Ero sivun ”Hirvensalmi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Palvelut: + terveysasema |
|||
| Rivi 60: | Rivi 60: | ||
{{Pylväsdiagrammi |
{{Pylväsdiagrammi |
||
|title = Hirvensalmen väestönkehitys |
|title = Hirvensalmen väestönkehitys 1980–2020 |
||
|titlebar= #DDD |
|titlebar= #DDD |
||
|width = 600px |
|width = 600px |
||
| Rivi 75: | Rivi 75: | ||
{{bar pixel|2010|#0099FF|370||2 439}} |
{{bar pixel|2010|#0099FF|370||2 439}} |
||
{{bar pixel|2015|#0099FF|347||2 290}} |
{{bar pixel|2015|#0099FF|347||2 290}} |
||
{{bar pixel|2020|#0099FF|324||2 128}} |
|||
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.1.2018 | Kieli = }}</ref> |
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.1.2018 | Kieli = }}</ref> |
||
}} |
}} |
||
Versio 17. heinäkuuta 2020 kello 22.40
| Hirvensalmi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Kuntanumero | 097 |
| Hallinnollinen keskus | Hirvensalmen kirkonkylä |
| Perustettu | 1656 |
| Kokonaispinta-ala |
746,59 km² 161:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 465,09 km² |
| – sisävesi | 281,50 km² |
| Väkiluku |
2 062 255:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 4,43 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 10,9 % |
| – 15–64-v. | 52,1 % |
| – yli 64-v. | 37,0 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,5 % |
| – muut | 3,1 % |
| Kunnallisvero |
7,40 % 283:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Seppo Ruhanen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Kok. • Muut • SDP • Ps. • KD |
11 3 3 2 1 1 |
| www.hirvensalmi.fi | |
Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Jyväskylän, Mikkelin ja Heinolan välissä. Kunnassa asuu 2 062 henkeä,[2] ja sen pinta-alasta runsas kolmannes on vesistöjä. Hirvensalmi on hyvin suosittu kesänviettopaikka. Hirvensalmella vietetään joka kesä Tervaleppä-juhlat.
Maantiede
Hirvensalmi sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Puulaveden rannalla 34 kilometriä Mikkelistä länteen. Hirvensalmella on 127 järveä ja 327 saarta.[7] Hirvensalmen naapurikuntia ovat Joutsa, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa.
Hirvensalmelta on matkaa Helsinkiin 212 km, Jyväskylään 104 km, Kuopioon 198 km, Mikkeliin 34 km, Ouluun 442 km, Tampereelle 232 km ja Turkuun 323 km. [8]
Hirvensalmen Natura-kohteita ovat Suonteen eteläosa, Sahinsuo, Vänkkäänsuo, Mäntyharjun reitin kosket, Vahvaselän - Vahvajärven metsät, Puulavesi ja Hirvensalmen Suurisuo.[9]
Kylät
Hirvenlahti, Hirvensalmen kirkonkylä, Hurrila, Hämeenmäki, Kekkola, Kilkki, Kissakoski,Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Noitti, Parkkola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Syväsmäki, Tuukkala, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä
Historia
Puulaveden rantamaat ovat Savon vanhimpia asutusseutuja, Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Hirvensalmi esiintyy pitkään emäseurakuntansa Mikkelin tiedoissa. Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa luultavasti vuonna 1656. Todennäköisesti jo ennen sitä Hirvensalmen nimellä oli pieni kirkko tai rukoushuone. Kappeliseurakunta oli osa emäseurakuntaa, mutta sillä oli oma kirkko, pappi ja hautausmaa. Seurakunta itsenäistyi 1851 Mikkelistä. Seurakunnan kirkonarkisto on tuhoutunut useaan otteeseen. Arkistoa on tuhoutunut pappilan paloissa vuosina 1822 ja 1928. Hirvensalmen kirkko paloi kokonaan 12. toukokuuta 1914.[10] Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1915 ja se suunnitteli Josef Stenbäck.
Hirvensalmella on ollut merkittävää teollisuutta. Kissakosken kanava rakennettiin 1850-luvulla. Vuosina 1907-1920 Kissakoskella toimi Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo vuosina 1907-1920 ja 1922-1939. Paperitehtaan ja puuhiomon omistanut Kissakoski Oy omisti myös Verlan pahvitehtaan, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Kissakosken voimalaitos on tuottanut sähköä vuodesta 1939 ja ollut merkittävä tekijä alueen sähköistyksessä.
Piispa Maunu Tavast perusti 1442 piispanmajatalon Vahvajärvelle. Juuritaipaleen majatalo, nykyisen Lampuunlahden kohdalle.
Mikael Relander (1743-1806) määrättiin 16-vuotiaana Hirvensalmen lukkariksi. Pojanpojanpojanpoika oli presidentti Lauri Kristian Relander.
Hirvensalmi on myös Suomen ainoa paikkakunta, jonka perinteisessä murteessa yleiskielen -ää-loppuisten verbien yksikön kolmannen persoonan preesensmuodot päättyivät -öö, eli sanottiin siis esimerkiksi hän jättöö 'hän jättää'.[11]
Hallinto
Hirvensalmen kunnanjohtaja on Seppo Ruhanen. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Hirvensalmi on investoinut nopeisiin tietoverkkoyhteyksiin tukeakseen kunnan yrittäjiä ja saadakseen nuoret ja kunnan alueella olevien noin 3000 kesämökin asukkaat harkitsemaan pysyväksi asukkaaksi jäämistä.[12]
Talous
Hirvensalmen elinkeinorakenteessa maa- ja metsätalouden osuus (19.6%) on isompi kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Jalostuksen osuus on 29.8% ja palveluiden 47,8%.[13]
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Puulan Metsäkone, metallilankatuotteita, jousia ja ketjuja valmistava RANylund ja Suomen Talotekniikka Sähkö Mikkeli.[14]
Väestönkehitys
Hirvensalmen väkimäärän pienenemistä on hillinnyt entisten kesämökkiasukkaiden asettuminen kuntaan ympärivuotisiksi asukkaiksi.[15]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Hirvensalmella oli 2 236 asukasta, joista 788 asui taajamissa, 1 417 haja-asutusalueilla ja 31 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hirvensalmen taajama-aste on 35,7 %.[17] Hirvensalmen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Hirvensalmen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 788 asukasta.[18]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hirvensalmella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hirvensalmen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[20]
Palvelut
Hirvensalmella on kaksi koulua. Lahnaniemen koulussa opetetaan luokkia 1-6 (0-5) kahdessa tai kolmessa opetusryhmässä. Elomaan koulu on yhtenäiskoulu (luokka-asteet 1-9), jossa opiskelee noin 140 oppilasta.[21]
Hirvensalmella on oma kirjasto, ja siellä toimii Mikkelin kansalaisopiston ja musiikkiopiston alatoimipisteet.[22] Hirvensalmen hyvinvointiaseman tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote).[23]
Energialaitos ja Vesi- ja viemärilaitos ovat paikallisia liikelaitoksia. Lisäksi kunnan alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa. Ympäristöpalvelut on järjestetty Mikkelin seudulla seudullisesti.[24]
Nähtävyyksiä ja tapahtumia
- Hirvensalmen kirkko (J. D. Stenbäck, 1915)
- Kissakosken tehdas- ja voimalamiljöö.[25]
- Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseo "Lepola".
- Tervaleppäjuhlat
- Herkkujen Yö
- Race Hirvensalmi, ratamoottoriveneiden SM-, EM- ja MM-tason kilpailuja
- Hirvensalmen Satama. Ravintola Sataman Herkku, järviterassi, polttoainejakelu myös veneille.
- Kahvila Rantamakasiini.
Hirvensalmella on kuvattu Vain elämää televisiosarjan tuotantokaudet 1–5, 7 ja 9.
Ruokakulttuuri
Hirvensalmen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalakasti ja porkkanamuhennos sekä imelletty marjapuuro.[26]
Tunnettuja hirvensalmelaisia
- Seppo Heikinheimo, musiikkikriitikko
- Ahti Karjalainen, poliitikko
- Martti Manninen, virkamies
- A. F. Puukko, professori ja vanhan testamentin tutkija
- Justus Ripatti, laamanni, valtakunnansovittelija
- Kasperi Tanttu, sisällissodassa murhattu työläiskirjailija
- Pauli Tanttu, Mannerheim-ristin ritari, maanviljelijä
- Esa Siitari, näyttelijä
- Anni Hämäläinen, näyttelijä
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Hirvensalmi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Perustiedot Hirvensalmi. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Välimatkat Tiehallinto [vanhentunut linkki]
- ↑ Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Kirkollisten rakennusten kokopalot 1999. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 1.6.2008.
- ↑ Lauri Kettunen: Murrekartasto kettunen.fnhost.org. 1940. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Hirvensalmella rakennetaan tulevaisuutta nopeiden yhteyksien avulla MPY. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Taloussuunnitelma 2018-2020 Hirvensalmi. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ Alueen Hirvensalmi yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
- ↑ Hirvensalmi on Etelä-Savon Kauniainen Yle. 2011. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Koulut (ja alasivut) Hirvensalmi. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ Kirjasto (ja linkitetyt sivut) Hirvensalmi. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Hirvensalmen hyvinvointiasema Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Viitattu 26.6.2020.
- ↑ Liikelaitokset (ja linkitetyt sivut) Hirvensalmi. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ [1]
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 118–119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
| ||||||||||