosketukseen oli inhimillinen virhe. 26. lokakuuta annetussa meriselityksessä ahvenanmaalainen linjaluotsi ja aluksen päällikkö olivat samaa mieltä siitä, että linjaluotsi teki pohjakosketukseen johtaneen navigointivirheen. Luotsin mukaan hän aloitti kääntymisen väylien risteyksessä Lövskärin saaren luona liian myöhään. Meriselityksessä luotsi ei halunnut eikä osannut selittää tekemäänsä virhettä. Luotsi ei ollut aluksen varustamon PowerLinen palveluksessa vaan SeaWind Line eli laivan rahtaaja oli määrännyt hänet linjaluotsiksi laivalle. Hän ja aluksen päällikkö olivat jakaneet luotsausvastuun keskenään, kun Global Freighter oli aloittanut SeaWind Linen liikenteessä. Meriselitystilaisuudessa aluksen päällikkö kertoi pitävänsä Lövskärin mutkia vaikeina. Väylä on kapea leveydeltään ja reunat ovat kivikkoiset.[29] Vuoden 1994 ja 2004 välisenä aikana lähes samassa paikassa on ajanut karille kolme muutakin rahtilaivaa.[30] 27. toukokuuta 2005 brittiläinen rahtialus M/S Finnkraft ajoi karille Nauvon ja Korppoon välisessä salmessa, noin 11 kilometrin[31] päässä Global Freighterin karilleajopaikasta.[32]

Onnettomuustutkintakeskus asetti 23. syyskuuta tutkintalautakunnan onnettomuutta tutkimaan. Lautakunnan puheenjohtajana toimi merikapteeni Kari Larjo ja jäsenenä merikapteeni Tapani Salmenhaara. Asiantuntijoina lautakunnassa olivat majuri evp. Pertti Siivonen, psykologi, lentokapteeni Matti Sorsa, tutkija Sanna Sonninen ja diplomi-insinööri Jaakko Lehtosalo. 12. helmikuuta 2007 onnettomuustutkinta valmistui.[6]

Syyskuun ja lokakuun aikana oli suuronnettomuus Itämerellä lähellä neljästi. Ensin Global Freighter ajoi karille, 26. syyskuuta kreikkalainen tankkeri sai pohjakosketuksen Tanskan salmissa, 13. lokakuuta bahamalaisella tankkerille kävi samoin ja 25. lokakuuta norjalaistankkeri törmäsi 100 000 tonnin raakaöljylastissa rahtilaivan kylkeen niin ikään Tanskan salmissa.[22]

20. marraskuuta Global Freighter palasi telakalta jälleen liikenteeseen.[6]

2005–

Elokuussa 2005 alus meni jälleen telakalle korjattavaksi, ja syyskuussa se palasi liikenteeseen. Vuoden 2006 alussa Global Freighter ja sen sisaralus Global Carrier aikarahdattiin Finnlinesin liikenteeseen. Global Freighter sijoitettiin Turun ja Travemünden välille. Rahtauksen myötä autoja oli mahdollista tuoda Saksasta yhä enemmän. Global Carrier puolestaan asetettiin Helsingin ja Pohjois-Englannin väliseen liikenteeseen.[33] Vuonna 2007 suurempi M/S Antares -niminen rahtilaiva korvasi Global Freighterin.[34]

Global Freighter on lähtenyt Turun satamasta kesällä 2006.

Helmikuussa 2007 alus aikarahdattiin brittiläisen P&O Irish Sean Liverpoolin ja Dublinin väliseen liikenteeseen. P&O Irish Sealla oli rahtia kuljettamassa samalla reitillä sisaralukset M/S Norbank ja M/S Norbay sekä maltalainen M/S RR Triumph.[35] Global Freighter korvasi reitille saapuessaan RR Triumphin.[36] 26. heinäkuuta 2007 alus meni Cammell Lairdin telakalle, Bidstoniin, Britanniaan, jossa aluksen teräsosia korjattiin.[37] Pois telakalta Global Freighter lähti 31. heinäkuuta.[37] Rahtaus P&O Irish Sean kanssa päättyi tammikuussa 2008, kun belgialainen M/S Equine[38] korvasi Global Freighterin. Alun perin reitille oli suunniteltu alankomaalaista M/S Norcapea.[38] Irlanninmereltä alus lähti Tallinnaan. Myöhemmin tammikuussa alus aikarahdattiin jälleen suomalaisen Finnlinesin liikenteeseen reitille Lyypekki–Sassnitz (Mukran)–Pietari. Lyypekissä alus käyttää Lehmannkai 2:n terminaalia.[39] Muita Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia samalla reitillä ovat M/S Baltic Eager, M/S Finlandia ja M/S Translubeca[39].[2]

Aluksen käyttäjät

  • 1977–1981 — Merzario Line
  • 1981–1982 — Coordinated Caribbean Transport
  • 1982–1983 — Ignazio Messina
  • 1983–2004 — Stena Line
  • 2004 — SeaWind Line
  • 2004–2006 — PowerLine
  • 2006–2007 — Finnlines
  • 2007–2008 — P&O Irish Sea
  • 2008– — Finnlines (TransRussiaExpress)

[2][40]

Miehistölle menestystä urheilussa

Pansion satama-aluetta Global Freighterin kannelta nähtynä.

Global Freighterin miehistö voitti vuonna 2006 Merimiespalvelutoimiston (MEPA) laivajoukkueiden yleisurheilumestaruuden sekä Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkosen mukaan nimetyn Kekkosen Kannu -kiertopalkinnon, joka siirtyi alukselle M/S Gabriellalta. Yleisurheilumestaruudesta kilpaili 14 suomalaisen laivan miehistöt. Global Freighterin miehistö osallistui yleisurheilun lisäksi menestyksekkäästi sisäsoutuun, jalkapalloon, salibandyyn ja penkkipunnerrukseen. Palkinnon luovutti miehistölle 31. tammikuuta 2007 sairastuneen kulttuuriministeri Tanja Saarelan sijasta Hannu Tolonen opetusministeriöstä.[41][42][43]

Melupäästöt

Maaliskuussa 2006 Turun satama teetti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kehotuksesta Insinööritoimisto Akukon Oy:llä melumittauksia Pansion junalauttasatamaa koskien. Mittaukset tehtiin 13. maaliskuuta, jolloin vaikeat jääolot haittasivat mittauksia. Mittausaikana Global Freighter vieraili Pansiossa. Mittaukset paljastivat, että Global Freighterin kokonaismelupäästö oli 96 desibeliä. Näin ollen alus oli huomattavasti hiljaisempi, kuin muut satamassa mitatut alukset, esimerkiksi junalautta M/S Runner.[44] Myöhemmin samana keväänä Turun Ruissalossa asuva huvilanomistaja tilasi omat melupäästömittaukset eri insinööritoimistolta. Mittauttajan mukaan ainoastaan Global Freighter oli tarpeeksi hiljainen voidakseen käyttää Pansion satamaa.[45]

Lähteet

  1. ↑ a b c Details for the ship Global Freighter Vesseltracker.com. Viitattu 14.2.2008. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l M/S MERZARIO AUSONIA Fakta om Fartyg. Viitattu 24.2.2008. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c d Lillbacka Global Oy aloitti liikenteen Travemündeen omalla ro-ro-aluksella. TeollisuusSanomat, 2/2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.2.2008.
  4. ↑ a b Vessel: Global Freighter DNV Exchange Vessel Info. Viitattu 6.2.2008. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d YTTRANDE över ro-ro fartyget STENA FREIGHTER -SEPG- kollision med oljetankfartyget EK-CLOUD -SKVY- 1998-09-21 (PDF) Sjöfartsverket. Viitattu 21.2.2008. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Kari Larjo, Tapani Salmenhaara, Sanna Sonninen, Pertti Siivonen, Jaakko Lehtosalo, Matti Sorsa: M/S GLOBAL FREIGHTER, pohjakosketus Kalvholmsgrundetissa 21.9.2004 (PDF) 12.2.2007. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 24.2.2008.
  7. ↑ a b Vesiliikenteen kalusto Suomen Kuljetusopas. Viitattu 28.2.2008.
  8. ↑ Vesiliikenteen kalusto Suomen Kuljetusopas. Viitattu 14.2.2008.
  9. ↑ Petri Koskinen: Transfennica hankkii omat laivat. Talouselämä, 7.10.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.2.2008.
  10. ↑ MERZARIO LINES Fakta om Fartyg. Viitattu 14.2.2008. (ruotsiksi)
  11. ↑ Skatteverkets författningssamling Skatteverket. Viitattu 6.12.2007. (ruotsiksi)
  12. ↑ Hufvudstadsbladetin Hamn&Sjöfart -liite, toukokuu 2004 (ruotsiksi)
  13. ↑ a b Liisa Enkvist: Power Linen ensimmäinen alus lähti Turun satamasta: Lillbackan rahtialukset toivat turkulaisille 70 uutta työpaikkaa. Turun Sanomat, 6.3.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2007.
  14. ↑ Pär-Henrik Sjöström: Ny aktör flaggar finländskt. Svensk Sjöfarts Tidning, 2004, nro 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.2.2008. (ruotsiksi)
  15. ↑ M/S STENA FORETELLER Fakta om Fartyg. Viitattu 2.2.2008. (ruotsiksi)
  16. ↑ Neue Schiffslinie steuert Turku an Finnisches Unternehmen startet im Februar mit zunächst einem Schiff. Lübecker Stadtzeitung, 20.1.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.2.2008. (saksaksi)
  17. ↑ Uusi laivalinja Turku - Travemünde käynnistyi 3.3.2004. Turun satama. Viitattu 23.11.2007.
  18. ↑ SeaWind Linen liikenteeseen lisäalus kesäksi 5.5.2004. Turun satama. Viitattu 14.2.2008.
  19. ↑ Details for the ship Dimitris-multibrava Vesseltracker.com. Viitattu 14.2.2008. (englanniksi)
  20. ↑ Nopea toiminta pelasti rahtialuksen uppoamiselta 22.9.2004. MTV3. Viitattu 14.2.2008.
  21. ↑ MOB-vene 9.11.2005. Merentutkimuslaitos. Viitattu 2.2.2008.
  22. ↑ a b c d Itämerellä suuronnettomuus lähellä neljä kertaa tänä syksynä 11.11.2004. Itämeriportaali. Viitattu 14.2.2008.
  23. ↑ Nauvossa karille ajaneessa laivassa isoja repeämiä 22.9.2004. MTV3. Viitattu 2.2.2008.
  24. ↑ a b c Haverialus hinattiin Naantaliin. Turun Sanomat, 25.9.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2007.
  25. ↑ a b c Raisa Korkki: Isompaa vahinkoa ei olisi voitu torjua kokonaan: Nauvon haverin öljyntorjunnassa puutteita. Turun Sanomat, 28.9.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2008.
  26. ↑ a b c d e Heikki Kauhanen: Haverialuksen lasti siirretään proomulla Pärnäisten satamaan. Turun Sanomat, 23.9.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.12.2007.
  27. ↑ a b Global Freighterin korjaustyöt venyvät 27.9.2004. MTV3. Viitattu 14.2.2008.
  28. ↑ a b Markku Tawast: Haverialus suostui pienellä nykäyksellä hinaukseen. Turun Sanomat, 26.9.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2007.
  29. ↑ Jouko Vähä-Koskela: Liian myöhään aloitettu käännös aiheutti pohjakosketuksen: Global Freighterin linjaluotsi otti vastuun ohjausvirheestä. Turun Sanomat, 27.10.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2007.
  30. ↑ Päivi Ojanperä: Ihmisille tai luonnolle ei koitunut karilleajosta vahinkoa: Rahtilaiva vältti uppoamisen ajamalla saarten väliin matalikolle Nauvossa. Turun Sanomat, 23.9.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.2.2008.
  31. ↑ Kartan haku: Kopphällen, Korppoo Maanmittauslaitos: Kansalaisen Karttapaikka. Viitattu 14.2.2008.
  32. ↑ Vesa Kotilainen: Haverin syynä sähköjärjestelmän pettäminen: Rahtilaiva Finnkraft ajautui karille Nauvon ja Korppoon välissä. Turun Sanomat, 28.5.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.2.2008.
  33. ↑ Turun ja Travemünden välinen kuljetuskapasiteetti kasvaa 15.3.2006. Turun satama. Viitattu 11.12.2007.
  34. ↑ Rahtialusliikenteeseen lisää kapasiteettia: Turku - Travemünde reitille isompi alus 2.2.2007. Turun satama. Viitattu 30.11.2007.
  35. ↑ Irish Sea Ferries 2007. Irish Sea Ferries. Viitattu 11.2.2008. (englanniksi)
  36. ↑ Global Freighter - New Charter Ship for P&O Irish Sea Irish Sea Shipping. Viitattu 18.11.2007. (englanniksi)
  37. ↑ a b News Bulletin – July 2007 heinäkuu 2007. Irish Sea Shipping. Viitattu 4.2.2008. (englanniksi)
  38. ↑ a b Equine Arrives and Aborts 2008. Irish Sea Shipping. Viitattu 6.2.2008. (englanniksi)
  39. ↑ a b Schiffsabfahrten logistikportal-luebeck.de. Viitattu 14.2.2008. (saksaksi) (englanniksi)
  40. ↑ Michael Koefoed-Hansen: M/F Global Freighter The ferry site. Viitattu 14.2.2008. (englanniksi)
  41. ↑ Palkinnot 2006-2007 Merimiespalvelutoimisto. Viitattu 5.2.2008.
  42. ↑ Yleisurheilu 2006 1.12.2005 - 30.11.2006 2006. Merimiespalvelutoimisto. Viitattu 6.2.2008.
  43. ↑ SM-Urheilutulokset 2006 2006. Merimiespalvelutoimisto. Viitattu 5.2.2008.
  44. ↑ Pansion junalauttasataman melumittaus 27.06.2006. Turun kaupunki: Ympäristö- ja kaavoituslautakunta. Viitattu 9.12.2007.
  45. ↑ Hannu Miettunen: Asukkaan tilaaman mittauksen mukaan melu Ruissalossa yhä yli luparajojen: Huvilanomistaja syyttää satamaa viranomaisten harhauttamisesta. Turun Sanomat, 30.3.2006. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2008.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta M/S Global Freighter.
Finnlines
Nykyiset alukset

M/S Europalink • M/S Finnbreeze • M/S Finnclipper • M/S Finneco I • M/S Finneco II • M/S Finneco III • M/S Finnfellow • M/S Finnhawk • M/S Finnkraft • M/S Finnlady • M/S Finnmaid • M/S Finnmaster • M/S Finnmerchant • M/S Finnmill • M/S Finnpartner • M/S Finnpulp • M/S Finnsea • M/S Finnsirius • M/S Finnsky • M/S Finnstar • M/S Finnsun • M/S Finntide • M/S Finntrader • M/S Finnwave • M/S Finnswan

Entiset alukset

M/S Translubeca • M/S Agi • M/S Mago • M/S Princesa Marissa • M/S Claudia • M/S Mermaid II • M/S Fellow • M/S Sancak • M/S Palm Beach Princess • M/S Golden Princess • M/S Wasa Queen • GTS Finnjet • M/S Bravaden • M/S Eurocargo Africa • M/S MN Eider • M/S Merchant • M/S Seaterns • M/S Etel • M/S Borden • M/S Baltijsk • M/S Kaduna • M/S Envoy • M/S Tor Botnia • M/S Baltic Eager • M/S Polaris • M/S Tor Finlandia • M/S Antares • M/S Birka Transporter • M/S Finnhansa • M/S Global Carrier • M/S Global Freighter • M/S Runner • M/S Vasaland

Tilatut alukset

M/S Finncanopus

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=M/S_Global_Freighter&oldid=4420456”