Seppo Heikinheimo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seppo Heikinheimo
Seppo Heikinheimo Kuusankoskitalon avajaiskonsertin jälkeen 1985.
Seppo Heikinheimo Kuusankoskitalon avajaiskonsertin jälkeen 1985.
Syntynyt 3. kesäkuuta 1938
Helsinki
Kuollut 26. toukokuuta 1997 (58 vuotta)
Helsinki
Ammatti musiikkitieteilijä
musiikkikriitikko
kirjailija
kääntäjä
Puoliso Päivi Heikinheimo
Vanhemmat Sakari Heikinheimo

Seppo Erkki Sakari Heikinheimo (3. kesäkuuta 1938 Helsinki26. toukokuuta 1997 Helsinki) oli musiikkitieteilijä, musiikkikriitikko, kirjailija ja kääntäjä. Hän oli pianisti Sakari Heikinheimon poika ja ohjaaja Hannu Heikinheimon veli. Hän oli naimisissa laulaja Päivi Heikinheimon kanssa.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seppo Heikinheimo opiskeli pianonsoittoa Erik Tawaststjernan johdolla sekä musiikkitiedettä ja klassillista filologiaa Helsingin yliopistossa. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1972 Karlheinz Stockhausenin musiikista.

Heikinheimo aloitti uransa Uudessa Suomessa (1959–1963), ensin valokuvaajana,[1] sitten toimittajana, ja loi maineensa Helsingin Sanomien musiikkitoimittajana. Hän päätyi konserttiarvioissaan usein joko ylistäviin tai tyrmääviin tuloksiin. Heikinheimo toimi 1970-luvun vaihteessa useita vuosia Helsingin kaupunginorkesterin määräaikaisena intendenttinä ja oli mukana perustamassa Mikkelin musiikkijuhlia.

Hän kirjoitti teokset Martti Talvelasta, Oskar Merikannosta ja Aarre Merikannosta ja käänsi muun muassa Dmitri Šostakovitšin kiistellyt muistelmat, Otto Kumeniuksen muistelmat, Wolfgang Hildesheimerin Mozart-elämäkerran, Solomon Volkovin Pietarin kulttuurielämästä kertovan teoksen ja Garri Kasparovin Maailmanmestarin. Hän julkaisi sotaromaanin ja suomennoksia ainakin salanimillä Antti Virtanen ja Raimo Ontronen.

Kriitikkona Heikinheimo oli kiistelty, ja hänen takiaan pianisti Olli Mustonen ei moneen vuoteen konsertoinut Helsingissä.[2][3] Suomalaisuuden liiton puheenjohtajuus (1996–1997) jäi lyhytaikaiseksi.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seppo Heikinheimo teki itsemurhan toukokuussa 1997 helsinkiläisessä hotellissa.[4] Postuumisti ilmestyneessä omaelämäkerrassaan Mätämunan muistelmat hän kertoo tehneensä päätöksen itsemurhastaan saman vuoden maaliskuussa. Muistelmiensa päätteeksi Heikinheimo listaa syitä itsemurhaansa. Niihin kuuluvat muun muassa pesäpallo-otteluissa soitettava ”mökämusiikki”, jonka vuoksi otteluissa ei voi enää käydä, hänen surkimukseksi kutsumansa Martti Ahtisaaren valinta presidentiksi sekä Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen ilmapiiri, jonka Heikinheimo mainitsee muuttuneen epämiellyttäväksi. Lisäksi hän kertoo musiikkikirjojen ja elämäkertojen kirjoittamisen olevan nykyään turhaa lukijoiden puutteen vuoksi.

Viimeisenä Heikinheimo sanoo tulleensa nuoruudestaan asti harhaanjohdetuksi ja vihdoin tajunneensa, ettei Jumalaa ole olemassa. Hän päättää muistelmansa arameankieliseen raamatunlauseeseen ”Eeli, Eeli lama sabaktani” (”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?”).[5]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Electronic Music of Karlheinz Stockhausen: Studies on the Esthetical and Formal Problems of its First Phase. Translated by Brad Absetz. Acta Musicologica Fennica, 6. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura, 1972. ISSN 0587-2448.
  • Stereo-opas. Helsinki: Tammi, 1973. ISBN 951-30-0300-0.
  • Ontronen, Raimo: Tehtävä Sorokassa. Hämeenlinna: Karisto, 1977. ISBN 951-23-1137-2.
  • Martti Talvela: Jättiläisen muotokuva. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04859-7.
  • Aarre Merikanto: Säveltäjänkohtalo itsenäisessä Suomessa. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-13319-1.
  • Oskar Merikanto ja hänen aikansa. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13778-6.
  • Mätämunan muistelmat. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14997-0.

Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikinheimo, Seppo (toim. ja suom.): ”Niin kuin satakieli laulaa...” Säveltäjät kirjoittavat kirjeitä. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-11991-5.

Suomentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • P. Ovidius Naso: Rakastamisen taito. Rakkauden parannuskeinot. Suomentanut ja selityksin varustanut Seppo Heikinheimo; kuvittanut R. Westrén-Doll. Weilin+Göös, Helsinki. 1965.
  • MacInnes, Helen: Roomasta pohjoiseen: jännitysromaani. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Weilin+Göös, Helsinki. 1965.
  • Freeling, Nicolas: Valkoinen Mercedes: rikosromaani. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Weilin+Göös, Helsinki. 1965.
  • Trevor, Elleston: Aavikkolento: romaani. Seppo Heikinheimo. Otava, Helsinki. 1965.
  • Hofmann, Heinz: Äänenkäytön opas. Suomentaneet Päivi ja Seppo Heikinheimo. Westerlund, Helsinki. 1966.
  • Donner, Jörn: Uusi maammekirja: Lukukirja aikuisille suomalaisille. Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Seppo Heikinheimo. Otava, Helsinki. 1967.
  • Wahle, Anne: Pako Dresdenistä. Anne Wahlen kertomuksen mukaan kirjoittanut Roul Tunley; suomentanut Seppo Heikinheimo. Versum, Helsinki. 1967.
  • Maegaard, Jan: Musiikin modernismi 1945–1962. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1967.
  • Tuhannen ja yhden yön tarinat 3. Waldemar Bröggerin norjankielisestä suurteoksesta Boken om tusen og en natt suomentanut Seppo Heikinheimo; runosuomennokset Kaija Rainerla. Dovre, Oslo. 1968.
  • Olsson, Jan Olof: Tuntemattomat sotilaat 1914–1918. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Otava, Helsinki. 1968.
  • Šostakovitš, Dmitri: Dmitri Šostakovitšin muistelmat. Koonnut Solomon Volkov; venäjänkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Seppo Heikinheimo. Otava, Helsinki. 1980. ISBN 951-1-05770-7
  • Brodin, Gereon: Musiikkisanakirja. Suomeksi toimittanut Seppo Heikinheimo. Otava, Helsinki. 1980. ISBN 951-1-05506-2
  • Dahl, Roald: Oswald-eno. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Suuri Suomalainen Kirjakerho, Helsinki. 1981. ISBN 951-643-413-4
  • Rich, Alan: Orkesterimusiikki: klassisen musiikin kuuntelijan opas. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Weilin+Göös, Espoo. 1981. ISBN 951-35-2604-6
  • Giordano, Ralph: Bertinien tarina. Suomentaneet Seppo Heikinheimo ja Päivi Heikinheimo. Otava, Helsinki. 1983. ISBN 951-1-07536-5
  • Donner, Jörn: Itsenäisyyspäivä. Suomentanut Seppo Heikinheimo yhteistyössä tekijän kanssa. Otava, Helsinki. 1983. ISBN 951-1-07211-0
  • Watson, Derek: Richard Wagner: nero ja keinottelija? Suomentanut Seppo Heikinheimo. Hellasedition, Helsinki. 1983. ISBN 951-9226-00-1
  • Höcker, Karla: Johannes Brahms: vapaa vaeltaja. Suomentanut Seppo Heikinheimo; runojen suomennokset Aila Gothóni. Hellasedition, Rajamäki. 1984. ISBN 951-9226-01-X
  • Matheopoulos, Helena: Maestro: kapellimestarijättiläisiä lähikuvassa. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Recallmed, Helsinki. 1984. ISBN 951-99588-8-6
  • Parrott, Jasper: Ashkenazy: muistelmia yli rajojen. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Alea-Kirja, Helsinki. 1986. ISBN 951-9429-14-X
  • Gorki, MaksimŠaljapin, Fjodor: Šaljapin. Suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1987. ISBN 951-0-14676-5
  • Ljubimov, Juri: Pyhä tuli: teatterimiehen muistelmia. Toimittanut Marc Dondey ; suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1987. ISBN 951-0-14122-4
  • Pavarotti, Luciano – Wright, William: Pavarotti. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1988. ISBN 951-0-15277-3
  • Kasparov, Garri: Maailmanmestari. Suomentanut Seppo Heikinheimo; runot suomentanut Marina Martinoff. Kirjayhtymä, Helsinki. 1988. ISBN 951-26-3208-X
  • Kumenius, Otto: Vastavakooja. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Gummerus, Jyväskylä. 1989. ISBN 951-20-3524-3
  • Peters, Thomas J. – Austin, Nancy: Intohimo menestykseen. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1989. ISBN 951-0-13813-4
  • Pilkington, J. Maya: Miten menestyisin. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1989. ISBN 951-0-15466-0
  • Borg, Stefan – Johansson, Katarina: Irti unilääkkeistä ja rauhoittavista aineista. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1990. ISBN 951-0-16309-0
  • Gorki, Maksim: Väärään aikaan ajateltua. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1990. ISBN 951-0-16310-4
  • Mole, John: Tiedä tavat: mitä menestyvän liikemiehen tulee tietää EY-maiden oloista ja kulttuurista. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1991. ISBN 951-0-17553-6
  • Hildesheimer, Wolfgang: Mozart. Suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Otava, Helsinki. 1991. ISBN 951-1-11882-X
  • Ackerman, Diane: Aistien historia. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1991. ISBN 951-0-17233-2
  • Kazdin, Andrew: Glenn Gould soittaa: luovaa valehtelua. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Kirjayhtymä, Helsinki. 1991. ISBN 951-26-3486-4
  • Crawshaw, Gerry: Turkki. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1991. ISBN 951-0-16636-7
  • Tomkinson, Michael: Tunisia. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1991. ISBN 951-0-16635-9
  • Dubal, David: Keskusteluja Horowitzin kanssa. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1992. ISBN 951-0-18428-4
  • Barenboim, Daniel: Elämäni musiikissa. Suomentanut Seppo Heikinheimo. WSOY, Helsinki. 1993. ISBN 951-0-18503-5
  • Pingoud, Ernest: Taiteen edistys: valittuja kirjoituksia musiikista ja kirjallisuudesta. Toimittanut Kalevi Aho; saksan-, venäjän- ja ruotsinkielisistä käsikirjoituksista suomentanut Seppo Heikinheimo. Gaudeamus, Helsinki. 1995. ISBN 951-662-624-6
  • Volkov, Solomon: Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Otava, Helsinki. 1996. ISBN 951-1-13553-8

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laitinen, Kai: Kritiikin klassikot: Seppo Heikinheimo: Mätämunan muistelmat. Hs.fi.
  2. Heikinheimo, Seppo: Mätämunan muistelmat, s. 287. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14997-0.
  3. Minkkinen, Merja: Sankaripianistin paluu: Onko julma kriitikko aina taiteilijan pahin vihollinen?. Journalismikritiikin vuosikirja 1999, 1999, s. 115–123. ISSN 2342-477X. Artikkelin verkkoversio.
  4. Kylmälä, Pietari & Karemo, Tuomas: Kriitikon kuolema 13.3.2014. Yle.
  5. Heikinheimo 1997, s. 510–511.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]