Gaslighting
Gaslighting eli kaasuvalottaminen, sumutus tai harhaanjohtaminen[1] on harhauttamisesta käytetty termi, joka on saanut alkunsa Patrick Hamiltonin näytelmästä Kaasuvalo ja sen elokuvaversioista vuosilta 1940 ja 1944. Se on psykologinen manipulointimenetelmä, joka pyrkii saattamaan kohteen pois tolaltaan tai uskottelemaan, että hän on mieleltään sekaisin niin, ettei kohdehenkilö ymmärrä harhauttajan toimivan häntä vastaan.[2][3]
Alkuperäisessä näytelmässä kaasuvalot vilkkuivat manipuloijan toiminnan takia, ja hän vakuutti vastanäyttelijälle ilmiön olevan tämän itse keksimää harhaa.[4]
Alun perin termi tarkoitti äärimmäistä manipulointia, joka saattoi horjuttaa mielenterveyttä tai johtaa psykiatriseen hoitoon, mutta nykyään sitä käytetään yleisemmin ja lähinnä arkikielessä. Sitä tavataan joskus myös kliinisessä kirjallisuudessa viittaamassa manipulatiivisiin taktiikoihin, esimerkiksi antisosiaalisen persoonallisuushäiriön yhteydessä.[5]
Gaslighting manipulointitaktiikkana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaasuvalottava manipuloija horjuttaa kohteen luottamusta omaan arviointikykyynsä, mikä tekee tästä alttiimman noudattamaan manipuloijan toiveita. Gaslightingiin läheisesti liittyvät huijaus, petos ja valehtelu perustuvat totuuden tarkoitukselliseen vääristelyyn, jonka avulla manipuloija pyrkii edistämään omia etujaan toisen kustannuksella. Kiistämällä, esittämällä näennäisiä anteeksipyyntöjä tai suuntaamalla keskustelua pois olennaisesta manipuloija yrittää johdattaa kohdetta harhaan.[6]
Taktiikoille on yhteistä valheellisuus ja todellisuuden muokkaaminen, joiden avulla pyritään ohjaamaan toisen toimintaa ja mielipiteitä sekä välttämään oma vastuu, usein vakavin ja pitkäkestoisin seurauksin. Harhaanjohtamista on vaikea havaita juuri sen hämäävän luonteen vuoksi. Sitä voi pitää informaatioympäristön muokkaamisena, jossa kohteelle välitetään vääristeltyä tietoa. Suora valehtelu voi paljastuessaan menettää tehonsa, mutta esimerkiksi asioiden vähättely, vääristely, mitätöinti ja harhaanjohtavat tulkinnat voivat olla vaikeampia tunnistaa ja voivat ilmetessäänkin heikentää kohteen itsetuntoa ja vaikuttaa häneen.[6]
On tutkittu, että pimeän tetradin piirteet ovat yhteydessä gaslighting-taktiikoiden käytölle läheisissä ihmissuhteissa. Erityisesti primaaripsykopatia, machiavellistiset taktiikat ja sadismi nousivat merkittäviksi ennustajiksi. Naisiin verrattuna miehet pitivät kaasuvalottamista hyväksyttävämpänä, ja eroa selittivät pitkälti sukupuolten väliset erot primaarissa psykopatiassa. Haavoittuvaisesti narsistiset miehet hyväksyivät gaslightingin kaikkein eniten.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.hs.fi/tiede/art-2000011465828.html
- ↑ Kaasuvalotusta vai sumutusta? Kielikello. 14.11.2024. Viitattu 24.11.2025.
- ↑ Definition of GASLIGHT www.merriam-webster.com. 4.11.2025. Viitattu 24.11.2025. (englanniksi)
- ↑ https://www.hs.fi/tiede/art-2000011465828.html
- ↑ APA Dictionary of Psychology dictionary.apa.org. Viitattu 24.11.2025. (englanniksi)
- 1 2 Kivinen, Joel: [https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/867316/ON_Kivinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y Persoonallisuushäiriöt ja manipulaatiotaktiikoiden tunnistaminen] 9/2024. Poliisi (AMK). Viitattu 24.11.2025.
- ↑ Evita March, Cameron S. Kay, Bojana M. Dinić, Danielle Wagstaff, Beáta Grabovac, Peter K. Jonason: “It’s All in Your Head”: Personality Traits and Gaslighting Tactics in Intimate Relationships. Journal of Family Violence, 1.2.2025, 40. vsk, nro 2, s. 259–268. doi:10.1007/s10896-023-00582-y ISSN 1573-2851 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)