Törkeä varkaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Törkeä varkaus on varkauden törkeä tekomuoto. Varkauden lievä tekomuoto on näpistys.

Törkeä varkaus Suomen lainsäädännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rikoslain 28 luvussa törkeä varkaus ja sen sanktiot määritellään seuraavasti:

Jos varkaudessa

  1. anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus,
  2. anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa,
  3. rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa,
  4. rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella, räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai
  5. rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon

ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä varkaudesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.[1]

Oikeuskäytäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO:2018:47 syytetty oli varastanut kannettavia tietokoneita ja muuta elektroniikkaa noin 6 000 euron arvosta. Varastettua omaisuutta ei pidetty törkeän varkauden tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla erittäin arvokkaana, ja vastaajan syyksi luettiin törkeän varkauden sijaan varkaus.[2] Myöskään ennakkopäätöksessä KKO:2019:46 korkein oikeus ei pitänyt 9 500 euron arvoista moottoripyörää erittäin arvokkaana omaisuutena, ja näin ollen syytetyn katsottiin syyllistyneen törkeän varkauden asemesta varkauteen. Keski-Suomen käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus olivat aiemmin katsoneet vastaajan syyllistyneen törkeään varkauteen.[3]

Vuoden 2008 tilastojen mukaan yksittäisrikoksena törkeästä varkaudesta tuomittiin 422 henkilöä. Tuomioista 174 oli ehdollisia vankeusrangaistuksia (41 %), 27 yhdyskuntapalvelua (6 %) ja 213 ehdotonta vankeutta (51 %). Ehdollisten vankeusrangaistusten keskipituus oli 8,3 kuukautta ja ehdottomien 12,5 kuukautta.[4]

Vuosina 2009–2012 Suomen käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosittain 294–380 asiaa, joissa pääsyytteenä (törkeimpänä rikoksena) oli törkeä varkaus. Vastaajien määrä oli vuodesta riippuen 750–990, eli keskimäärin lähes 3 henkeä. Pääsyytteen mukainen rikosnimike tuomittiin vuodesta riippuen 261–330 tapauksessa, syyte hylättiin runsaassa 10 prosentissa tapauksista (vuodesta riippuen 31–46 kpl).[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rikoslaki 28 luku 2 § Finlex. Arkistoitu 10.3.2021. Viitattu 24.5.2020.
  2. KKO:2018:47 Finlex. Viitattu 24.5.2020.
  3. KKO:2019:46 Finlex. Viitattu 24.5.2020.
  4. Tilastokeskuksen Tilastot > Oikeus > Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
  5. Taulukot tilastossa: Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut. Käräjäoikeuksissa ratkaistut rikosasiat 2009-2013 (Taulukko varkaus, törkeä varkaus ja näpistys -rikoksista vuosilta 2009-2012, muuttujina Alue, KO:n kokoonpano, Vuosi, Rikos ja Tiedot) Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 14.9.2014. [vanhentunut linkki]