Ero sivun ”Frederick Soddy” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
oletusleveys, malline, auktori
kh
Rivi 21: Rivi 21:
| alaviitteet =
| alaviitteet =
}}
}}
'''Frederick Soddy''' ([[2. syyskuuta]] [[1877]], [[Eastbourne]] - [[22. syyskuuta]] [[1956]], [[Brighton]]) oli englantilainen radiokemisti, joka sai [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] vuonna [[1921]] [[radioaktiivisuus|radioaktiivisten aineiden]] ja [[isotooppi]]en tutkimisesta.
'''Frederick Soddy''' ([[2. syyskuuta]] [[1877]], [[Eastbourne]] [[22. syyskuuta]] [[1956]], [[Brighton]]) oli englantilainen [[Radiokemia|radiokemisti]], joka sai [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] vuonna 1921 [[radioaktiivisuus|radioaktiivisten aineiden]] ja [[isotooppi]]en tutkimisesta.


Soddy syntyi Eastbournessa, missä hän opiskeli collegessa ennen kuin siirtyi opiskelemaan [[Aberystwythin yliopisto]]on ja myöhemmin [[Oxfordin yliopisto|Oxfordiin]]. Oxfordissa hän työskenteli tutkijana 1898–1900.
Soddy syntyi Eastbournessa, missä hän opiskeli collegessa ennen kuin siirtyi opiskelemaan [[Aberystwythin yliopisto]]on ja myöhemmin [[Oxfordin yliopisto|Oxfordiin]]. Oxfordissa hän työskenteli tutkijana 1898–1900.
Rivi 29: Rivi 29:
Vuonna 1903 hän todisti yhdessä [[William Ramsay]]n kanssa, että [[radium]]in hajoaminen tuotti [[helium]]ia.
Vuonna 1903 hän todisti yhdessä [[William Ramsay]]n kanssa, että [[radium]]in hajoaminen tuotti [[helium]]ia.


Vuosina 1904–1914 hän toimi lehtorina [[Glasgow'n yliopisto]]ssa. Siellä ollessaan hän todisti, että [[uraani]] hajoaa radiumiksi. hän todisti lisäksi, että radioaktiivisella alkuaineella voi olla useampi kuin yksi atomimassa, vaikka kemialliset ominaisuudet ovat samat. Tämä havainto johti [[isotooppi|isotoopin]] käsitteeseen. Myöhemmin hän todisti, että ei-radioaktiivisillakin alkuaineella voi olla useita isotooppeja.
Vuosina 1904–1914 hän toimi lehtorina [[Glasgow’n yliopisto]]ssa. Siellä ollessaan hän todisti, että [[uraani]] hajoaa radiumiksi. Hän todisti lisäksi, että radioaktiivisella alkuaineella voi olla useampi kuin yksi atomimassa, vaikka kemialliset ominaisuudet ovat samat. Tämä havainto johti [[isotooppi|isotoopin]] käsitteeseen. Myöhemmin hän todisti, että ei-radioaktiivisellakin alkuaineella voi olla useita isotooppeja.


Myöhemmin hän työskenteli muun muassa [[Aberdeenin yliopisto|Aberdeenin]] ja Oxfordin yliopistoissa.
Myöhemmin hän työskenteli muun muassa [[Aberdeenin yliopisto|Aberdeenin]] ja Oxfordin yliopistoissa.


Soddy oli myös kiinnostunut [[teknokratia]]sta. Hän kirjoitti lukuisia teoksia liittyen radioaktiivisuuteen. Soddyn työ ja hänen esseensä, jotka toivat tietoisuuteen uuden käsityksen radioaktiivisuudesta inspiroivat kirjailija [[H. G. Wells]]iä kirjoittamaan kirjansa ''The World set free''.
Soddy oli myös kiinnostunut [[teknokratia]]sta. Hän kirjoitti lukuisia teoksia liittyen radioaktiivisuuteen. Soddyn työ ja hänen esseensä, jotka toivat tietoisuuteen uuden käsityksen radioaktiivisuudesta, inspiroivat kirjailija [[H. G. Wells]]iä kirjoittamaan kirjansa ''The World Set Free''.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 15. marraskuuta 2018 kello 20.58

Frederick Soddy
Henkilötiedot
Syntynyt2. syyskuuta 1877
Eastbourne, Iso-Britannia
Kuollut22. syyskuuta 1956 (79 vuotta)
Brighton, Iso-Britannia
Kansalaisuus Yhdistynyt kuningaskunta Brittiläinen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Aberystwythin yliopisto
Merton College
Väitöstyön ohjaaja Ernest Rutherford
Instituutti McGill-yliopisto (1900-1903)
Glasgow'n yliopisto (1904-1914)
Aberdeenin yliopisto (1914-1919)
Oxfordin yliopisto (1919-1936)
Tutkimusalue Kemia, taloustiede
Tunnetut työt Radiokemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1922)

Frederick Soddy (2. syyskuuta 1877, Eastbourne22. syyskuuta 1956, Brighton) oli englantilainen radiokemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1921 radioaktiivisten aineiden ja isotooppien tutkimisesta.

Soddy syntyi Eastbournessa, missä hän opiskeli collegessa ennen kuin siirtyi opiskelemaan Aberystwythin yliopistoon ja myöhemmin Oxfordiin. Oxfordissa hän työskenteli tutkijana 1898–1900.

Vuonna 1900 Soddy siirtyi McGill-yliopistoon Kanadaan. Siellä hän teki töitä yhdessä Ernest Rutherfordin kanssa. Soddy ja Rutherford huomasivat, että radioaktiivisten alkuaineiden poikkeava käyttäytyminen johtui siitä, että ne hajosivat toisiksi alkuaineiksi. Hajoaminen tuotti myös alfa-, beeta- ja gammasäteilyä.

Vuonna 1903 hän todisti yhdessä William Ramsayn kanssa, että radiumin hajoaminen tuotti heliumia.

Vuosina 1904–1914 hän toimi lehtorina Glasgow’n yliopistossa. Siellä ollessaan hän todisti, että uraani hajoaa radiumiksi. Hän todisti lisäksi, että radioaktiivisella alkuaineella voi olla useampi kuin yksi atomimassa, vaikka kemialliset ominaisuudet ovat samat. Tämä havainto johti isotoopin käsitteeseen. Myöhemmin hän todisti, että ei-radioaktiivisellakin alkuaineella voi olla useita isotooppeja.

Myöhemmin hän työskenteli muun muassa Aberdeenin ja Oxfordin yliopistoissa.

Soddy oli myös kiinnostunut teknokratiasta. Hän kirjoitti lukuisia teoksia liittyen radioaktiivisuuteen. Soddyn työ ja hänen esseensä, jotka toivat tietoisuuteen uuden käsityksen radioaktiivisuudesta, inspiroivat kirjailija H. G. Wellsiä kirjoittamaan kirjansa The World Set Free.

Aiheesta muualla