Tanja Karpela

Wikipedia

Tanja Tellervo Karpela
Kulttuuriministeri
Virassa 17.4.2003 – 19.4.2007
Edeltäjä	Kaarina Dromberg
Seuraaja	Stefan Wallin
Kansanedustaja
Virassa 1999-
Tiedot
Syntynyt	22. elokuuta 1970 (ikä 38) Salo
Puolue	Suomen keskusta
Ammatti	Sosionomi (AMK)
Puoliso	Totti-Mikael Karpela (1995-1999) Olli Saarela (2006-2008) Janne Erjola (2009-)

Tanja Tellervo Karpela^[1] (o.s. Vienonen, ent. Karpela, Saarela, s. 22. elokuuta 1970 Salo) on keskustalainen kansanedustaja ja entinen kulttuuriministeri Jäätteenmäen (2003) ja Vanhasen hallituksessa (2003–2007). Hän on vuoden 1991 Miss Suomi ja on toiminut myös mallina. Koulutukseltaan Karpela on sosionomi (AMK).

Karpelaa on luonnehdittu taitavaksi ja laskelmoivaksi mediapoliitikoksi; toisaalta hän on verrannut julkisuuden kolhuja perheväkivaltaan.^[2]

Sisällysluettelo 1 Missi 2 Kansanedustaja ja ministeri 3 HE 28/2004 tekijänoikeuslaki 4 Internet-sensuuri 5 Yksityiselämä 6 Kirjallisuutta 7 Viitteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Missi

Tanja Karpela valittiin Miss Suomeksi vuonna 1991. Silloinen Tanja Vienonen oli 20-vuotias, 171 senttimetriä pitkä, 54 kilogrammaa painava ja rinnan-, vyötärön- ja lantionympärysmitoiltaan 94–60–94. Muista kolmenkymmenen viime vuoden suomalaismisseistä Karpela erottui erityisesti uhkeudellaan, koska yleisesti pidetään missin optimimittoina 90-60-90, jotka Tanja siis ylitti. Hän oli missiksi myös melko lyhyt.

Karpela edusti Suomea Miss Universe -kilpailuissa 1991 Yhdysvaltain Las Vegasissa, mutta hän ei menestynyt. Miss Eurooppa -kilpailussa hän pääsi finaaliin. Ennen Miss Suomi -titteliä Karpela valittiin Miss Turuksi 1989, Miss Yyteriksi 1990 ja Aurinkotytöksi 1990.

[muokkaa] Kansanedustaja ja ministeri

Karpela valittiin eduskuntaan Uudeltamaalta 1999 Suomen keskustan edustajana. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa hän oli Uudenmaan äänikuningatar jättäen 19 169 äänellään^[3] taakseen esimerkiksi Suvi-Anne Siimeksen ja Antti Kalliomäen.^[4] Hän nousi Jäätteenmäen hallitukseen 2003. Jäätteenmäen erottua Karpela jatkoi samassa tehtävässä II opetusministerinä pääministeri Vanhasen hallituksessa.

Jäätteenmäen hallituksessa keskusta muutti painopistettään ministerinimityksissä vahvimmalta kannatusalueeltaan Pohjanmaalta kohti Uudenmaan muuttovoittoalueita nimittämällä Uudeltamaalta kolme ministeriä: pääministeri Anneli Jäätteenmäen, puolustusministeri Matti Vanhasen ja II opetusministeri (kulttuuriministeri) Tanja Karpelan. Keskusta oli jo 1980-luvulta alkaen puolueen kaupunkityöryhmissä pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa. Pohjalaiskansanedustajia hyviteltiin huomattavilla valiokuntapaikoilla ministeriosuutensa menettämisestä, missä osana oli Vanhasen ja Karpelan nimittäminen ministereiksi.^lähde?

Vuoden 2006 presidentinvaalin toisella kierroksella Karpela monen keskustalaisen kansanedustajan tapaan ilmoitti kannattavansa Sauli Niinistöä Suomen presidentiksi.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Karpela valittiin uudestaan eduskuntaan saaden Uudeltamaalta 5 712 ääntä, mutta hän ei noussut enää ministeriksi.^[5]

Espoolainen sosiaalidemokraattinen kaupunginvaltuutettu ja nykyinen kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson on väittänyt, että Tanja Karpela olisi alun perin halunnut SDP:n kansanedustajaksi, mutta SDP ei häntä huolinut.^[6]

[muokkaa] HE 28/2004 tekijänoikeuslaki

Karpela oli kulttuuriministerinä esittelijänä hallituksen Jukka Liedeksen esityksessä HE 28/2004 Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutoksessa. Muutos herätti voimakasta keskustelua. Lain säätämisen edellyttävä tekijänoikeusdirektiivi annettiin 22. toukokuuta 2001 ja sen edellyttämät lait olisi pitänyt säätää 22. joulukuuta 2002 mennessä. Euroopan unionin mahdolliset uhkasakot pakottivat säätämään lain nopealla aikataululla sellaisenaan ilman esitetyn kritiikin tai ponsiehdotusten mukaista korjaamista. Karpela perusteli julkisesti tekijänoikeuslain ankaruutta direktiiveillä, mutta jälkeenpäin ilmeni, että perustelut olivat virheelliset. Eri maiden saman direktiivin perusteella säädetyissä tekijänoikeus- tai immateriaalilaeissa, kuten Ranskan immateriaalilaissa, on eroja muun muassa sallitun kopioinnin suhteen.

Kopiosuojausten murtamisesta eurokansanedustaja Henrik Lax sai seuraavan kirjallisen vastauksen Euroopan unionin komissiolta: "Koska tämä direktiivi ei vaadi rikosoikeudellisia seuraamuksia tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisestä, ei komissio ole myöskään antanut ohjeita jäsenmaille tässä asiassa." Tämä oli yksi niistä kohdista, joiden kriminalisointia Karpela perusteli suoraan EU:n vaatimuksena.

[muokkaa] Internet-sensuuri

Karpela sai joulukuussa 2005 kansalaisoikeusjärjestö EFFI ry:n myöntämän Big Brother -palkinnon kouluihin ja kirjastoihin ajamastaan Internetin esto-ohjelmasta, jolla on tarkoitus sensuroida epäilyttäviä www-sivuja automaattisesti avainsanojen perusteella jättäen estokriteerien varsinaisen määrittelyn ohjelmaa myyvän yrityksen tehtäväksi. Hän on myös saanut vuonna 2004 blogaajien Kahlittu kuukkeli -palkinnon samasta syystä.

[muokkaa] Yksityiselämä

Missivuotenaan Karpela seurusteli ja oli kihloissa marokkolaistaustaisen tanssijan Simon Kraitissin kanssa. Karpela meni naimisiin kesällä 1995 Totti-Mikael Karpelan kanssa ja erosi keväällä 1999. Tästä liitosta hänellä on kaksi lasta: Tiia (s. 1995) ja Thomas (s. 1998).^[7] Vuonna 2003 hän kihlautui kokoomuksen entisen puheenjohtajan Sauli Niinistön kanssa, mutta kihlaus purkautui kesällä 2004. Vuonna 2006 Tanja Karpela avioitui elokuvaohjaaja Olli Saarelan kanssa ja otti tämän sukunimen.^[8] Tanja Karpela jätti 22. marraskuuta 2007 Espoon käräjäoikeuteen avioerohakemuksen puolisostaan Olli Saarelasta. Hän haki eroa miehestään yksin.^[9] Helmikuussa 2008 hän kirjoittaa kotisivuillaan: "Maistraatin päätöksellä sukunimeni on 22.2.2008 lähtien Tanja Karpela".^[10] Tanja Karpela ja Olli Saarela jättivät lopullisen avioerohakemuksensa Espoon käräjäoikeuteen 12.6.2008. ^[11]

Karpela avioitui 5.4.2009 yrittäjä Janne Erjolan kanssa salaa julkisuudelta.^[12] Karpela ja Erjola odottavat yhteistä lasta, jonka on määrä syntyä kesällä 2009.

Karpela on tuomittu rattijuopumuksesta.^[13]

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Taina West & Tanja Saarela: Elämisen sietämätön keveys. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31856-6. - Kirjassa Tanja Karpela kertoo haastattelumuotoisesti urastaan, elämästään ja suhteestaan julkisuuteen
• Timo T.A. Mikkonen: Suomen kauneimmat – missivuodet 1931–2000. WSOY, 2000.
• Maija Puonti: Vuosisadan missit – kaikki Miss Suomet 1933–1999. Hymy, 2000. ISBN 952-5257-19-3.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Tanja Karpelan esittely eduskunnan sivulla
• Tanja Karpelan kotisivut
• YLE Elävä arkisto "Ja kamera seuraa Karpelaa..."