Dan Brown

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dan Brown
Dan Brown bookjacket cropped.jpg
Syntynyt 22. kesäkuuta 1964 (ikä 50)
Yhdysvaltain lippu Exeter, New Hampshire, Yhdysvallat
Ammatit kirjailija
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu yhdysvaltalainen
Aikakausi 1995
Tyylilajit trilleri
Pääteokset Da Vinci -koodi
Sivusto DanBrown.com
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Dan Brown (s. 22. kesäkuuta 1964 Exeter, New Hampshire, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten bestselleristään Da Vinci -koodi (The Da Vinci Code, 2003).

Elämäkertaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brown syntyi 22. kesäkuuta 1964 New Hampshiren Exeterissä. Hän oli kolmilapsisen perheen kuopus. Brownin isä oli matematiikanopettaja ja äiti urkuri. Brown asui vanhempiensa kanssa Exeterin collegekampuksella ja osallistui college-elämään, joka Exeterissä oli kristillistä. Brown lauloi kirkkokuorossa, kävi pyhäkoulua ja vietti kesät kristillisillä leireillä.[1][2]

Brown kasvatettiin episkopaaliksi ja hän oli lapsena hyvin uskonnollinen. Koulussa hän kuitenkin omaksui tieteellisen maailmankuvan havaittuaan, että siinä oli enemmän järkeä kuin Raamatun selityksissä. Hän kertoo kuitenkin vanhemmalla iällä alkaneensa nähdä tieteessäkin järjestystä ja hengellisyyttä.[3]

Muusikonura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brown kävi Amherst Collegea ja valmistui englannin ja saksan kielten linjalta vuonna 1986. Valmistumisensa jälkeen hän yritti rakentaa uraa laulaja-lauluntekijänä ja pianistina, mutta ilman suurta menestystä. Brownia verrattiin musiikillisesti Barry Manilowiin. Muusikonuraa tavoitellessaan hän muutti Los Angelesiin, opetti siellä espanjaa ja tapasi tulevan vaimonsa Blythe Newlonin, joka oli National Academy of Songwriters -opiston taiteellinen johtaja. Brown levytti kaikkiaan neljä CD-levyä musiikkia.[1]

Vuonna 1993 Brown palasi Blythen kanssa New Hampshireen ja sai englannin kielen opettajan toimen Phillips Exeter Academy -opistosta. Seuraavana vuonna Brown luki Tahitin-lomallaan Sidney Sheldonin romaanin Tuomiopäivän salaliitto ja katsoi pystyvänsä parempaan. Hän teki yhdessä vaimonsa kanssa huumorikirjan 187 Men to Avoid: A Guide for the Romantically Frustrated Woman.[1]

Päätoiminen kirjailija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1996 Brown lopetti opettamisen ja ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Hän ja Blythe menivät naimisiin 1997. Brownin ensimmäinen romaani, Murtamaton linnake ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1998.[1] Samana vuonna Brown julkaisi vaimonsa kanssa huumorikirjan The Bald Book.

Brownin toinen romaani, Enkelit ja demonit, julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2000. Siinä esiintyy ensi kerran symbologi Robert Langdon, joka esiintyy myös Brownin myöhemmissä romaaneissa. Kolmas romaani, Meteoriitti, ilmestyi vuonna 2001.

Kolmea ensimmäistä romaania myytiin kohtalaisesti, kuitenkin kutakin alle 10 000 kappaletta ensipainoksena. Vuonna 2003 julkaistusta Da Vinci -koodi -romaanista tuli kuitenkin suurmenestys, ja se nousi New York Timesin myyntilistan kärkeen heti julkaisuviikolla. Sitä oli vuoteen 2006 mennessä myyty yli 40 miljoonaa kappaletta, ja sen vanavedessä aiemmistakin romaaneista on tullut menestyksiä. Da Vinci -koodista valmistui vuonna 2006 samanniminen elokuva, joka sekin oli menestys.

Vuonna 2009 ilmestyneessä Kadonneessa symbolissa Brown jatkoi Robert Langdon -tarinaansa. Kirjaa myytiin ilmestymisvuonna lähes 68 000 kappaletta Suomessa ja oli toiseksi myydyin käännöskirjojen listalla.

Vuoden 2013 kirjan Inferno kääntämiseksi kaikille pohjoismaisille kielille kääntäjät kutsuttiin yhteen paikkaan tiukkojen salassapitojärjestelyjen taakse. Kirjan päähenkilönä on neljännen kerran Robert Langdon.

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brown on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia lukijakunnassa ja kirjallisuuskriitikoissa. Monet ovat etenkin Yhdysvalloissa ottaneet Brownin kirjojen antikristillinen sanoman vakavasti ja dogmaattisesti.[4] Kirjallisuuskriitikot tunnustavat yleensä Brownin taidot juonenpunonnassa mutta samalla huomauttavat hänen kirjojensa historiallisista virheistä.[5] Hänen kielenkäyttöään on myös arvosteltu kömpelöksi.[6]

Esimerkiksi kirjallisuuskriitikko Jari Olavi Hiltunen ei erityisesti arvosta Brownia jännityskirjailijana ja on kutsunut Da Vinci -koodin uskonnollisia kytköksiä löyhiksi ja mitäänsanomattomiksi. Hän myös arvostelee Brownin liiallista ylisanojen käyttöä. Toisaalta Brown osaa hänen mukaansa kierrättää aiheita kiintoisalla tavalla esimerkiksi Murtamattomassa linnakkeessa, ja hän kiittelee Brownin kykyä kuljettaa juonta Kadonneessa symbolissa.[4]

Brown on itse vastannut kritiikkiin korostamalla sitä, että hänellä on tietoinen pyrkimys yhdistää faktaa ja fiktiota nykyaikaisella ja tehokkaalla tavalla tarinan kertomiseksi. Hänen mukaansa jotkut ymmärtävät sen, mutta joidenkin pitäisi vain lukea jotain muuta. Brown kertoo kirjoittavansa sellaisia kirjoja joita itsekin haluaisi lukea.[7]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huumorikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman 1995
  • The Bald Book 1998

Romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cox, Simon: Kadonneen symbolin aakkoset. (Decoding the lost symbol, 2009.) Kääntäjät: Sirpa Vuento, Ilona Ruskoaho, Marita Koskinen. Helsinki: Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-207-9.
  • Rogak, Lisa: Da Vinci -koodin luoja: Dan Brownin henkilökuva. (The man behind the Da Vinci code: The unauthorized biography of Dan Brown, 2005.) Suomentanut Tiina Sjelvgren. Helsinki: Bazar, 2006. ISBN 951-9107-75-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Dan Brown - Biography age-of-the-sage.org. Viitattu 9.3.2014.
  2. On His Childhood danbrownbio.com. Viitattu 9.3.2014.
  3. Michael Paulson: Dan Brown on religion and writing 20.9.2009. Boston.com. Viitattu 9.3.2014.
  4. a b Jari Olavi Hiltunen: Dan Brown – Mahtinäyttämöiltä sähköpostisuojauksiin ja vapaamuurarien salaisuuksiin 9/2012. Viitattu 9.3.2014.
  5. Gary Jansen: 9 Reasons Why Dan Brown is One of the Most Important (Living) Authors 6.12.2013. Huffington Post. Viitattu 9.3.2014.
  6. Tom Chivers: The Lost Symbol and The Da Vinci Code author Dan Brown's 20 worst sentences 15.9.2009. The Telegraph. Viitattu 9.3.2014.
  7. Dan Brown on dealing with criticism Today.com. Viitattu 9.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]