Magdalan Maria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Carlo Crivellin Magdalan Mariaa esittävä maalaus (noin 1476).

Magdalan Maria (muinaiskreikaksi Μαριὰμ ἡ Μαγδαληνή, Mariàm hē Magdalēnē, vanhassa suomalaisessa kirkkoraamatussa Maria Magdaleena) on Raamatun Uuden Testamentin henkilöhahmo, joka kuvataan sekä kristillisten kirkkojen virallisiksi julistamissa evankeliumeissa että Uuden testamentin niin sanotuissa apokryfisissä kirjoituksissa Jeesuksen seuraajana.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisen kreikankielisen kirjoitusasun suomennos ”Magdalan” perustuu tulkintaan, että lisänimellä ”Magdalene” olisi tarkoitettu Magdalan kaupungista kotoisin olevaa henkilöä. Tulkinta on viety Raamatun käännöksiin asti, vaikka Magdala-nimistä kaupunkia ei ole ollut ajanlaskun alussa olemassa. Sellaiseksi on kuitenkin esitetty Magadania tai Dalmanuthaa.

Toinen tulkinta nimelle Magdalene on, että se olisi kreikankielinen väännös hepreankielisestä sanasta ”migdal”, joka tarkoittaa ”tornia”. Jälkimmäinen sopisi gnostilaiseen perimätietoon, jonka mukaan Maria oli Jeesuksen rakastetuin opetuslapsi. Kirkkoraamatussa Mariaa ei kuvata Jeesuksen opetuslapseksi, jotka kaikki olivat miehiä. Silti joidenkin tulkintojen mukaan Johanneksen evankeliumin mainitsema ”rakastettu opetuslapsi” olisi nimenomaan Maria.

Magdalan Marian nimiin on laitettu apokryfisiin kirjoihin kuuluva gnostilainen Marian evankeliumi.

Katolisessa kirkossa Magdalan Marian muistopäivä on 22. heinäkuuta.

Kirkko on esittänyt Magdalan Marian prostituoituna.[1]

Magdalan Maria Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon piirissä on ollut erilaisia näkemyksiä kolmen Uudessa testamentissa esiintyvän naisen henkilöllisyydestä:

  1. Luukkaan evankeliumissa mainittu "nainen, joka vietti syntistä elämää", mutta jolle Jeesus antoi synnit anteeksi hänet tavatessaan[2]
  2. Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa mainittu Betanian Maria, Lasaruksen ja Martan sisar[3][4][5]
  3. Kaikissa evankeliumeissa mainittu Magdalan Maria

Kreikkalaisten kirkkoisien mukaan kyseessä oli kolme eri henkilöä, kun taas latinalaisessa perinteessä on yleisesti katsottu, että kyseessä on sama ihminen.[6]

Magdalan Maria oli näkemässä, kun Jeesus kuoli ja haudattiin[7][8]. Kaikki evankeliumit ovat yhtä mieltä siitä, että Maria oli myös ylösnousemuksen ensimmäinen todistaja tai ainakin yksi ensimmäisistä.[9][10][11][12]. Lisäksi hänestä mainitaan vain, että hän oli saapunut Jeesuksen ja apostolien kanssa Galileasta Jerusalemiin ja että Jeesus oli karkottanut hänestä seitsemän riivaajaa[13][14] Hänen myöhemmistä vaiheistaan Raamatussa ei kuitenkaan kerrota mitään eikä häntä mainita esimerkiksi Apostolien teoissa.

Näkemyksiä Magdalan Mariasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Magdalena, Giovanni Girolamo Savoldo

Suomessa Hannele Koivunen on väitellyt aiheesta: The Woman Who Understood Completely; A Semiotic Analysis of the Mary Magdalene Myth in Gnostic gospel of Mary. Väitöskirjan pohjalta hän on kirjoittanut teoksen Madonna ja huora (1995). Koivunen syyttää Madonna ja huora -kirjassaan kirkkoa siitä, että Magdalan Mariasta on tehty katuvan huoran peruskuva, jonka kautta miehet säätelevät naisen seksuaalisuutta. Koivusen mukaan naisen on oltava madonna tai huora.

Magdalan Marian ja Jeesuksen välinen suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pseudohistoriallisessa kirjassa Pyhä veri, pyhä Graal esitetään väite, jonka mukaan Magdalan Maria olisi ollut Jeesuksen vaimo.[15] Tämä perustuu gnostilaisista evankeliumeista kirjassa tehtyihin tulkintoihin. Marian evankeliumin lopussa Magdalan Maria esitetään Jeesuksen suosikkioppilaana.[16]

Apokryfisessä Filippuksen evankeliumissa Jeesuksen ja Marian suhde esitetään vielä läheisempänä, ja Jeesus esimerkiksi suutelee Mariaa. Opetuslapset ”kysyivät Vapahtajalta: ’Miksi sinä rakastat häntä enemmän kuin meitä?’ Hän vastasi ja sanoi heille: ’Miksi en rakasta teitä kuten häntä?”[17] Gnostilaisuuden asiantuntijoiden Ismo Dunderbergin ja Antti Marjasen mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että Maria olisi haluttu kuvata kirjoituksessa Jeesuksen puolisoksi, koska hänestä käytetään termiä 'kumppani' (koinōnos), kun taas 'vaimosta' käytetään samassa tekstissä toista sanaa (šime).[18] Kumppanuussuhde sen sijaan voi tarkoittaa yhtä hyvin esimerkiksi liiketuttavaa, tai uskonveljeä tai -sisarta. Suudelma liittyy eroottisen suhteen sijasta hengellisen tiedon ja erityisen ilmoituksen välittämiseen, ja Jeesus suuteli samalla tavalla myös muita opetuslapsia. Näin tosiasia on se, ettei varhaiskristilliseltä ajalta tunneta yhtään tekstiä, joka olisi väittänyt yksiselitteisesti Jeesuksella olleen puoliso tai lapsia.[19]

Myös vuonna 2012 julkaistu niin kutsuttu ”Jeesuksen vaimon evankeliumi” vaikuttaa viittaavan Magdalan Mariaan Jeesuksen vaimona.[20]

Magdalan Maria populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Dan Brown hyödynsi menestysromaanissaan Da Vinci -koodi kirjassa Pyhä veri, pyhä Graal esitettyä käsitystä. Sen mukaan Magdalan Maria olisi saanut Jeesuksen kanssa lapsen, josta polveutuivat merovingit. Kirjan mukaan Maria oli raskaana Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikaan, ja Jeesuksen kuoleman jälkeen Maria olisi paennut Ranskaan ja siellä jatkanut sukuaan.

Näiden kahden kirjan analyyttisesta tutkinnasta tehtiin kaksiosainen TV-elokuva, joka antoi käsityksen, että Ranskan ja Espanjan rajalla olevaan Perpignanin kaupunkiin ei saapunut Magdalan Maria vaan toinen mirhantuojista, Maria Salome.[21] Hänellä oli mukanaan Saara-niminen tyttö, joka oli hänen egyptiläinen palvelijansa - ei suinkaan Jeesuksen tytär, kuten Pyhä veri, pyhä Graal -kirjassa väitetään.

Nimi on puhdas sattuma: se oli silloin ja on yhä sangen suosittu juutalaisten keskuudessa - onhan se Aabrahamin eli "patriarkkojen patriarkan" puolison ja koko juutalaisen heimon kantaäidin nimi.[22]

Se, että nimi on hepreaksi "prinsessa" tai "ruhtinatar", ei tässä yhteydessä merkitse mitään: Pyhä veri, pyhä Graal -kirjassa esitetty väite, että nimi olisi annettu juuri sen vuoksi että kyseessä olisi ollut "kuninkaiden kuninkaan" jälkeläinen, on TV-elokuvan mukaan täysin tuulesta temmattu[23]

Magdalan Maria esiintyy myös useiden pop-kappaleiden sanoituksissa. Muun muassa popyhtye PMMP on tehnyt kappaleen nimeltä Maria Magdalena, jonka lyriikan he ovat kertoneet puolestaan olevan vastaus Mana Mana -yhtyeen samannimiselle kappaleelle. Sandra on julkaissut jo 1980-luvulla suursuosioon nousseen kappaleen Maria Magdalena, ja siitä on tehty useita cover-versioita.

Lady Gagan kolmannen studioalbumin Born This Wayn Judas-kappaleen musiikkivideossa Lady Gaga esittää Magdalan Mariaa.

Ortodoksisen kirkon näkemys Magdalan Mariasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksinen kirkko kertoo Mariasta maalailua välttäen mutta kattavasti; elämäkerta on julkaistu suomeksi kaksiosaisessa teoksessa Kirkkovuoden Pyhät.

Useat kirkkoisät ja pyhiä tekstejä kirjoittaneet historioitsijat todistavat että Magdalan Maria juutalaissodan melskeitä paetessaan siirtyi Efesokseen. Siellä hänen kerrotaan avustaneen apostoli Johannesta hänen evankeliumin kirjoitustyössään aina siihen saakka, kunnes kuoli. Maria haudattiin Efesoksen kaupunkiin.

Hänen reliikkinsä siirrettiin 900-luvulla Konstantinopoliin pyhän Lasaruksen luostarin kirkkoon. Roomalaiskatoliset ristiretkeläiset ryöstivät ne ja veivät ne Roomaan, jossa ne sijoitettiin Lateraanikirkkoon. Siellä ne ovat edelleen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Piispa John Spong vaati Kirkkopäivillä uutta uskonpuhdistusta. Kirkon tiedotuskeskus 24.5.2003. Viitattu 1.3.2010.
  2. Luuk.7:36-50
  3. Luuk. 10:38-42
  4. Joh. 11:1-45
  5. Joh. 12:1-3
  6. Catholic Encyclopedia: St. Mary Magdalen
  7. Matt. 27:57-61
  8. Mark:15:40-47
  9. Matt. 28:1-10
  10. Mark. 16:1-11
  11. Luuk. 24:1-10
  12. Joh. 1-18
  13. Mark. 16:9
  14. Luuk. 8:1-3
  15. Dunderberg & Marjanen 2005, s. 470.
  16. Marian evankeliumi, kokoelmassa Dunderberg & Marjanen 2005.
  17. Filippuksen evankeliumi, kokoelmassa Dunderberg & Marjanen 2005.
  18. Dunderberg & Marjanen 2005, s. 183.
  19. Dunderberg & Marjanen 2005, s. 475-476.
  20. Jeesuksen "avioliittotodistus" arveluttaa tutkijoita YLE Uutiset. 19.9.2012. Viitattu 19.9.2012.
  21. TV-elokuva Da Vinci -koodin jäljillä
  22. Helsingin juutalainen seurakunta
  23. TV-elokuva Da Vinci -koodin jäljillä

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ann Graham Brock, Mary Magdalene, The First Apostle: The Struggle for Authority, Harvard University Press 2003
  • Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: Filippuksen evankeliumi teoksessa Nag Hammadin kätketty viisaus - gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä, 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki 2005. ISBN 951-0-30859-5.
  • Koivunen, Hannele: The Woman Who Understood Completely; A Semiotic Analysis of the Mary Magdalene Myth in Gnostic gospel of Mary, Imatra; International Semiotics Institute 1994
  • Koivunen, Hannele: Madonna ja huora. Pohjautuu tekijän väitöskirjaan The woman who understood completely. 2. painos 2005. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13525-2.
  • Marjanen, Antti: The woman Jesus loved: Mary Magdalene in the Nag Hammadi Library and related documents.
  • Birger A. Pearson, "Did Jesus Marry?" Bible Review, Spring 2005, s. 32-39 & 47
  • Lynn Picknett and Clive Prince, The Templar Revelation, Simon & Schuster, 1997.
  • Stephen J. Shoemaker, "Rethinking the ‘Gnostic Mary’: Mary of Nazareth and Mary of Magdala in Early Christian Tradition", Journal of Early Christian Studies, 9 (2001) s. 555-595.
  • KIRKKOVUODEN PYHÄT I – II, II painos; Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto; Pohjois-Karjalan Kirjapaino, Joensuu 1980.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magdalan Maria.