Keskustelu:Korruptio

eikös nuo korruptoituneet maat kannattaisi laittaa siinä järjestyksessä, kuinka paljon sitä korruptiota on, ei aakkosjärjestyksessä? Kommentin jätti 194.197.170.113 (keskustelu – muokkaukset).

aivan samaa mieltä.... voisko joku tehdä jotain? Kommentin jätti 80.223.68.55 (keskustelu – muokkaukset).

Kansalaisten näkemyksiä korruptiosta-kappaleessa puhutaan näpistyksistä ja rehellisyydestä. Se on jo aika kaukana otsikosta: korruptio on sivun alussa määritelmän mukaan "saadun valta-aseman väärinkäyttöä henkilökohtaisen edun tavoitteluun". --Tappinen 26. tammikuuta 2008 kello 12.57 (UTC

Maailmanlaajuista

Käyttäjä:Riisipuuro 1.11.2007, Käyttäjä:Joonasl 4.1.2008 ja Käyttäjä:ML 26.1.2008 poistitte lisäykseni: [1] [2] [3] [4] Pyydän vahvistamaan uusille kirjoittajille, että tarkoituksenne on innostaa laajempiin lisäyksiin kirjoittamisen eston sijaan.

Puolustan lisäyksiäni niiden palauttamiseksi. Kirjoitukset ovat merkittäviä, niissä on lähteet, ne ovat neutraaleja ja liittyvät aiheeseen. Wikipedia:Mitä Wikipedia ei ole mukaan Wikipediassa artikkeleiden tulisi olla pitempiä ja syväluotaavampia kuin pelkkä sanan tai termin määrittely. Ennen lisäyksiäni artikkelista sai sen vaikutelman, että korruption kohteina ovat vain Aasia, Afrikka ja Venäjä. Korruptiota on valitettavasti kaikissa maissa, joskus myös Suomessa. Sen kielto herättää ennemminkin epäilyjä kuin uskottavuutta. Transparency Internationalin mukaan lehdistöllä, mukaan lukien Wikipedia, on tärkeä asema korruption vastaisessa taistelussa. Käyttäjä:Joonasl:n ja Käyttäjä:MLn arvostelemat yksittäiset korruptiotapaukset saavat oikean mittasuhteen, kun artikkelia täydennetään runsaasti. Tuhannen kilometrin taival lähtee yhdestä askeleesta. Siksi kannustan kaikkia täydentämään tietoja. Aloitan. Kirjoittamieni tietojen palautus ja uudet lisäykset ovat tärkeitä ja palvelevat demokratiaa. Jos ette hyväksy perusteluitani, vaadin poistoihin paremmat perustelut. Wikipedian avoin sanakirja on hyvä keino tukea Transparency Internationalin työtä korruptiota vastaan. Siksi toivon Riisipuuro, Joonasl ja ML, että myös te osallistutte artikkelin täydentämiseen. Watti 5. helmikuuta 2008 kello 17.10 (UTC) )

Kuvittelin kyllä tehneeni jotain muuta kuin poistaneeni lisäyksesi. Jos tutkit historiaa hivenen tarkemmin huomaat että tein viisi muutosta, joissa tarkensin tiedot paremmin lähteen mukaiseksi, tein uudet reffi- ja lähdemerkinnät ja lähinnä paransin kieltä ja jäsentelyä. Muokkasin artikkelia. Itse asiassa korostin Suomi-viittauksia, en lainkaan ymmärrä em. perustelujasi "palautukselle". Jotain pientä omaa tuumailua on poistettu, ja lopun englanninkielinen teksti ra'asti karsittu kokonaan, tämä kun on suomenkielinen wikipedia. Katso nyt kuitenkin kokonaisuutta; koko esittämäsi oleellinen asia on jäljellä, kieleltään selkeämpänä ja paremmin viitteistettynä. Tarpeellisia ne ovat nämä kielenhuolto- ja rakenteen selkiyttämistyötkin, kieleltään ja rakenteeltaan helppulukuinen ja täsmällinen artikkeli auttaa tiedon perillemenoa. Ei täällä kannata kenenkään (viittaan myös itseeni) omaan tekstiinsä hirveästi rakastua. (Ja sovitaanko että jos palautellaan muutoksia edes takaisin palautellaan niitä puuttuvia tietoja, sikäli kun niitä on: ei jyrätä toisten tekemiä kielenhuoltomuuksia, työtä ne vaativat nekin.) Omista yllä mainituista muutoksista kuulisin mielelläni sen eksaktin tiedon jonka katsot minun poistaneen, ja joka pitäisi olla artikkelissa. Terv. --Riisipuuro 5. helmikuuta 2008 kello 17.59 (UTC)--

Wikipedian tavoite ei ole tukea Transparency Internationalin työtä korruptiota vastaan. Kartellit ja näpistely eivät ainakaan artikkelin nykyisen määritelmän mukaan ole korruptiota. Tarvitaanko noin paljon galluplukuja? Jos halutaan ilmaista eri maiden eroja lukujen avulla, taulukko on paljon havainnollisempi. Osa galluplauseista on sikäli epäselviä, ettei niistä selviä puhutaanko suomalaisista vastaajista vai kaikista vastaajista. Vähän kummallisena pidän omia osioita juuri metsä- ja maataloudesta ja terveydenhoidosta, kun julkisuuteen tulleet suurimmat korruptioskandaalit näyttävät liittyvän aivan muihin aloihin, kuten aseteollisuuteen. -- Piisamson 5. helmikuuta 2008 kello 18.19 (UTC)

Suomalainen korruptio

Poistin osion "Suomalainen korruptio" lähteettömän tekstin omana tutkimuksena. Lisäksi poistin ensimmäisen kappaleen kirjailija Isokallion tekstin epäloogisena: Isokallio erityisesti mainitsee ettei "hyvä veli"-käytäntöä mielletä korruptioksi. Ko. käytännöstä saattaisi kyllä löytyä parempi lähde, jossa verrattaisiin systeemin piirteitä korruptioon. Korruptiolista oli lähteetön ja kyseenalainen (mm. poliittiset virkanimitykset, lääkärimatkat, avustukset). Kolmas kappale "Korrptiota voi olla..." oli lähteetöntä omaa tuumailua, samoin neljäs joka ei edes oikein kertonut korruptiosta. Viimeinen kappale oli lähteettömine lahjatuumailuineen lähinnä asiaan kuulumaton ja loppuosaltaan epälooginen: miten sanonta voi olla korruptiota? --Riisipuuro 18. toukokuuta 2008 kello 08.46 (UTC)--

Osioon on näemmä lisätty viitteitä, mutta se on silti ongelmallinen, sillä useista lähdeviitteiksi merkityistä linkeistä ei tunnu löytyvän lainkaan niitä väitteitä, joita osiossa esitetään. Huonoin esimerkki lienee lähdeviittaus SAK-artikkeliin - paitsi että Wikipediaan viittaaminen on turhaa ja kiellettyä, ei koko artikkelissa puhuta korruptiosta yhtään mitään. Artikkelin osio vaikuttaakin omalta tutkimukselta, johon on lisätty erilaisia aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyviä linkkejä. -- Piisamson 18. toukokuuta 2008 kello 17.59 (UTC)

Esimerkeistä

Nuo tutkittiin-esimerkit pitäisi mielestäni poistaa ja pitäytyä selvissä tuomituissa jutuissa.--Riisipuuro 21. toukokuuta 2008 kello 09.36 (UTC)--

Poliittinen korruptio

Ei ole mitään järkeä listata kaikkia mahdollisia tilanteita joissa korruptiota voi esiintyä. Lisäksi tässä sekoitetaan korruptio ja muut väärinkäytökset, sekä korruptio ja lailliset, parlamentaarisesti päätetyt asiat, esimerkiksi valtion kautta suoritetut tulonsiirrot. Teksti onkin pitkälti poliittista kannanottoa (esim. "julkinen luonnonvarojen, vesi- ja sähkölaitosten ym. omistus mahdollistaa erittäin laajamittaisesti korruptiotilaisuuksia". Koko lista perustuu valtion vaikutusvallan vastustamiseen, eikä korruptiota nähdä lainkaan yleisempänä toimivallan väärinkäyttönä. Vrt. esim. ajokortti: lahjonta kortin saamiseksi on korruptiota oli päättävä instanssi yksityinen tai valtiollinen, tai vastaavasti lahjomalla saatu koulutustodistus valtiollisesta tai yksityisestä oppilaitoksesta. Lähes koko lista joutaisi pois. terv. --Riisipuuro 5. tammikuuta 2010 kello 00.36 (EET)--

Listaan pitäisi ehdottomasti lisätä poliittisen korruption ykköstapahtupaikka eli sauna. Vakavasti ottaen, olen samaa mieltä, aika kaukana neutraalista näkökulmasta ollaan. -- Piisamson 5. tammikuuta 2010 kello 15.54 (EET)

Poistin koko roskan lähteettömänä pov-pushingina. Ehkä joku kirjoittaa tästä jotain järkevää. --Joonasl (kerro) 5. tammikuuta 2010 kello 16.02 (EET)

Terveydenhuolto ja muut alat

Tarvitaanko terveydenhuollosta oma osionsa? Eroaako terveydenhuollon korruptio erityisesti muiden alojen korruptiosta? Mistä kaikista muista aloista tarvitaan oma osio artikkeliin? -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 12.36 (EET)

Ei ainakaan nyt, kun asiasta ei ole esittää mitään muuta kuin yksi irrallinen esimerkki, joka ei liity mihinkään kontekstiin. --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 12.40 (EET)

Näin tarkemmin ajateltuna kyllähän siinä on paljon erityispiirteitä, joista esimerkki ei kuitenkaan kertonut mitään. Esimerkiksi kirjasta Rahan raiskaama terveydenhuolto voisi saada materiaalia, mutta ongelmaksi voi muodostua rajanveto: missä kohden korruptio muuttuu "eettisesti arvelluttavaksi bisnesmalliksi"? -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 12.48 (EET)

Terveydenhoito

Mitä tulee tuohon tietoon Britannian terveydenhoitojärjestelmästä: en pidä yksittäistä esimerkkiä relevanttina artikkeliin jos sen edustavuudesta noin yleensä ole mitään tietoa. Hajatapausten sijaan tulisi saada jonkinlaista yleistä pohdintaa. Yksittäisiä tapauksiakin voi listata, mutta niiden tulisi olla jollakin tapaa arvioitu edustaviksi esimerkeiksi, satunnainen uutissirpaletieto voi tällaisessa yleisartikkelissa antaa väärän kuvan. Terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 12.37 (EET)--

Joo, korkeintaan esimerkiksi, ei ainakaan omaa osiota. --A333 K 7. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)

Samaa mieltä. --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 12.40 (EET)

Asiasta on tietenkin olemassa paljon tietoa, joten muutkin voivat osallistua talkoisiin eivätkä vain ryhtyä poistelemaan olemassa olevaa tietoa. Ymmärrän että lääketeollisuus ei pidä aiheesta, mutta että Wikipediaa ruvetaan sensuroimaan, on aika puistattava ajatus. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 12.50 (EET)

En usko, että yhdenkään muokkaajan näkemysten taustalla on lääketeollisuuden motiivit tai ylipäätään halu sensuroida. Yksittäinen numerotieto ilman kontekstia ei vain kerro kovin paljon mitään. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 12.52 (EET)

Ensinnäkin TI ei lähteessä kerro kuka korruption takana on, joten minulle on epäselvää, mistä lääketeollisuus on yhtäkkiä tähän vedetty mukaan. Toiseksi: "Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa". Kuten Piisamson yllä toteaa, yksittäiset esimerkit ilman kontekstia eivät ole säilyttämisen arvoisia. Muutkin "uutissilput" on artikkelista poistettu. --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 12.57 (EET)

Minkä vuoksi kaikki viittaukset artikkeliin Korruptio Saksassa on samassa yhteydessä hävitetty artikkelista? -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 13.02 (EET)

Väitetäänkö artikkelissa, että lääketeollisuus olisi syypää? En ole vielä perehtynyt syvällisemmin TI:n artikkeliin. Pidän aihetta kuitenkin erityisen tärkeänä käsiteltäväksi tässä artikkelissa. Otetaan esimerkiksi Afrikan köyhä musta väestö joka aiemmin on kärsinyt rotusorrosta, nyt ongelmana on HIV, johon ihmisiä kuolee sankoin joukoin. Osa lääkkeistä on laimennettuja osa muuten vain tehottomia, mutta me valkoinen keskiluokka täällä Euroopassa emme pidä asiaa merkittävänä. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 13.08 (EET)

Asia on toki tärkeä, mutta kyse ei olekaan tästä vaan siitä että "en pidä yksittäistä esimerkkiä relevanttina artikkeliin jos sen edustavuudesta noin yleensä ole mitään tietoa. Hajatapausten sijaan tulisi saada jonkinlaista yleistä pohdintaa". Palauttamassasi silpputiedossa ei mainittu Afrikkaa, hiviä eikä rotusorrosta mitään. Älä vie keskustelua sivuraiteille esittämällä perättömiä sensuurisyytöksiä ja aloittamalla pohdinnan muiden muokkaajien motiiveista ja mahdollisista muista kiinnostuksenaiheista.--Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 13.16 (EET)

Työmaa on auki sinullekin, kaikille muillekin köyhien ja sorrettujen ystäville. En ole muutamassa minuutissa ehtinyt tehdä osuudesta suositeltavan tasoista, ja näyttää, että osuuden kehittämistä ei haluta edistää. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 13.25 (EET)

Enköhän minä ole tehnyt oman osani kehityksen edistämisestä (sic.). --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 13.32 (EET)

Tarkoitin kehityksen edistämisellä nimenomaan (ymmärtäen että yritit olla ironinen) ettei kehitys veisi taaksepäin. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 15.44 (EET)

Ulrika: kytkös- ja sensurointileimausten sijaan olisi asiallista jotenkin kommentoida perusteluja: en pidä yksittäistä esimerkkiä relevanttina artikkeliin jos sen edustavuudesta noin yleensä ole mitään tietoa. Hajatapausten sijaan tulisi saada jonkinlaista yleistä pohdintaa. Yksittäisiä tapauksiakin voi listata, mutta niiden tulisi olla jollakin tapaa arvioitu edustaviksi esimerkeiksi, satunnainen uutissirpaletieto voi tällaisessa yleisartikkelissa antaa väärän kuvan. Mitään vasta-argumenttia en kommentistasi löydä. Terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 13.05 (EET)--

Tekstiä ei pidää poistaa ja sensuroida vaan kehittää. Ole hyvä, työmaa on auki sinullekin. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 13.10 (EET)

Kyllä tekstiä pitää tarvittaessa myös poistaa: "Vaikka jokin tieto olisi tarkistettavissa, ei Wikipedia ole välttämättä oikea paikka sen julkaisemiseksi".--Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 13.13 (EET)

Kehitin Kehittäisin tekstiä antamaan korruptiosta todemman kuvan lukijalle. Lukijaa ei pidä harhauttaa tietosilpulla, niin helppoa kun sen lisääminen onkin. Terveydenhoitoala ei suinkaan ole mikään korruption ydin - tai jos on, siitä annettakoon lähde ja kerrottakoon kenen mukaan. Terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 13.15 (EET)--

Etkö ole itse huolissasi siitä että jokin satunnaisesti tai tarkoitushakuisasti valittu esimerkki antaa aiheesta väärän kuvan lukijalle?--Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 13.19 (EET)--

E ole lainkaan yllättynyt terveydenhoitoalan korruption saamasta kohtelusta tässä artikkelissa, päin vastoin, tiesin odottaa sitä. Kehittäkää artikkelia, älkääkä tuhlatko aikaanne joutavaan. Materiaalia verkossa riitää niin suomeksi kuin englanniksikin.[5], [6], [7], [8]. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 13.23 (EET)

Minä puolestani olen yllättynyt sinulta kysymieni perustelujen puuttumisesta. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 13.25 (EET)--

Kaikin mokomin. Mutta jospa sinäkin keskustelusivun sijasta uhraisit energiasi korruptioartekkilin kehittämiseen. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 13.26 (EET)

Aivan turhaa suhmuroida muutoksia edes-takaisin, kun asiasta on risteäviä mielipiteitä ja keskustelu käynnissä. Käytettäköön keskustelusivuja tarkoituksensa mukaisesti. Terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 13.30 (EET)--

Tässä on kyse kahdesta periaatteellisesta kysymyksestä, joihin et ole vastannut, vaikka niitä on kysytty toistuvasti. Ensinnäkin onko todella mielestäsi yksittäiset esimerkit ilman kontekstia tai niiden edustavuuden selvittämistä aiheellisia artikkeleissa ja toiseksi (jos vastaus edelliseen on kyllä), eikö ole olemassa vaara "että jokin satunnaisesti tai tarkoitushakuisasti valittu esimerkki antaa aiheesta väärän kuvan lukijalle"? Voistitko nyt estävällisesti selvittää näkemystäsi näihin kysymyksiin, että tässä keskustelussa päästäiin eteenpäin? --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 13.32 (EET)

Kahden merkittävän valtion terveydenhoitojärjestelmien korruptioesimerkit eivät ole mitään satunnaisia yksittäisiä hatusta reväistyjä esimerkkejä, varsinkin kun Transparensy I kertoo niistä esimerkkeinä. Ne kuvastavat hyvin länsimaiden terveydenhoitojärjestelmän ongelmia. Kehitysmaiden ongelmia taas kuvastaa Afrikassa rehottava väärennettyjen lääkkeiden kauppa. Vaikka Gopase'f poisti aiemman kommenttini, toivon silti että Afrikan ongelmiin perehtynyt käyttäjä Joonasl ottaisi sydämenasiakseen myös tämän. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 14.24 (EET)

Tässä ei ole kuin yksi irrallinen esimerkki, josta ei ilmene, että se on TI:n esille ottama esimerkki eikä mitään sen yleisyydestä, kontekstista tai perusteista. Tästä tässä keskustellaan, ei mistään muusta. Ymmärtääkseni kukaan ei vastustanut esimerkkien esittämistä kontekstissa [9]. --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 14.52 (EET)

Minähän en ole sitä kirjoittanut, minä kohensin artikkelia, kun muut vain kehittivät poistamalla. Tuolla periaatteella suurin osa Wikipedian artikkeleista voitaisiin poistaa. Niin miten se olisi se lääketieteen ja Afrikan asiantuntemuksen hyödyntäminen tässä korruptioartikkelissa? Etelä-Afrikassakin on joskus lehdistä silmiin sattuneiden juttujen mukaan suuria lääkeongelmia. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 15.01 (EET)

Perustelu, jonka mukaan terveydenhoitoalan ko. esimerkit ovar merkittäviä ja erityisen kuvaavia koska TI ne mainitsee Global Corruption -vuosiraporttinsa 2006 yhteenvedossa on aivan hyvä perustelu. Kannattaa kuitenkin huomata että jokaisella TI:n GC vuosiraportilla on oma teemansa, joka sattui 2006 olemaan terveydenhoito. Vastaavia eri vuosina ovat ilmaston lämpeneminen, yksityissektori, vesihuolto, oikeuslaitos, politiikka ja informaatio. Uusin vrsinainen TI:n vuosiraportti 2008 listaa myös ongelma-alueita: terveydenhoitoalaa ei otsikoista löydy. TI:n internet-sivuston etusivulta on turha etsiä terveydenhoitoalasta mainintoja. Sen sijaan tapetille on nostettu rakennusala ja aseteollisuus. Näen terveydenhoitoalan painottamisen muiden alojen yli TI:n vetoamalla varsin heikosti perusteltuna.

Eri alojen ja korruption suhdetta voidaan mielestäni hyvin kuvata artikkelissa, kunhan ei painoteta asioita oman mielen mukaan. Piisamson on yllä esittänyt oleellisen kysymyksen, joka on toistaiseksi jäänyt vastaamatta: mitä ovat esitetyt alat. Esitän että omina otsikoinaan esitellään julkinen talous, yksityissektori, oikeuslaitos ja politiikka. Mikäli tähän halutaan lisää ensimmäisiä olisi mielestäni aseteollisuus, sillä se on osittain julkista, osittain yksityistä taloutta, hyvin merkittävä ja omavarainen. Terveydenhoitoalan teksti kuuluisi julkisen sektorin alle, rakennusala yksityissektoriin. Luvuista tulisi rakentaa asiasta kertovia tekstejä, ei satunnais- tai mutu-menetelmällä listata hajatietoja sieltä täältä.

(Tämä huomautus silläkin uhalla että toistamiseen saan haukut keskittymisestä keskusteluun sen sijaan että muokkaisin artikkelia suoraan oman mieleni mukaiseksi, muille suunnitelmistani kertomatta.) Terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 15.25 (EET)--

Tämä jako kuulostaa hyvältä, tosin sillä huomiolla, että monissa maissa terveydenhuoltokin kuuluu osoittain tai jopa kokonaan yksityisen talouden piiriin. Toinen kysymys, johon pitäisi ottaa kantaa on se miten korruptio halutaan rajata. Ulkoministeriön julkaisema Korruption vastaisen toiminnan käsikirja määrittelee käsitteen seuraavasti: "korruptio on julkisen vallan hyväksikäyttöä yksityisiin tarkoituksiin" (kursiivi lisätty), joka ymmärtääkseni rajaa ulkopuolelle yksityissektorin (muilta kuin niiltä osin, jolloin yksityissektori pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon lahjomalla). Toisaalta laajempi määritelmä, jota esim. TI käyttää ("abuse of entrusted power for private gain") pitää sisällään yksityissektorin lahjonnan ja muun korruption. --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 15.28 (EET)

Jaosta: pomminvarmaa jakoa ei saada koskaan, esim. Pohjois-Koreassa korruptio varmaankin ilmenee lähes aina julkisissa asioissa, oli asia mikä hyvänsä. Kovin tähdellinen jako ei ole, riittänee kun lukijalle jako on ymmärrettävä. Oleellista olisi kuitenkin kertoa asia suuremmista kuvioista lähtien, ei päin vastoin kuten käy esim. esimerkkejä listaaamalla.

Korruptio-termi: Toisaalta määritelmässä nyt mainittu Valtionhallinnon tarkastusvirasto lisää myös yksityisen sektorin. Itse asiassa lähteessä erotellaan korruptio (lahjoja-vallankäyttäjä-kärsivä osapuoli) muista väärinkäytöksistä (vallankäyttäjä tavoittelee omaa etua vastoin säädöksiä). OECD:n korruption käsitettä ja lainsäädäntöä vertailevassa opuksessa löytyy asiasta pohdintaa. One frequently-used definition that covers a broad range of corrupt activities is the “abuse of public or private office for personal gain” ja lainataan ym. TI:n määritelmää, sekä pari muuta: The Korean Independent Commission against Corruption promotes the reporting of “any public official involving an abuse of position or authority of violation of the law in connection with official duties for the purpose of seeking grants for himself or a third party” ja The Asian Development Bank: “Corruption involves behaviour on the part of officials in the public and private sectors, in which they improperly and unlawfully enrich themselves and/or those close to them, or induce others to do so, by misusing the position in which they are placed.” Määritelmästään huolimatta, myös TI muuten kertoo yksityissektorilla olevan korruptiota. Itsestäni tuo abuse of public or private office for personal gain vaikuttaa perustelluimmalta kattavana ja yksinkertaisena. Terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 16.14 (EET)--

Sekä esittämäsi jaottelu, että laajempi määritelmä käyvät minulle mainiosti. --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 16.19 (EET)

Sellaista käytäntöä ei Wikipediassa mielestäni ole, että jos artikkeliin ei joiltain osin ole vielä kirjoitettu riittävästi tekstiä, muita osia pitäisi sen vuoksi karsia ja supistaa. Ja sitten: Terveydenhoitoalahan ei ole mitenkään pelkästään julkista vaan myös ja ennen kaikkea yksityistä, ajatellen lääketeollisuutta ja Yhdysvaltojen terveydenhuoltoalaa. Joonasl:ltä odotan yhä kommenttia Afrikka-pyyntööni. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 15.40 (EET)

Ennen kaikkea? Todellako? "Terveydenhuoltoon käytetään lahjonnanvastaisen järjestön Transparency Internationalin mukaan maailmassa yli 2 000 miljardia euroa, pääasiassa verovaroja". Yhdysvalloissakin iso osa terveydenhuollosta on rahoitettu julkisin varoin (en:Medicare (United States) ja en:Medicaid; "In 2004, private insurance paid for 36% of personal health expenditures, private out-of-pocket 15%, federal government 34%, state and local governments 11%, and other private funds 4%" CDC). Ja mitä artikkelien painotuksiin tulee, niin kyllä, joskus artikkeleita pitää joltain osin karsia ja supistaa, että ne olisivat neutraaleja eivätkä implisiittisesti tai eksplisiittisesti antaisi jostain asiasta virheellistä kuvaa (WP:NPOV: "Täytyy kuitenkin huomioida, että vaikka tosiasia ei ole näkökulma, vain yhden puolen esiin tuomien tosiasioiden käyttäminen on neutraaliusongelma, olipa lähteet merkitty kuinka huolellisesti tahansa. Tasapainon eteen täytyy tehdä töitä."). Erityisesti yksittäisten esimerkkien suhteen pitää olla varovainen, mikään ei ole helpompaa kuin poimia mieleisiään yksittäistapauksia, joiden avulla voi helposti antaa (virheellisen) kuvan jonkun ilmiön yleisyydestä tai laadusta. --Joonasl (kerro) 7. tammikuuta 2010 kello 15.53 (EET)

Artikkeliin joskus tulevaisuudessa ehkä lisättävä teksti ei ole perustelu yhtään millekään. Vielä kerran:"En pidä yksittäistä esimerkkiä relevanttina artikkeliin jos sen edustavuudesta noin yleensä ole mitään tietoa. Hajatapausten sijaan tulisi saada jonkinlaista yleistä pohdintaa" Perustelit itse terveydenhoitoalan nostamista esille TI:n sille antamalla merkittävyydellä. Pyrin esittämään TI:n painotuksia eri aloista: mielestäni terveydenhoitoala ei painotu erityisen vahvasti tai esimerkinomaisesti. Jos olin mielestäsi väärässä, perusteletko asian. Terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 16.14 (EET)--

Niin, on kyllä outoa, jos mielestänne terveydenhoitoala, ja erityisesti yksityinen sellainen, ja vielä erityisemmin lääkeala ei kuulu korruptioartikkeliin. Kun TI nosti terveydenhoidon esiin, se kertoo silloin että asia on ongelma. Esimerkkien kautta asiat saavat valoa, jo peruskouluopetuksesta lähtien aina korkeimmalle tieteelliselle tasolle. Wikipedian artikkeleissa on tapana hahmottaa yleisiä suuntaviivoja esimerkkien kautta. En oikein ymmärrä mihin tämä kaksikko pyrkii. Me voisimme käydä läpi Afrikan hiv-tilannetta ja resistenttien tautikantojen syntymistä juuri tämän korruption kautta. --Abc10 7. tammikuuta 2010 kello 16.31 (EET)

Kaksikolla viittaat varmaan toisena minuun. On se outoa minustakin, en nimittäin sellaista ole esittänyt. Kantani olen kertonut mielestäni jokseenkin selväsanaisesti ja perustellen, paljoa en osaa kulloistakin kommenttini enää kirkastaa. Tuohon ideaasi käydä läpi Afrikan hiv-tilannetta ja resistenttien tautikantojen syntymistä juuri tämän korruption kautta: kannattanee noin selkeillä ennakkosuunnitelmilla kuitenkin varoa uutta tutkimusta. Terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 21.50 (EET)--

Mutta ei asiallista lähteistettyä tietoa voi myöskään poistaa sen vuoksi että artikkelin aihepiiri ei ole kaikilta osin siinä käsitelty. Tällaisia keskeneräisiä artikkeleita Wikipedia on täynnä. Aika hitaasti edettäsiin, jos tahti valittaisiin niin että joka artikkelissa otettaisiin seuraava askel vasemmalla jalalla vasta kun oikea jalka on päässyt riittävästi eteenpäin. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 16.40 (EET)

Huolesi on aiheellinen. Wikipedia on ja tulee pitkään olemaan täynnä keskeneräisiä artikkeleja. Niidenkin on oltava todenmukaisia ja tasapuolisia, vaikka ovatkin kesken. Mitä tulee vasemman ja oikean jalan yhteistyöhön, ehdottaisin että jalat ennen etenemistä ryntäilyn sijaan keskustelisivat koordinoinnista keskustelusivulla, ja mielellään keskenään, toisilleen vastaten ja kantansa perustellen. terv. --Riisipuuro 7. tammikuuta 2010 kello 21.50 (EET)--

Puhut asiaa, mutta sen sijaan että ruvetaan poistamaan relevanttia asiaa, joka ei jonkun mielestä ole ehkä sopivaa, pitää tietenkin laajentaa. Kyllä minä olin tässä aistivinani sellaista halua poistaa terveydenhoitoon liittyvien korruptio-ongelmien käsittelyä. Kun samantapaista sävyä on ollut nähtävissä erityisesti teistä kahdesta toisen käsittelyssä, olen herkistynyt huomaamaan tällaiset toimenpiteet. Aiheesta on varmasti saatavissa lisää tietoa, enkä näe järkeväksi estää sen lisäämistä, vaikka ehkä korruptien joidenkin puolien käsittely on vielä puutteellista. Näyttää että puuttumalla artikkeliin, sain tilanteen ainakin toistaiseksi rauhoittumaan. Mutta tosiaan: Afrikka- ja lääketiedeasiantuntijana Joonasl olisi oiva henkilö selvittelemään esimerkiksi lääkealan korruption laajuutta Afrikassa. Hän ei ole toistaiseksi vastannut pyyntöihini, enkä ymmärrä miksi. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 17.27 (EET)

Mitä tulee omaan käytökseeni niin myönnettävä on, että ehkä turhaan kärjistin asiaa - kieltäytymisesi keskustelemasta perusteluista ja vastaamasta selkeisiin kysymyksiin antoi huolestuttavan kuvan näkökannastasi ja ärsyttikin. Asiallinen keskustelu päämääristä ja perusteista olisi vähentänyt turhaa työtä ja adrenaliinineritystä monen näppäimistön takana. terv. --Riisipuuro 8. tammikuuta 2010 kello 21.46 (EET)--

Kommentti täysin aiheen vierestä:

Täysin aiheen, keskustelun ja kaiken muunkin vierestä: miksi ihmeessä kaikissa kartoissa ja diagrammeissa on pakko käyttää vihreää ja punaista vierekkäin? Sattuu olemaan yleisin värisokeuden tyyppi.

Ydinvoiman vastainen propagoiminen artikkelissa

Poistin artikkelista Watin lisäämän kappaleen Korruptio ydinvoimalaprojekteissa. Tekstin esittämissä todisteissa ei ollut mitään ydinvoimalaspesifistä, vaan kaikille suurille rakennushankkeille yhteisiä riskitekijöitä korruption suhteen. Teksti ei täyttänyt tarkistettavuuskäytäntöä, sillä se sisälsi 250 sivua, joten propandanäkökulman siistiminen pois ei olisi onnistunut lähteen mukaisesti. Lisäperusteluna Watista tehdyn kommenttipyynnön konsensustulos. Terv. --Riisipuuro 29. kesäkuuta 2010 kello 20.26 (EEST)--

Riisipuuro, olet oikeassa, että lähde käsittelee korruptiota rakentamisessa laajemmin. Mutta koska tämä artikkeli koskee ydinvoimaa, täydensin artikkelia kappaleella ”ydinvoima ja korruptio”. Mielestäni korruptio ansaitsee maininnan artikkelissa ydinvoima, koska lähteen mukaan sen riskitekijät mielestäni selvästi kumuloituvat ydinvoimalahankkeissa. Mikäli sinulla ei ole parempia lähteitä, ehdotan kyseisen tiedon palautusta tarkennetulla lähteellä ainakin toistaiseksi. ref.2005 Global Corruption Report 2005 special focus: Corruption in construction and post-conflict reconstruction Corruption in practice s. 36-39, Transparency International

Hyvä huomio, että Korruptio rakentamisessa puuttuu. Siitä oli kappale kirjoittamassani poistetussa [10] versiossa 22.4.2008: --Watti 1. heinäkuuta 2010 kello 13.36 (EEST)

Yritä ymmärtää, että artikkeliin ei tule kirjoittaa omia mielipiteitä tai päätelmiä lähdetekstistä. Kun lähteessä ei mitenkään erityisesti puhuta ydinvoimasta, ei sellaista kuvaa tule antaa artikkelissa. --MiPe ^(wikinät) 1. heinäkuuta 2010 kello 13.42 (EEST)

Tämä artikkeli koskee korruptiota, ei ydinvoimaa. Korruptio ydinvoimassa kuuluu johonkin ydinvoiman rakentamista koskevaan artikkeliin mikäli on lähteitä joissa käsitellään ydinvoiman rakentamisen korruptiota. Tai jos on lähde jossa käsitellään tietyn ydinvoimalan/reaktorin rakentamisessa esiintynyttä korruptiota niin silloin sitä kuuluu käsitellä kyseistä laitosta koskevassa artikkelissa.

Ei ole mitenkään mielekästä luetella kaikkia asiayhteyksiä missä korruptiota on tai voi esiintyä tässä artikkelissa, tässä pitää käsitellä yleisellä tasolla mitä on korruptio. --Harriv 1. heinäkuuta 2010 kello 13.46 (EEST)

Toisaalta yksi opetuksen ja kirjoittamisen peruslähtökohtia on, että teoreettista tarinaa havainnollistetaan esimerkein. En ole lukenut Watin juttua, mutta olen itse toistuvasti todennut, kuinka helposti ja sujuvasti Wikipediassa sensuroidaan epämiellyttäviä totuuksia, vaikka niille olisi loistavat luotettavat lähteet. Ydinvoima on yksi ongelma-aihe, jossa tällä hetkellä on ydinvoima-alan edustajan siistimät versiot vallalla. Pitääkin taas paneutua muutamiin sensuroituihin aiheisiin, kun koittaa vähän paremmat ajat. Ymmärrettävää on että vakikäyttäjäkunnan miesenemmistö ja teknisperustainen koulutus vinouttavat myös aiheiden käsittelyä, mutta se pitäisi tiedostaa ja pyrkiä oikaisemaan vinoumat pesemällä silmälasit. --Ulrika 1. heinäkuuta 2010 kello 13.54 (EEST)

Täytynee siis tiivistää niin säästyt lukemiselta: Watin kirjoitus on yleistasoista "näin voisi olla koska se on mahdollista" tasoista juttua, ainoana lähteenä on ilmoitettu Transparency Internationalin julkaisu "Global Corruption Report 2005" ja siitä yksi tietty artikkeli. Koko julkaisussa on yli 300 sivua ja jossa ydinvoimala mainitaan kerran johdannon sivulausessa ja toisen kerran mainitussa korruption ympäristövaikutuksia käsittelevässä kirjoituksessa (sivu 20) kappaleen verran, 9 riviä, 115 sanaa. Kappaleen mukaan yli kahden miljardin dollarin voimalaa alettiin rakentaa 70-luvulla, rakentaja myönsi maksaneensa 17 miljoonaa dollaria Ferdinand Marcosin ystäville, voimala valmistui 80-luvulla eikä ole koskaan tuottanut sähköä. Yhtään Watin esittämää perustelua ei mainita ydinvoiman yhteydessä

Joko tässä on vedetty rajusti johtopäätöksiä tai joku oleellinen lähde jätetty mainitsematta. --Harriv 1. heinäkuuta 2010 kello 18.40 (EEST)

Jos - ilmeisesti kun :( - käytetyssä lähteessä ei ole mitään erityisesti ydinvoimaloihin liittyvästä korruptiosta, lähteen liittäminen voimakkaasti ydinvoimalakorruptioon on lähteiden vääristelyä.

Jos vain löytyy sopivia lähteitä, Korruptio rakentamisessa olisi ilmeisen merkittävä artikkeliaihe. Mutta noinkin kiistanalaisesta aiheesta tuskin on paljoa syytä kirjoitella ilman mitään lähteitä. --Aulis Eskola 1. heinäkuuta 2010 kello 18.05 (EEST)

Siivosin samat lähdeongelmat artikkelista Ydinvoima. --Aulis Eskola 1. heinäkuuta 2010 kello 18.15 (EEST)

Korruptio ja tiedotusvälineet

Siirsin melko vanhan ja irrallisen sekä päivittämättömän artikkelin Korruptio ja tiedotusvälineet sisältöä hieman editoituna osaksi artikkelia. Ajatukseni oli, että tieto löytyisi paremmin täältä kun sivu oli vähän yksinäisenä hukkunut Wikipediaan. --Hermis (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 20.14 (EEST)

Johdantoon parannuksia

• jotenkin oikeuslaitoksessa esiintyvä korruptio pitäisi saada johdantoon
• korruptio ei taida liittyä ammattimaiseen rikollisuuteen vai mitä tällä tarkoitetaan? --Hartz (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 10.52 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Kannatan sentään tälle tasolle. Tästä puuttuu vielä alatason korruptio. Pääartikkeli Korruptio Suomessa ei korvaa tätä puutetta, eikä siitä ole vielä millekään tasolle paitsi että se on sentään jokseenkin lähteistetty. --Höyhens (keskustelu) 6. helmikuuta 2019 kello 01.47 (EET)

Hiljainen arvio. --PtG (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 17.40 (EET)