Ilmari Heikinheimo (muusikko)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ilmari Heikinheimo (s. 17. huhtikuuta 1988) on suomalainen jazzmuusikko, pääasiassa rumpali ja lyömäsoittaja. Hänen pääasiallinen suuntauksensa muusikkona on freejazz- ja improvisoitu musiikki, mutta hänellä on taustaa myös muun muassa rockin, klassisen, ja maailmanmusiikin parissa.

Heikinheimo aloitti klassisen huilunsoiton kuusivuotiaana, mutta innostui rumpujen soitosta yhdeksänvuotiaana. Tavattuaan Edward Vesalan vuotta myöhemmin hän aloitti rumpujen soiton tosissaan. Sittemmin hän on opiskellut muun muassa Pop & Jazz Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Lapsena hän lauloi myös Cantores Minores -poikakuorossa.

Ensimmäisen ammattimaisen jazz-keikkansa Heikinheimo soitti saksofonisti Esa Pietilän johtamassa kokoonpanossa 16-vuotiaana. Sen jälkeen hän on soittanut muun muassa Jorma Tapion, Pepa Päivisen, Raoul Björkenheimin, Ulf Krokforsin ja Antti Hytin kanssa, mm. yhtyeissä Päivinen-Tapio kvintetti, Ugrian Unity sekä Edward Vesalan perustama, vuonna 2010 uudelleenkasattu 9-henkinen Sound&Fury, joka soittaa Vesalan säveltämää musiikkia. Heikinheimo on soittanut myös freelance muusikkona mm. yhtyeissä Astro Can Caravan, New Garden Orchestra, The Fogo Posto ja Magulamberre Band.

Heikinheimon viime aikaisimpia soittokumppaneita ovat olleet Sound&Fury-yhtyeen lisäksi mm. kitaristi Raoul Björkenheim (mm. Heim-O -duo), saksofonistit Sakari Kukko ja Jone Takamäki, balkanin sävelmiä & afrobeatia ja jazzia sekoittava Afrocola-yhtye sekä trumpetisti/säveltäjä Mika Mylläri.

Heikinheimo on myös tehnyt musiikkia Vesa Kuosmasen ohjaamiin lyhytelokuviin "Burn Out" ja "Dear Farewell", joista jälkimmäisessä hän myös näytteli.

Heikinheimon isä on ohjaaja Hannu Heikinheimo, joka on musiikkikriitikko Seppo Heikinheimon veli.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]