Hannu Heikinheimo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Violisti Viktor Tretjakov, toimittaja Hannu Heikinheimo ja pianisti Grigori Sokolov vuonna 1967.

Hannu Jaakko Heikinheimo (s. 19. elokuuta 1943) on suomalainen ohjaaja. Heikinheimo on ohjannut, tuottanut, toimittanut ja käsikirjoittanut Yleisradioon 1960-luvulta lähtien lukuisia kulttuuriohjelmia, konsertteja, oopperoita ja baletteja, kuunnelmia, lasten- ja nuortenohjelmia ja TV-fiktioita. Monien ohjaus-, käsikirjoitus- ja tuottajantöidensä lisäksi Heikinheimo on esiintynyt poliisilääkärin roolissa vuonna 2000 ilmestyneessä TV-sarjassa Raid. Heikinheimon mukaan musiikilla on ollut tärkeä osuus kaikissa hänen ohjaustöissään.

Hannu Heikinheimo opiskeli musiikkia Sibelius-akatemiassa, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä Wienin musiikkiakatemiassa. Vuonna 1964 hän meni Tesvisioon uutistoimittajaksi ja 1965 musiikkitoimittajaksi. Tesvision toiminnan loputtua hän siirtyi ensin TV2:n ja vuonna 1968 TV1:n musiikkitoimittajaksi.

Hannu Heikinheimon isä oli pianisti Sakari Heikinheimo ja veljiä musiikkitoimittaja Seppo Heikinheimo, Jukka Heikinheimo ja Miika Heikinheimo. Hänen poikansa on jazzmuusikkko Ilmari Heikinheimo.

Ohjaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elegia Vilho Lammelle, 1985.
  • Vikivaki, 1990.
  • Mikael soittaa harppua, 1991.
  • Kettutytöt, 1997.
  • Leevi Madetoja: Pohjalaisia, 1998.
  • Puhtaaksikirjoittaja, 2001.

Ohjaajana ja käsikirjoittana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jumala on kauneus, 1985.
  • Tanssi perhoseni tanssi, 1999.

Ohjaajana ja tuottajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kultakaleeri, 1968.
  • Pohjalaisia, 1981.
  • Angelika, 1993.

Tuottajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Romeo ja Julia, 1972.
  • Punainen viiva, 1984.
  • Kihlaus Sevillassa, 1992.
  • Fallesmannin Arvo ja minä, 1995.

Oopperaohjauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leoš Janáček: Tapaus Makropulos
  • Leoš Janáček: Kuolleesta talosta
  • Benjamin Britten: Ruuvikierre
  • Tauno Marttinen: Poltettu oranssi
  • Ruggiero Leoncavallo: Pajatso

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]