MDPV

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
MDPV
MDPV
MDPV
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(RS)-[1-(3,4-metyleenidioksifenyylii)-2-(1-pyrrolidinyyli)-1-pentanoni)]
Tunnisteet
CAS-numero ja 24622-62-6 (hydrokloridi) 687603-66-3 ja 24622-62-6 (hydrokloridi)
ATC-koodi ?
PubChem CID ?
Kemialliset tiedot
Kaava C16H21NO3 
Moolimassa 275,35 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa ?

MDPV eli metyleenidioksipyrovaleroni on päihteenä käytetty piriste, joka saattaa vaikutuksiltaan muistuttaa hieman kokaiinia tai etäisesti amfetamiinia. MDPV:tä kutsutaan ns. tutkimuskemikaaliksi (tai muuntohuumeeksi), koska se on varsin uusi yhdiste ihmiskäytössä. Aine on sittemmin luokiteltu huumausaineeksi esimerkiksi Suomessa.

Lääkevalmistaja Boehringer Ingelheim kehitti MDPV:n 1960-luvulla.[1] Aine sai vuoden 2009 aikana Suomessa julkisuutta, kun iltapäivälehdistö kirjoitti siitä "seksihuumeena", joka lisää seksuaalisia haluja.[2][3] Arkikielessä huume tunnetaan myös "aakkosina." Keväällä 2010 media kertoi puolestaan MDPV:n katukaupasta.[4] Lisäksi se toi julki käyttäjien tuntemuksia MDPV:n aiheuttamasta poikkeuksellisen voimakkaasta riippuvuudesta, ja yritti osoittaa aineen yhteyttä sen käyttäjillä ilmenneisiin sisäelinvaurioihin.[5][4]

Rakenne ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemialliselta rakenteeltaan MDPV on ruokahalua supistavan stimulantti pyrovaleronin rakenteellinen analogi (metyleenidioksi-ryhmä lisätty fenolin kohtiin 3,4). Vaikkakin MDPV:n rakenne muistuttaa nopeasti katsottuna paljonkin 3,4-metyleenidioksifenyylialkyyliamiineja (esim. MDMA) tarkempi tarkastelu kuitenkin paljastaa merkittäviä eroja näiden aineiden välillä. Vaikutuksiltaan MDPV on käytännössä puhdas stimulantti, kun taas MDMA vaikuttaa tunteiden ja aistien havainnointiin ja käsittelyyn, on jonkin verran piristävä ja etäisesti psykedeelejä muistuttava aine.lähde?

Ulkonäöltään MDPV:n hydrokloridisuola on puhtaan valkoista tai kellertävää hienojauheista jauhetta, joka on hyvin hygroskooppista (imee vettä helposti). Olleessaan merkittäviä aikoja ilman kanssa kosketuksissa se tummuu hiukan.

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MDPV:tä on tutkittu hyvin vähän ja sen farmakologiasta ei tiedetä paljoakaan. Keskushermostossa MDPV toimii muun muassa ADHD-lääke metyylifenidaatin (kauppanimiä esim. Concerta ja Ritalin) tavoin estäen dopamiinin ja noradrenaliinin (norepinefriinin) takaisinottoa presynaptiseen hermosoluun. Näin ollen se lisää dopamiinin ja noradrenaliinin määrää hermostossa.

Ensimmäinen maininta MDPV:stä on jo 1960-luvun lopussa jätetyssä patenttihakemuksessa, jossa sitä ja rakenteellisesti samankaltaisia aineita kuvaillaan stimulanteiksi. Samassa patenttihakemuksessa MDPV:n väitetään olevan noin neljä kertaa metyylifenidaattia tehokkaampi dopamiinin ja norepinefriinin takaisinotonestäjä.[6]

MDPV ei kuitenkaan ole päätynyt lääketeollisuuden käyttöön, mutta 2000-luvun alun jälkeen sitä on tavattu etenkin Euroopassa huumausainekäytössä, joskin hyvin harvinaisesti.

Käyttö ja vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmiten MDPV:tä käytetään nenään nuuskattuna tai oraalisesti (nieltynä), mutta myös suonensisäistä käyttöä esiintyy.

16. maaliskuuta 2010 Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen johtaja, professori Erkki Vuori kertoi Helsingin Sanomissa, että muutamien vainajien ruumiinavauksissa oli viime kuukausina löytynyt niin suuria määriä MDPV:tä, että se on voinut aiheuttaa heidän kuolemansa.[7] Varmuutta kuolinsyistä ei kuitenkaan vielä ollut.[7] Samassa artikkelissa Helsingin huumepoliisin rikoskomisario Petri Rainiala kertoi, että MDPV:n käyttö yleistyy kiihtyvällä vauhdilla.[7]

Iltalehden mukaan MDPV:n käyttö oli taustalla helmikuussa 2010 tapahtuneessa ns. Korson paloittelusurmassa.[8] Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Juha Juurisen mukaan kimmokkeena itse tekoon oli ilmeisesti se, että uhri oli näpistänyt MDPV:tä tovereiltaan.[8]

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MDPV luokitellaan huumausaineeksi mm. USA:ssa ja Australiassa riippuen miten näiden maiden ns. rakenteellisen analogin-lakia tulkitaan.

Suomessa MDPV luokiteltiin aikaisemmin pelkästään lääkeaineeksi[9], jolloin sen käyttö tai hallussapito ei ollut rangaistavaa. Kesäkuun lopulla 2010 eduskunta lisäsi MDPV:n huumausainelistalle.[10]

Vuonna 2012 Suomessa takavarikoitiin 5,1 kiloa MDPV:tä.[11]

Ruotsissa MDPV on luokiteltu vuonna 2010 huumausaineeksi.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Herbert Koppe, Gerhard Ludwig, Karl Zeile: US Patent 3478050 - 1-(3',4'-methylenedioxy-phenyl)-2-pyrrolidino-alkanones-(1) 1965. Boehringer Sohn Ingelheim. Viitattu 30.3.2018.
  2. ↑ Seksihuumeesta on tullut vakava ongelma Iltalehti 6.2.2010.
  3. ↑ Poliisi huolissaan: Seksihuume tuli Suomeen (Arkistoitu – Internet Archive) Iltalehti 5.6.2009.
  4. ↑ a b Helpot 20 000€ - näin huumediileri tekee rahaa Uusi Suomi. 24.4.2010. Viitattu 25.4.2010.
  5. ↑ Varoittava esimerkki: ”Kuolisin, jos tulisin Helsinkiin” Uusi Suomi. 24.4.2010. Viitattu 25.4.2010.
  6. ↑ 1-[(3,4-Methylenedioxy)phenyl]-2-pyrrolidino-1-alkanones as stimulants. (Boehringer Ingelheim G.m.b.H.). Brit. (1969), 7 pp. CODEN: BRXXAA GB 1149366 19690423 Patent written in English. Priority: DE 19650523. CAN 72:21608 AN 1970:21608 CAPLUS
  7. ↑ a b c Kerkelä, Lasse: Designhuume yleistynyt pääkaupunkiseudulla Helsingin Sanomat. 16.3.2010. Arkistoitu 28.4.2010. Viitattu 25.4.2010.
  8. ↑ a b Seksihuume johti Korson paloittelusurmaan Iltasanomat. 18.3.2010. Arkistoitu 22.3.2010. Viitattu 25.4.2010.
  9. ↑ Poliisi huolissaan vaarallisen seksihuumeen yleistymisestä Helsingin Sanomat 10.7.2009.
  10. ↑ Helsingin Sanomat. MDPV-huumeen aiheuttamat sairaalakäynnit vähentyneet [1] viitattu 19.11.2011.
  11. ↑ Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos: Huumetilanne Suomessa 2013 s. 137

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Psykoaktiiviset aineet farmakologisen luokituksen mukaan järjestettynä
Kaavio Selitteet


Primääriset ryhmät
  •   Stimulanttivaikutus korostuu vasempaan yläkulmaan päin mentäessä.
  •   Depressanttivaikutus korostuu oikeaan alakulmaan päin mentäessä.
  •   Hallusinogeenit ovat psykedeelisiä vasemmalla, dissosiatiivisia oikealla, huonommin vaikutuksiltaan ennakoitavissa alhaalla ja oikealla, ja voimakkaampia vaikutuksiltaan alhaalla.
  •   Antipsykoottiset ovat rauhoittavampia ja väsyttävämpiä oikealla.
Sekundaariset ryhmät
  •   Stimulanttien ja psykedeelisten hallusinogeenien limittyminen – Primäärisillä psykedeeleillä on stimuloiva vaikutus.
  •   Depressanttien ja dissosiatiivisten hallusinogeenien limittyminen – Primäärisillä dissosiatiiveillä on depressoiva vaikutus.
  •   Stimulanttien ja antipsykoottien limittyminen – Modernit ei-väsyttävät masennuslääkkeet.
  •   Depressanttien ja antipsykoottien limittyminen – Vanhemmat väsyttävät masennuslääkkeet ja anksiolyytit.
Tertiääriset ryhmät
  •   Stimulanttien, antipsykoottien ja depressanttien limittyminen – Esimerkki: nikotiinilla on molempien vaikutuksia.
  •   Stimulanttien, depressanttien ja hallusinogeenien limittyminen – Esimerkki: THC:llä on kaikkien kolmen ryhmän vaikutuksia.
  •   Stimulanttien, antipsykoottien ja hallusinogeenien limittyminen – empatogeenit eli entaktogeenit.
  •   Depressanttien, dissosiatiivisten hallusinogeenien ja antipsykoottien limittyminen.
Kvartääriryhmä
  •   Kaikkien neljän luokan limittyminen (stimulantit, depressantit, hallusinogeenit ja antipsykootit) – Kannabis sisältää sekä THC:tä että CBD:tä ja sillä on kaikkien luokkien vaikutuksia. Luokitus kallistuu hallusinogeeneihin, koska THC on kannabiksen tärkein vaikuttava aine.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=MDPV&oldid=22210272”