Keskustelu:Seppo Heikinheimo

kirjoitus heijastelee liikaa kirjoittajan omia mielipiteitä.

No niin teki. Pitkä kappale oli pakko poistaa kokonaan, koska sen neutralointi olisi vaatinut valtavan työn. Wikivalvonta on lipsahtanut, kun tuollainen vihanpurkaus oli saanut jäädä217.30.179.130 5. toukokuuta 2006 kello 19.10 (UTC)

Opiskeliko Heikinheimo klassista filologiaa? Muistelmissa puhutaan lähinnä sanskritista. --128.214.182.110 3. tammikuuta 2008 kello 12.57 (UTC)

• * *

Hesarin pelätty ja palvottu musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo ilmestyi Kuusankosktitalon konserttisalin avajaiskonserttiin 1985. Radion sinfoniaorkesteri juhlisti tapahtumaa Jorma Panulan johdolla.

Ehdotin Heikinheimolle haastattelua väliajalla miesten vessassa. Tähän Heikinheimo tyylilleen uskollisena: "No pestään nyt ensin kädet."

Kriitikko yöpyi paikallisessa hotellissa. Istuimme iltaa Sommelon ravintolasalissa, ja tietysti teitittelimme toisiamme koko ajan. Nauha tästä tapaamisesta on edelleen tallessa.

Tein haastattelun pohjalta ison jutun paikallislehteen. Jutussa luettelin muun muassa Heikinheimon laajan kielitaidon sanskriittia myöten. Jutun ilmestymisen jälkeen kriitikko soitti minulle ja pyysi lisäämään kielitaitoonsa latinan. No, latina painettiin sitten seuraavaan numeroon.

• * *

Kun Heikinheimon muistelmateos, Mätämunan muistelmat, ilmestyi 1997, kriitikon itsemurhan jälkeen, löysin itseni kirjasta; Heikinheimo oli tosin hivenen värittänyt käymäämme vessakeskustelua:

"Mravinskin kanssa olisi pitänyt päästä keskustelemaan, mutta se ei vielä minulta onnistunut – toisin kuin Helsingin Sanomien edeltäjältäni Martti Vuorenjuurelta. Vuorenjuuri tälläytyi samaan junaan Mravinskin sekä myöhemmin Svjatoslav Richterin kanssa; jälkimmäisen hyttiin hän onnistui tunkeutumaan juuri silloin kun Richter oli aamuseltaan pukeutumassa ja sattui olemaan aivan alasti.

"Voitiaisiinko lykätä haastattelua viisi minuuttia niin että ehdin saada vaatteet päälleni?" Richter oli sanonut. Minun kimppuuni hyökkäsi Kuusankosken paikallislehden haastattelija RSO:n soittaman konserttitalon avajaiskonsertin väliajalla miestenhuoneessa juuri kun olin päässyt pisuaarin ääreen. "Pitääkö se tehdä heti vai saanko ensin tyhjentää rakkoni?" minä kysyin niin kohteliaasti kuin siinä tilanteessa pystyi. en kyennyt edes kättelemään; miespuoliset lukijat ymmärtävät mistä se johtui.

Jotkut lehtimiehet ovat toisinaan epähienotunteisia. Kamala ilmiö. Kuvitelkaa nyt jotain valtiollista suurmiestä tai vaikka edes Martti Ahtisaarta vastaavassa tilanteessa."

(Seppo Heikinheimo, Mätämunan muistelmat, Otava 1997, s. 232, 233) - Pertti. Toukkari, pertti.toukkari@sci.fi, www.ptoukkar.pp.fi/seppo heikinheimo.htm

Musiikkitieteilijä?

Eikös Heikinheimo ollut koko ikänsä toimittaja, joka kirjoitti lehtijuttuja ja kirjoja? Eihän väitöskirja vielä oikeuta tieteilijäluokkaan? --Tpe1 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 11.05 (EEST)

Ei nyt kai koko ikänsä, koska toimi tieteilijänä sen verran että teki väitöskirjan ja näin pätevöityi tieteilijäksi, vaikka sitten valitsikin lehtiuran, jossa siinäkin tämä pätevöityminen oli varmaan meriitti. Ja julkaisihan hän kirjojakin, mutta en nyt osaa sanoa, olivatko ne enemmän tutkimusta vai tietokirjoja.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 16.24 (EEST)

Et kai ole tosissasi? Lisätäänkö Väyrynenkin tieteilijäluokkaan? --Tpe1 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 16.42 (EEST)

Luotettavien lähteiden mukaan (muun muassa yle ja Suomen kuvalehti) Heikinheimo oli musiikkitieteilijä. Hänestä on käytetty jopa luonnehdintaa "kansainvälisesti tunnustettu musiikkitieteilijä". Tieto kuuluu ehdottomasti artikkeliin. Myös valtio-opin ja kansainvälisen politiikan tutkija, professori Väyrynen kuuluu mielestäni ansaitusti tieteilijäluokkaan, mutta keskustelu siitä ei kuulu tälle sivulle. ¬Antilope 26. huhtikuuta 2018 kello 15.06 (EEST)

Aina voi ymmärtää tahallaan väärin. --Tpe1 (keskustelu) 27. huhtikuuta 2018 kello 19.00 (EEST)