Ero sivun ”Korruptio” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
629 merkkiä poistettu ,  7 kuukautta sitten
reilu > rehellinen ym.
(→‎Katso myös: Lisätty linkkejä, Laajennettu Katso myös -osiota linkeillä)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
(reilu > rehellinen ym.)
 
 
===EU:ssa===
[[Yleisradio]]n mukaan korruptio maksaa EU:lle 120 miljardia vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/korruptio_maksaa_eulle_120_miljardia_vuodessa/7066252 | Nimeke = Korruptio maksaa EU:lle 120 miljardia vuodessa | Julkaisu = | Julkaisija = YLEYle Uutiset | Ajankohta = | Selite = | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.05.2016 | Kieli = }}</ref>
 
===Yhteiskuntien sisällä===
Transparency Internationalin maailmanlaajuinen kyselytutkimus ”Global Corruption Barometer”<ref>[http://www.transparency.org/content/download/12169/115654/version/1/file/Global_Corruption_Barometer_2006_Report.pdf Global Corruption Barometer 2006]</ref> perustuu vapaaehtoiseen gallup-kyselyyn, ja kertoo minkälaisia mielikuvia vastaajilla on korruption ilmenemisestä [[Yhteiskunta|yhteiskunnassaan]].
 
Arvioitaessa [[oikeusjärjestys|oikeusjärjestelmän]] korruptoituneisuuden tasoa [[mitta-asteikko|asteikolla]]&nbsp;1&ndash;5&nbsp;(''1&nbsp;=&nbsp;ei lainkaan korruptoitunut, 5&nbsp;=&nbsp;erittäin korruptoitunut'') ”Global Corruption Barometer 2006” -kyselyssä suomalaisten vastausten [[keskiarvo]] oli&nbsp; 2,1. [[Euroopan unioni|EU-maissa]] arvo oli pienempi ainoastaan [[Tanska]]ssa, EU-maiden keskiarvo oli&nbsp; 2,9. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vastausten keskiarvo oli&nbsp; 3,6 ja Venäjällä&nbsp; 3,9. Yhteiskunnan kaikkein korruptuneimmiksi sektoreiksi vastaajat katsoivat poliittiset [[puolue]]et (keskiarvo&nbsp;4,0), [[parlamentti|parlamentaarisen]] päätöksenteon&nbsp; (3,7), yrityselämän&nbsp; (3,6) ja [[poliisi]]n&nbsp; (3,5). [[Kehitysmaa|Kehitysmaissa]] korrupteituneimpana sektorina pidettiin poliisia.<ref>Global Corruption Barometer 2006, s. 21-22</ref>
 
==Selitysmalleja==
==Korruptio eri aloilla==
===Politiikka===
Poliittinen korruptio on poliittisen [[vallan väärinkäyttö]]ä henkilökohtaiseen hyötyyn. Se voi olla mittakaavaltaan valtavaa: erään maailman korruptoituneimman johtajan [[Indonesia]]n [[Suharto]]n väitetään kavaltaneen 35 miljardia dollaria maalta, jonka bruttokansantuote henkeä kohti oli 700 dollaria. Poliittisen korruption muotoja ovat muun muassa [[Vaalivilppi|äänien ostaminen]], julkisten varojen laiton käyttö ja [[Poliittinen virkanimitys|virkanimitysten myyminen]]. Poliittinen korruptio ei ole aina laitonta. Esimerkiksi rahalahjoitukset poliittisille puolueilla johtavat usein politiikan muutoksiin. [[Maailman talousfoorumi]]n tutkimuksen mukaan 89&nbsp;%:ssaprosentissa tutkituista 102 maasta rahalahjoitusten vaikutus johonkin tiettyyn poliittiseen päätökseen oli korkea tai keskinkertainen.<ref name="t3">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Global Corruption Report 2004 | Vuosi = 2004| Luku = Executive summary| Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pluto Press| TunnisteISBN = ISBN 978-0745322308| www = http://www.transparency.org/content/download/4438/26723/file/executive_summary.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 7.1.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Suuri osa poliittisessa korrutiossa liikkuvasta rahasta on lähtöisin yksityiseltä sektorilta. Esimerkiksi kansainvälisen asekaupan salainen luonne ja avoimuuden puute hinnoittelussa on lisännyt korruptiota alalla. 1990-luvulla joukko ranskalaisia ja saksalaisia poliitikkoja joutui eroamaan, kun ilmeni, että salaisten asekauppojen yhteydessä oli maksettu lahjuksia. Myös energiateollisuuden piirissä on paljon korruptiota. Transparency Internationalin mukaan mitä suuremman osuuden öljykauppa jonkin maan kansantaloudesta muodostaa, sitä suurempi potentiaali korruptiolle maassa on.<ref name="t3"/>
===Oikeuslaitos===
[[Tiedosto:Corrupt-Legislation-Vedder-Highsmith-detail-1.jpeg|thumb|[[Elihu Vedder]]: ''Korruptoitunut lainsäädäntö'' (1896).]]
Korruptio [[Oikeuslaitos|oikeuslaitoksessa]] on Transparency Internationalin mukaan ongelma monissa maailman maissa, ja se vaarantaa usein ihmisten [[Perusoikeudet|perusoikeuden]] puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Oikeuslaitoksen korruptoituneisuus hankaloittaa kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä rajoittaa kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia ja vähentää kaupankäyntiä, talouskasvua sekä inhimillistä kehitystä. Lahjottavissa olevat oikeuslaitokset vähentävät ihmisten luottamusta hallituksiin ja mahdollistavat korruption muillakin julkisen elämän alueilla.<ref name="t2">{{Kirjaviite | Tekijä = Transparency International | Nimeke =Global Corruption Report 2007 | Vuosi = 2007| Luku = Executive summary: key judicial corruption problems| Sivu = xxi - xxviii| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Cambridge University Press | TunnisteISBN = ISBN 978-0-521-70070-2| www = http://www.transparency.org/content/download/19486/269466 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 7.1.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Kaksi keskeisintä korruption muotoa oikeuslaitoksessa ovat poliittinen vaikuttaminen oikeusprosesseihin ja lahjonta. Monissa maissa [[tuomari]]t kokevat painostusta tuomita oikeustapauksia voimakkaiden poliittisten tai taloudellisten toimijoiden etujen mukaisesti. Viime vuosina poliitikot ovat lisänneet vaikutusvaltaansa oikeuslaitokseen muun muassa [[Argentiina]]ssa ja Venäjällä. Poliittinen vaikuttaminen voi ilmetä tuomarien uhkailuna, pelotteluna tai lahjomisena, mutta myös virkanimitysten tai palkkojen tai muiden etujen manipuloimisena.<ref name="t2"/>
 
=== Yksityinen sektori ===
Transparency Internationalin julkaisema ''Global Corruption Report 2009'' katsoo, että korruptio on keskeinen ja kasvava ongelma elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle kehitysmaiden pienyrittäjistä aina suuriin ylikansallisiin yrityksiin asti.<ref name="ti2009">{{Kirjaviite | Tekijä = Transparency International | Nimeke = Global Corruption Report 2009: Corruption and the Private Sector| Vuosi = 2009| Luku =Executive summary | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Cambridge University Press | TunnisteISBN = ISBN 978-0-521-13240-4| www = http://www.transparency.org/content/download/46187/739801/| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 8.1.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Liike-elämän rooli virkamiesten, poliitikkojen ja poliittisten puolueiden korruptoinnissa on merkittävä. Lahjonta on hyvin yleistä: kaksi viidestä yritysjohtajasta kertoi tutkimuksessa, että heiltä oli pyydetty lahjuksia liiketoimissa julkisten laitosten kanssa. Puolet yritysjohtajista arvioi, että lahjukset nostivat projektien kustannuksia vähintään 10&nbsp;%. Kaksikymmentä prosenttia kertoi menettäneensä kauppoja kilpailijoiden lahjusten vuoksi, ja yli kolmannes katsoi, että korruptio on pahenemassa. Kehitysmaissa ja [[siirtymätalous|siirtymätalouksissa]] arvioidaan lahjusten kokonaissumman nousevan vuosittain 20–40 miljardiin dollariin, mikä on 20–40&nbsp;% virallisesta kehitysavusta. Korruptio mahdollistaa myös yritysten taholta vastuuttomia päätöksiä, joista seuraa esimerkiksi huonoja työoloja, laittomia hakkuita, terveydelle vaarallisia lääkkeitä ja heikosti tehtyjä rakennuksia.<ref name="ti2009"/>
Korruptiota ilmenee myös liike-elämän ja yritysten sisällä. Johtajat, enemmistöosakkaat ja muut toimijat yrityksissä voivat käyttää valtaansa henkilökohtaisen hyödyn hankkimiseen omistajien, sijoittajien, työntekijöiden ja yhteiskunnan tappioksi.<ref name="ti2009"/>
 
Transparency Internationalin mukaan suurin osa ylikansallisista yhtiöistä raportoi lahjonnasta tai korruptiosta systemaattisesti vain hyvin vähäisessä määrin. TI:n tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä noin puolella oli korruption vastainen strategia, ohjeistus ja seurantajärjestelmä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Transparency in Reporting on Anti-Corruption: A Report on Corporate Practices | Vuosi = 2009| Luku = Conclusion| Sivu = 17-18| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Transparency International| Tunniste ISBN= ISBN: 978-3-935711-20-3| www =http://www.transparency.org/content/download/44358/710959 | www-teksti = | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 8.1.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
===Rakentaminen===
 
===Terveydenhoito===
Terveydenhuoltoon käytetään lahjonnanvastaisen järjestön [[Transparency International]]in mukaan maailmassa yli 2&nbsp;000 miljardia euroa, pääasiassa verovaroja.<ref name="ti">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Global Corruption Report 2006 | Vuosi =2005 | Luku = Executive summary| Sivu = xvi-xxi| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Transparency International| www =http://www.transparency.org/content/download/4805/28470/file/gcr2006_executive_summary_en.pdf |Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 7.1.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>Terveydenhuoltojärjestelmät vaihtelevat maittain hyvin paljon. Järjestelmien lukuisat osapuolet, heikko kirjanpito ja monet muut tekijät vaikuttavat siihen, että rahavirtojen arviointi on vaikeaa. Korruptio arvioidaan kuitenkin kaikkialla hyvin laajaksi. Yhdysvalloissa kaksi merkittävintä julkista terveydenhoitojärjestelmää menettää arviolta 5–10 prosenttia budjetista lahjonnan vuoksi ylihinnoitteluun.<ref name="ti" />
 
Terveydenhuoltojärjestelmissä on useita piirteitä, jotka tekevät siitä alttiin korruptiolle<ref name="ti" />:
 
===Ulkopuolinen toiminta===
Erilaiset kansainväliset toimijat ovat ottaneet korruption vastaisen toiminnan ohjelmaansa. [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] on koordinoinut yhteistyötä järjestämällä ”Financing for Development” -konferenssin ja edistämällä yleiskokouksissa kansainvälisten, korruption vastaisten julkilausumien sekä sitovan kansainvälisen oikeuden luomista.<ref name="um">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Korruption vastaisen toiminnan käsikirja | Vuosi =2002 | Luku = 3.3 MULTILATERAALISETMultilateraaliset OHJELMATohjelmat | Sivu = 18-19| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ulkoasiainministeriö, kehitysyhteistyöosasto| Tunniste = | www = http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=69171&nodeid=15453&contentlan=1&culture=fi-FI| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 7.1.2010 | Kieli = {{fi}}}}</ref>
 
[[Maailmanpankki]] yrittää ehkäistä korruptiota sekä pankin sisällä, että sen ohjelmissa perustamalla korruption vastaisen toiminnan yksikön ja seuraamalla korruptiota yhteistyömaissa ja yksittäisissä kehitysohjelmissa. [[OECD]] on perustanut yksikön korruption vastaiseen toimintaan, jonka työ kehitysyhteistyön näkökulmasta Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa, Itä-Euroopassa ja IVY-maissa on merkittävää.<ref name="um"/>
 
===Median rooli===
Transparency Internationalin vuosiraportin 2007 mukaan tiedotusvälineet kuten [[lehdistö]] ja [[televisio]] ovat tärkeitä korruption ehkäisyssä ja paljastamisessa. Vapaa lehdistö valvoo laadittujen sopimusten, lakien ja määräysten toteutumista.<ref name=robertson>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.transparency.org/content/download/19093/263155 | Nimeke = The media and judicial corruption | Julkaisu = Global Corruption Report 2007: Corruption in Judicial Systems | Julkaisija = Transparency International | Ajankohta = 2007 | Selite = s. 108-115 | Tekijä = Geoffrey Robertson | Tiedostomuoto = pdf | Kieli = {{en}}}}</ref> Vapaa, reilurehellinen ja kattava tiedotus perustuu vahvaan tiedonvapauteen ja alhaiseen julkaisukynnykseen. Tiedotukseksi naamioitunutta lobbausta voidaan ehkäistä tiukalla rahoittajien julkaisuvaatimuksella ja selkeällä mainosten/, ilmoitusten ja artikkeleiden erottamisella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.transparency.org/content/download/46187/739801 | Julkaisu = Global Corruption Report 2009 | Nimeke = Corrupting the rules of the game: from legitimate lobbying to capturing regulations and policies | Julkaisija = Transparency International | Ajankohta = 2009 | Tekijä = Zinnbauer, Dieter | Selite = s. 32-41 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Goodwin-jutussa (UK 1996) [[Euroopan tuomioistuin]] vahvisti, että lehdistöllä on oltava oikeus [[lähdesuoja]]an ja tietojen antajien suojeluun, jotta lehdistövapaus toteutuisi. Samaan perustuu poliisin ilmiantajien suojelu ja niemettömät ilmiannot ja epäilyilmoitukset. Lehdistön julkisuus lisää ammattilaisten ja organisaatioiden rohkeutta puuttua väärinkäytöksiin ja korruptioon. Lehdistön julkaisut tukevat poliisin ja korruption vastaisten organisaatioiden selvityksiä. Väärinkäytösten paljastajiin voi kohdistua kunnianloukkaussyytöksiä. Lehdistön riippumattoman raportoinnin oikeustapauksista tulisi perustua oikeusjärjestelmän periaatteiden ymmärtämiseen. Tästä ei ole hyötyä, jos oikeudenkäynnit ja/tai päätösten perustelut ovat erilaisilla perusteilla salaisia. Korruptio paljastuu yleensä ammattilaisten ilmiannosta siten, että riippumattomat lakimiehet tai lakiyhdistykset varoittavat lehdistöä asiattomasta toiminnasta. Muussa tapauksessa yleisö jää tietämättömäksi väärinkäytöksistä.<ref name=robertson/>
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Fisman, Ray & Golden, Miriam A. | Nimeke = Korruptio: yhteiskunnan vihollinen nro 1 | Vuosi = 2018 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vastapaino | Suomentaja = Hannu Laurila | TunnisteISBN = ISBN 978-951-768-685-3 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.transparency.org/content/download/12169/115654/version/1/file/Global_Corruption_Barometer_2006_Report.pdf| Nimeke = Report on the Transparency International Global Corruption Barometer 2006| Tekijä = Transparency International, Policy and Research Department| Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = 7.11.2006| Julkaisupaikka =BerliiniBerlin | Julkaisija =Transparency International| Viitattu = 2.11.2007| Kieli = {{en}}}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Tarvas, Tuomo| Otsikko = Rakenteellinen korruptio piiloutuu| Julkaisu = Reviisori | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2009/2 | Sivut =5-7 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtiontalouden tarkastusvirasto | Selite = | Tunniste = ISSN 1796-9212| www =http://www.vtv.fi/files/1926/Reviisori_2_2009_nettiin.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 4.1.2009 Tiedostomuoto =pdf}}
 
===Viitteet===
69 829

muokkausta

Navigointivalikko