Ero sivun ”Tärkkelys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Inline

Versio 3. joulukuuta 2017 kello 21.08

Tärkkelys on monimutkainen joko haarautumaton amyloosi tai haarautunut amylopektiini, joka on glukoosiyksiköistä koostuva ketju. Se on kylmään veteen liukenematon polysakkaridi, jonka kemiallinen kaava on muotoa (C₆H₁₀O₅)_n. Se on kasvien varastopolysakkaridi, vararavinto, jota kasvi valmistaa yksinkertaisempien monosakkaridien kautta fotosynteesillä. Tärkkelystä, erityisesti maissitärkkelystä, käytetään usein ruoanlaitossa kastikkeiden suurustamiseen. Teollisuudessa tärkkelystä käytetään liimojen, paperien, alkoholin, tekstiilien ja tärkin valmistuksessa.

Tärkkelystä käytetään raaka-aineena makeutusaineiden sekä orgaanisten happojen, kuten sitruuna-, maito-, omena- ja glukonihapon valmistukseen elintarviketeollisuuden käyttöön. Tärkkelystä käytetään myös tärkkelysjohdannaisten aminohappojen valmistukseen, joista esimerkkinä lysiini, treoniini, tryptofaani, metioniini ja kysteiini.

Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkkelyksen lähteitä ovat mm. perunat ja viljaruoat. Tärkkelysteollisuuden tärkeimmät raaka-ainekasvit ovat maissi, vehnä, peruna ja kassava.

Polysakkaridien eli siis myös tärkkelyksen pilkkomiseen elimistö käyttää monia ruoansulatusentsyymejä, joten tärkkelyksen verensokeria kohottava vaikutus on hitaampi kuin glukoosin.^[1]

Katso myös

Lähteet

↑ http://www.dansukker.com/Default.aspx?ID=282 Glukoosin ja fruktoosin glykeeminen indeksi

Aiheesta muualla

Hiilihydraatit

Pääjoukko	aldoosi • ketoosi • pyranoosi • furanoosi
Geometria	pentoosit • heksoosit • heptoosi • sykloheksaanikonformaatio • anomeeri • mutarotaatio
Suuri / pieni	glyseraldehydi • dihydroksiasetoni • erytroosi • treoosi • erytruloosi • sedoheptuloosi
Pentoosit	riboosi • arabinoosi • ksyloosi • lyksoosi • ribuloosi • ksyluloosi
Heksoosit	glukoosi • galaktoosi • mannoosi • guloosi • idoosi • taloosi • alloosi • altroosi • fruktoosi • sorboosi • tagatoosi • psikoosi • fukoosi • ramnoosi
Disakkaridit	sakkaroosi • laktoosi • trehaloosi • maltoosi • sellobioosi
Polysakkaridit	glykogeeni • tärkkelys • selluloosa • kitiini • amyloosi • amylopektiini • stakyoosi • inuliini • dekstriini • pullulaani
Glykosaminoglykaanit	hepariini • kondroitiinisulfaatti • hyaluronaani • heparaanisulfaatti • dermataanisulfaatti • kerataanisulfaatti
Aminoglykosidit	kanamysiini • streptomysiini • tobramysiini • neomysiini • paromomysiini • apramysiini • gentamisiini • netilmysiini • amikasiini

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] ttp://www.dansukker.com/Default.aspx?ID=282 Glukoosin ja fruktoosin glykeeminen indeksi

[1]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 [[Tiedosto:Cornstarch mixed with water.jpg|thumb|Maissitärkkelystä]]
-'''Tärkkelys''' on monimutkainen joko haarautumaton [[amyloosi]] tai haarautunut [[amylopektiini]], joka on [[glukoosi]]yksiköistä koostuva ketju. Se on kylmään [[vesi|veteen]] liukenematon [[polysakkaridi]], jonka [[kemiallinen kaava]] on muotoa (C<sub>6</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>)<sub>n</sub>. Se on kasvien varastopolysakkaridi, vararavinto, jota [[kasvi]] valmistaa yksinkertaisempien [[monosakkaridi]]en kautta [[fotosynteesi]]llä. Tärkkelystä, erityisesti [[maissi]]tärkkelystä, käytetään usein ruoanlaitossa [[kastike|kastikkeiden]] [[suurustaminen|suurustamiseen]]. Teollisuudessa tärkkelystä käytetään [[liima|liimojen]], [[paperi]]en, [[Etanoli|alkoholin]],  [[tekstiili]]en ja [[tärkki|tärkin]] valmistuksessa.
+'''Tärkkelys''' on monimutkainen joko haarautumaton [[amyloosi]] tai haarautunut [[amylopektiini]], joka on [[glukoosi]]yksiköistä koostuva ketju. Se on kylmään [[vesi|veteen]] liukenematon [[polysakkaridi]], jonka [[kemiallinen kaava]] on muotoa (C<sub>6</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>)<sub>n</sub>. Se on kasvien varastopolysakkaridi, vararavinto, jota [[kasvi]] valmistaa yksinkertaisempien [[monosakkaridi]]en kautta [[fotosynteesi]]llä. Tärkkelystä, erityisesti [[maissi]]tärkkelystä, käytetään usein ruoanlaitossa [[kastike|kastikkeiden]] [[suurustaminen|suurustamiseen]]. Teollisuudessa tärkkelystä käytetään [[liima|liimojen]], [[paperi]]en, [[Etanoli|alkoholin]], [[tekstiili]]en ja [[tärkki|tärkin]] valmistuksessa.
+Tärkkelystä käytetään raaka-aineena [[makeutusaine]]iden sekä orgaanisten happojen, kuten [[sitruunahappo|sitruuna-]], [[maitohappo|maito-]], [[omenahappo|omena-]] ja [[glukonihappo|glukonihapon]] valmistukseen elintarviketeollisuuden käyttöön. Tärkkelystä käytetään myös tärkkelysjohdannaisten [[aminohapot|aminohappojen]] valmistukseen, joista esimerkkinä [[lysiini]], [[treoniini]], [[tryptofaani]], [[metioniini]] ja [[kysteiini]].
 Suurin osa [[ruoka|ruoasta]] saatavista [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] on tärkkelystä. Tärkkelyksen lähteitä ovat mm. [[peruna]]t ja viljaruoat. Tärkkelysteollisuuden tärkeimmät raaka-ainekasvit ovat maissi, [[vehnä]], peruna ja [[kassava]].
@@ Rivi 19: / Rivi 21: @@
 *[http://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/tarkkelyksen-kemiaa/tarkkelyksen-kemiaa-mita-resistentti-tarkkelys-on-ja-tuleeko-siita-kiisselia/ Molekyyligastronomiaa.fi: Anu Hopia, Tärkkelyksen kemiaa]
 *[https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/biomuovia_tarkkelyksesta_lukio_oppilas.pdf Helsingin yliopisto, Kemian opetuksen keskus: Biomuovia tärkkelyksestä] (pdf)
+*[https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/48818/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201602181601.pdf?sequence=1 Hannu Lamberg: Tärkkelys ja tärkkelysteollisuus, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 11.2.2016] (pdf)
 *[http://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?C00369 Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Starch] {{en}}
+*[http://chemigate.fi/fi/our-daily-starch/ Chemigate: Our daily starch, 31.8.2017] {{en}}
 {{Hiilihydraatit}}

Ero sivun ”Tärkkelys” versioiden välillä

Versio 3. joulukuuta 2017 kello 21.08

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku