Rangaistus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rangaistus on rikoksen tekijälle laissa säädetty kielteinen seuraamus. Rikoksen­tekijän tuomitsee yleensä rangaistukseen tuomioistuin, mutta tietyissä tapauksissa myös lievemmät rangaistukset voidaan määrätä myös rangaistusmääräys­menetelmällä.

Useimmissa maissa yleisimmät rangaistukset ovat nykyisin vankeus ja sakko. Monissa maissa on nykyisinkin raskaimmista rikoksista säädettynä myös kuolemanrangaistus. Entisinä aikoina yleisiä ovat olleet myös monenlaiset ruumiin- ja häpeä­rangaistukset.

Rangaistusteoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rangaistuksen oikeutuksen perustelemiseksi on esitetty useita eri rangaistus­teorioita:[1]

Rangaistukset Suomen lain mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rikoslain mukaan rangaistus­muotoina ovat lievimmästä ankarimpaan: rikesakko, päiväsakko, nuorisorangaistus, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus. Virkarikoksista voidaan tuomita myös viraltapano ja varoitus. Sotilasrikoksista voidaan määrätä myös erityisiä kurin­pito­rangaistuksia ja -ojennuksia.

Rangaistuksen lisäksi tuomitulle voidaan määrätä vahingon­korvauksia (esimerkiksi korvaus varastetun tavaran arvosta) ja joissakin rikostyypeissä muun muassa ajokielto, eläintenpitokielto tai liiketoimintakielto.

Rikesakkoa käytetään lähinnä lievissä liikenne­rikkomuksissa. Vuonna 2012 määrätään 10–115 euron suuruisia rikesakkoja määrättiin Suomessa liikennerikkomuksista 263 458 kertaa ja muista rikkeistä 6 203 kertaa.[2][3] Kahdeksan kuukauden tai sitä lyhemmän ehdottoman vankeus­rangaistuksen asemesta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua. Ehdollisen vankeus­rangaistuksen lisäksi voidaan tuomita oheissakko. Kun tekoja on monta, lasketaan rangaistus useimmiten ottaen pohjaksi ankarin rangaistus ja lisäämällä päälle kolmasosa seuraavista rangaistuksista. Alle 18-vuotiaiden rangaistukset ovat täysi-ikäisiä alempia. Samoin alennetut rangaistukset ovat henkilöille, joilla on alentunut syyntakeisuus.

Rikoslain kokonaisuudistuksessa, joka saatiin valmiiksi 2000-luvulla, rangaistusasteikkoja pyrittiin yhtenäistämään. Tällöin otettiin käyttöön tyyppirangaistusasteikot ilmentämään rikosten keskinäistä törkeysluokitusta. Tällaisia rangaistusasteikkoja ovat ainakin seuraavat:[4]

Rangaistusasteikko
vähimmäisrangaistus enimmäisrangaistus esimerkkirikos lainkohta
sakko sakko näpistys [L 1]
sakko kuusi kuukautta vankeutta vammantuottamus [L 2]
sakko yksi vuosi vankeutta vahingonteko [L 3]
sakko 1 vuosi 6 kuukautta vankeutta varkaus [L 4]
sakko 2 vuotta vankeutta pahoinpitely [L 5]
4 kuukautta vankeutta 4 vuotta vankeutta törkeä varkaus [L 6]
4 kuukautta vankeutta 6 vuotta vankeutta ryöstö [L 7]
1 vuosi vankeutta 10 vuotta vankeutta törkeä pahoinpitely [L 8]
2 vuotta vankeutta 10 vuotta vankeutta törkeä ryöstö [L 9]
8 vuotta vankeutta 12 vuotta vankeutta [L 10] tappo [L 11]
elinkautinen vankeus elinkautinen vankeus murha [L 12]

Tyyppirangaistusasteikkojen lisäksi on käytössä muita asteikkoja, jotka on määritelty kullekin rikokselle erikseen.

Joitakin yleisiä rikosnimikekohtaisia rangaistusasteikkoja ovat Suomen rikoslain (39/1889) mukaan esimerkiksi:[5]

Rikosnimike Rangaistusasteikko Tietoon tulleiden rikosten
lukumäärä vuonna 2012 [6][7]
vähimmäisrangaistus enimmäisrangaistus
Varkaus Sakko 1 vuosi 6 kuukautta vankeutta 68 000[7]
Törkeä varkaus 4 kuukautta 4 vuotta vankeutta 3 200[7]
Näpistys Sakko Sakko 68 000[7]
Törkeä ryöstö 2 vuotta vankeutta 10 vuotta vankeutta
Kirjanpitorikos Sakko 2 vuotta vankeutta 1 200[7]
Törkeä kirjanpitorikos 4 kuukautta 4 vuotta vankeutta
Petos Sakko 2 vuotta vankeutta 21 000[7] (kaikki petosrikokset)
Törkeä petos 4 kuukautta 4 vuotta vankeutta
Vahingonteko Sakko 1 vuosi 51 000[7] (kaikki vahingonteot)
Törkeä vahingonteko 4 kuukautta 4 vuotta vankeutta
Tappo 8 vuotta vankeutta 12 vuotta vankeutta[8] 89[7] (henkirikokset)
Murha Elinkautinen vankeusrangaistus
Raiskaus Yksi vuosi 4 vuotta vankeutta 1 009[7] (kaikki raiskausrikokset)
Törkeä raiskaus 2 vuotta vankeutta 10 vuotta vankeutta
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 4 kuukautta 4 vuotta vankeutta 1 567[7]
Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Yksi vuosi 10 vuotta vankeutta
Rattijuopumus Sakko 6 kuukautta vankeutta 19 000[7]
Törkeä rattijuopumus 60 päiväsakkoa 2 vuotta vankeutta
Huumausaineen käyttörikos Sakko 6 kuukautta vankeutta
Huumausainerikos Sakko 2 vuotta vankeutta 20 000 [7]
Törkeä huumausainerikos Yksi vuosi 10 vuotta vankeutta 1 000 [7]
Lievä pahoinpitely Sakko Sakko 38 231[7], kaikenasteiset pahoinpitelyt
Pahoinpitely Sakko 2 vuotta vankeutta
Törkeä pahoinpitely Yksi vuosi 10 vuotta vankeutta

Rangaistusten vaikutus rikollisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikutuksen puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltioissa, joissa 18 vuoden ikäraja koventaa rangaistuksia eniten, ikärajan saavuttaminen vähentää rikollisuutta eniten. Professori Marko Terviön mukaan tämä Steven Levittin survey-tutkimus onnistuu erottamaan ennalta ehkäisevän vaikutuksen estävästä vaikutuksesta. Estävyys tarkoittaa sitä, että vankilassa jo olevan on vaikeampi tehdä rikoksia.[9]

Pehmeiden rangaistusten puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa rikoksia uusii 70–75 % vangeista, Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa 30 %, Norjassa 20 %. Vankeja hellivän Bastøyn prosentti on 16. Bastøyn saarella vangit, esimerkiksi murhaajat, ovat ”vapaina” ja tekevät jotakin työtä. Tämän katsotaan sopeuttavan heidät palaamaan yhteiskuntaan. Saarella ei ole johtajan mukaan tapahtunut väkivaltaa. [10]

Talousrikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen Sanomien mukaan talousrikoksissa tuomiot ovat Suomessa liian lieviä rikoshyötyyn nähden ja siksi ne eivät ehkäise talousrikoksia.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b FILO 4: Vapaus, veljeys, tasa-arvo. Tammi 2005. ISBN 951-26-4998-5
  2. a b Laki rikesakkorikkomuksista (27.8.2010/756) Finlex - Ajantasinen lainsäädäntö, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  3. a b 1. Katsaus rangaistuksiin 2012 16.12.2013. Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 14.9.2014.
  4. Melander, Sakari: Rikosoikeus 2010-luvulla, s. 148–150. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2010. ISBN 978-952-10-5542-3.
  5. Rikoslaki (39/1889)
  6. Poliisin tietoon tullut rikollisuus
  7. a b c d e f g h i j k l m n 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen
  8. Rikoslain 2 c luku 2 § 2. momentti
  9. Marko Terviö. Professori Marko Terviö kommentissaan 31.3.2011, Akateeminen talousblogi, sisältää viitteet.
  10. Bastøy Fengsel - Bastøy prison. Bastoyfengsel.no. Viitattu 14.9.2014. (englanniksi)
    Norway’s controversial ‘cushy prison’ experiment – could it catch on in the UK? Daily Mail 25.7.2011.
    Bastoy: the Norwegian prison that works. The Guardian, theguardian.com, 4.9.2013. Viitattu 14.9.2014. (englanniksi)
  11. Eduskunnan arvovalta on koetuksella. Helsingin Sanomat 22.2.2013 (Hämeen Sanomat 21.2.2013).

Lakiviittaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rikoslain 28 luku 3 §
  2. Rikoslain 21 luku 10 §
  3. Rikoslain 35 luku 1 §
  4. Rikoslain 28 luku 1 §
  5. Rikoslain 21 luku 5 §
  6. Rikoslain 28 luku 2 §
  7. Rikoslain 31 luku 1 §
  8. Rikoslain 21 luku 6 §
  9. Rikoslain 31 luku 2 §
  10. Rikoslain 2 c luvun 2 §:n 2. momentti.
    Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangaistusta 7 luvun mukaan määrättäessä viisitoista vuotta.
  11. Rikoslain 21 luku 1 §
  12. Rikoslain 21 luku 2 §

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta rangaistus.