Maailman ruokaohjelma

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta WFP)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
World Food Programme
Sede WFP Roma.jpg
Perustettu 1961
Tyyppi YK:n ohjelma
Toimiala ruoka-avustus
Päämaja Italian lippu Rooma, Italia
pääjohtaja David Beasley (Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat)
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Sivusto fi.wfp.org

Maailman ruokaohjelma (engl. World Food Programme, WFP) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen, maailman suurin humanitaarinen järjestö, joka välittää ruoka-avustusta sotien, kriisien ja luonnonkatastrofien uhreille. WFP:n toiminta perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin. WFP:n toimintaperiaatteina ovat inhimillisyys, puolueettomuus ja tasapuolisuus.

Vuonna 1961 perustetun järjestön tavoitteena on maailma, jossa jokaisella lapsella, naisella ja miehellä on mahdollisuus riittävään ravintoon aktiivisen ja terveen elämän elämiseksi. WFP pyrkii päämääräänsä yhteistyössä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Kansainvälisen maatalousrahaston (IFAD) kanssa. Tavoitteen saavuttamisessa auttavat myös valtiot, koko YK-järjestelmä ja kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa.

Vuonna 2016 WFP jakoi ruoka-avustusta 82,2 miljoonalle ihmiselle yli 80 maassa. WFP:n päämaja sijaitsee Roomassa, Italiassa. Lisäksi sillä on yli 80 toimistoa eri puolilla maailmaa. Järjestö työllistää noin 14 900 henkeä, joista 93 % työskentelee apua vastaanottavissa maissa, syrjäisillä alueilla kaikkein köyhimpien parissa.

Tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WFP:n mukaan ruoka-avustusta tarvitaan parantamaan niiden elämää, jotka eivät saa tarpeeksi ravintoa elääkseen tervettä ja aktiivista elämää. Ruoka-avustuksen päämääränä on oltava avuntarpeen poistaminen kokonaan. Toimiakseen WFP on riippuvainen lahjoituksista, sillä se ei saa tuloja YK:n vuosimaksuista, kuten useat muut YK:n alaiset järjestöt. WFP onkin tehnyt pitkään yhteistyötä valtioiden, yritysten ja yksityisten lahjoittajien kanssa. Pohjoismaat ovat yksi WFP:n merkittävimmistä tukijoista. Vuonna 2016 Suomi antoi WFP:lle 33,3 miljoonan dollarin avustuksen. Suomi on WFP:n 22. suurin lahjoittaja maailmassa vuonna 2016. Noin kolmasosa Suomen vuosittaisesta tuesta organisaatiolle annetaan multilateraalin eli joustavan tuen muodossa.

WFP:n neljä strategista tavoitetta vuosille 2014 – 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pelastaa henkiä ja suojella elinkeinoja kriisitilanteissa
  2. Tukea ja parantaa ruokaturvaa ja ravitsemusta sekä luoda ja elvyttää elinkeinoja vaikeissa olosuhteissa sekä kriisien aikana.
  3. Vähentää riskejä ja vahvistaa ihmisten, yhteisöjen ja valtioiden edellytyksiä vastata omiin ruoka- ja ravitsemustarpeisiinsa; ja
  4. Vähentää aliravitsemusta ja pysäyttää sukupolvelta toiselle periytyvä nälän kierre.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka-apulähetyksiä Sudanissa.

WFP:n maailmanlaajuinen logistinen verkosto mahdollistaa ruoka-avun toimittamisen nälänhädästä kärsiville tai nälänhätään ajautumassa oleville alueille ajoissa. WFP valmentaa yhteisöjä vastaamaan hätätilanteisiin joustavammin ja toipumaan kriiseistä nopeammin.

Järjestö jakaa ruoka-avustusta myös erilaisten kehitysprojektien puitteissa. Niiden avulla WFP pyrkii auttamaan jatkuvasti nälkää näkeviä pääsemään pois köyhyyden kierteestä ruoka-avustuksen keinoin. Vastaanottaessaan ruoka-avustusta perheet saavat tarvitsemaansa aikaa ja resursseja voidakseen keskittyä esimerkiksi koulutukseen, joka on hyvä keino ulos köyhyydestä.

Voimavaroja ruoalla –projektien tavoitteena on luoda yhteisöistä omavaraisia. Heikossa asemassa olevien tie pois köyhyysloukusta helpottuu, kun kaikki aika ja energia eivät mene ruoan hankkimiseen. Toimintaan osallistuvien yhteisöjen jäsenet saavat ravintoa vastineeksi työpanoksesta erilaisissa rakennusprojekteissa tai opetellessaan uusia hyödyllisiä taitoja koulutushankkeissa.

WFP pyrkii hankkimaan mahdollisimman suuren osan avustuksena käytettävistä elintarvikkeista avustusmaasta tai lähialueilta. Ruoka hankitaan ensisijaisesti köyhiltä pientilallisilta, mikä on järjestön mukaan toimiva ratkaisu kaikille osapuolille: Viljelijöillä on turvatut markkinat ja WFP puolestaan pystyy tarjoamaan avustettaville paikalliseen makuun ja olosuhteisiin soveltuvaa ruokaa. Samalla säästetään kuljetuskustannuksissa.

WFP:llä on asiantuntemusta eri aloilta, kuten ruokaturvan analysoinnista, ravitsemuksesta ja logistiikasta. Asiantuntemus auttaa WFP:tä löytämään parhaat ratkaisut nälän voittamiseksi. Järjestön palveluksessa on noin 14 900 henkeä, joista 93 % työskentelee apua vastaanottavissa maissa, syrjäisillä alueilla kaikkein köyhimpien parissa.

WFP:n kouluruokaohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WFP:n kouluruokaohjelmat tarjoavat koululaisille vähintään yhden aterian päivässä. Ruoka-annos sisältää välttämättömät ravintoaineet, jotka ovat tärkeitä lapsen fyysiselle ja henkiselle kehitykselle. Ruoka kannustaa koulunkäyntiin ja antaa koulutuksen lisäksi paremmat mahdollisuudet terveeseen elämään. Erityisesti tytöt hyötyvät WFP:n kouluruokaohjelmista, sillä monet vanhemmat päästävät heidät kouluun sen sijaan, että he jäisivät tekemään kotitöitä. Kouluruoka on pitkän aikavälin ase köyhyyttä vastaan.

Kouluruokailu toimii voimakkaana yhteiskunnallisena turvaverkkona lapsille ja heidän vanhemmilleen. Se voi parantaa elintasoa ja on sijoitus tulevaisuuteen ravinnon, terveystiedon ja tasa-arvon kautta. WFP:n kouluruoka kannustaa köyhiä perheitä lähettämään lapsensa, erityisesti tyttölapset, kouluun. Tämän johdosta kouluissa, joissa tarjotaan kouluruokaa, koulua käyvien lasten määrä on paljon korkeampi.

Kouluruokaohjelmat voivat myös auttaa olennaisesti ei nälkää -kehitystavoitteen saavuttamisessa ja maiden oman suoriutumiskyvyn kehittämisessä.

WFP:llä on ollut kouluruokaohjelmia kehittyvissä maissa jo lähes puolen vuosisadan ajan. Vuonna 2016 Maailman ruokaohjelma toimitti aterioita ja ravitsevia välipaloja 16,4 miljoonalle koulua käyvälle lapselle 60 maassa. Kouluruokaohjelmat ja kotiin vietävät ruoka-annokset toimivat kannustimena köyhille perheille ja niiden avulla perheet voivat pitää lapset enemmin koulussa kuin töissä kotona, pelloilla tai tehtaissa. WFP:n tavoitteena on, ettei yhdenkään lapsen tarvitse käydä koulua nälkäisenä.

Viimeisen 45 vuoden aikana yli 30 maata ovat jo kyenneet ottamaan WFP:n kouluruokaohjelmat omalle vastuulleen tai maksamaan WFP:lle niiden toteuttamisesta.

Ruoka-avun hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa ruoasta, jota WFP ostaa kehitysmaista, jaetaan joko samassa maassa tai naapurimaissa. Lähiseutuja suosimalla ruoan hankinnassa WFP tukee paikallista taloutta ja rohkaisee paikallisia tuottajia. Tämä suosii paikallista väestöä, olivatpa he avun tarpeessa tai eivät. Ostaminen lähiseuduilta mahdollistaa myös sen, että WFP pystyy toiminaan nopeasti ja rakentamaan ruokakorin paikallisten makujen mukaan.

WFP kilpailuttaa alihankkijansa saadakseen ruokaa edullisesti ja vahvistaakseen toimintansa läpinäkyvyyttä. Hyödykkeisiin sekä niiden käsittelyyn ja kuljetuksiin liittyvät kustannukset lasketaan tarkasti.

WFP haluaa myös parantaa kestävää kehitystä ja ruoan riittävyyttä. Vuonna 2008 käynnistettiin lukuisia pilottihankkeita, joilla pyritään saamaan pienviljelijät markkinoille Afrikassa, Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Hanke tunnetaan nimellä Purchase for Progress eli P4P.

P4P-hankkeen avulla WFP tukee paikallisia markkinoita, jotta ne pystyisivät kestävämpään maataloustuotantoon ja vakiintuneeseen ruoantuotantoon.

WFP ostaa ruokaa pienituloisilta viljelijöiltä kohdemaissaan. Tämä pienentää viljelijöiden riskejä haavoittuvaisilla markkinoilla ja lisää heidän tulojaan sekä mahdollisuuksiaan investoida maataloustuotantoon.

Hallinto ja rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WFP:tä hallinnoi johtokunta, joka koostuu 36 jäsenvaltion edustajasta. YK:n pääsihteeri ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja nimittävät WFP:lle pääjohtajan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Pääjohtaja vastaa järjestön hallinnosta ja sen ohjelmien, projektien ja muiden toimintojen täytäntöönpanosta. Pääjohtajan apuna toimii neljä apulaisjohtajaa, joilla kullakin on oma erityisalueensa. Vuonna 2017 WFP:n pääjohtajaksi valittiin David Beasley. WFP:n toimintasuunnitelma päivitetään joka neljäs vuosi.

Rahoittaakseen toimintansa WFP on täysin riippuvainen vapaaehtoisista lahjoituksista. Järjestön suurimpia lahjoittajia ovat valtiot, mutta lahjoituksia tulee myös yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]