Ero sivun ”Tammela (Tampere)” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
334 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
Itsenäisyydenkadusta on oma artikkelinsa, niin ei tarvinne tässä selostaa tarkemmin
(Itsenäisyydenkadusta on oma artikkelinsa, niin ei tarvinne tässä selostaa tarkemmin)
[[Kuva:Tammelantori20009.jpg|thumb|225px| Tammelantorilla on lauantaisin kirpputori]]
[[File:Tammelantori idästä kuvattuna.JPG|thumb|Tammelantori idästä kuvattuna]]
'''Tammela''' on [[Tampere]]en keskustan kaupunginosa, joka rajoittuu etelässä Itsenäisyydenkatuun[[Itsenäisyydenkatu]]un, lännessä [[ratapiha]]an, pohjoisessa Kekkosentiehen ja idässä Kalevan puistotiehen. Myös [[Tulli (Tampere)|Tullin alue]] [[Sorsapuisto]]ineen, etelään Kalevantiehen saakka, sekä [[Osmonmäki]] lasketaan usein kuuluviksi Tammelaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Wacklin, Matti | Nimeke=Tammela &ndash; suutarien pääkaupunki | Selite= | Julkaisija=Tampereen Tammelalaiset ry./Tampereen kaupunki | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-609-058-3}}</ref> Kaupunginosan nimenä Tammela on epävirallinen; siihen kuuluvat Tampereen XV ja XVI kaupunginosat. <ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 86. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref>
 
Tammela tunnetaan erityisesti [[Tammelantori]]sta, joka on Tampereen ainoa ympärivuotisessa päivittäisessä käytössä oleva kauppatori. Tammelan itäosissa on vielä jäänteitä vanhasta Puu-Tammelasta, kun taas keskustaa lähinnä oleva alue on lähes kokonaan tiili- ja betonirakenteista. Monet jäljellä olevista puutaloista on nyttemmin suojeltu samoin kuin alueen ainoa alkuperäinen kivitalo [[Villa Sofia]]. Jotkut taloista on kunnostettu, jotkut taas korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla. Viimeksi vuonna [[2003]] purettiin suuren kohun saattelemana Kyllikinraitin talot, joiden tilalle rakennettiin Vuokratalosäätiön kerrostaloja. Nimityksenä Puu-Tammela tuli viralliseen käyttöön vuonna [[1990]] pidettyjen [[asuntomessut|asuntomessujen]] myötä. <ref> Louhivaara 1999, s. 89. </ref>
 
Tammelan pääkadut ovat [[Tampereen rautatieasema]]n ja Sammon aukion välinen [[Itsenäisyydenkatu]] (vuoteen [[1958]] nimeltään Puolimatkankatu<ref> Valtiovalta kehotti vuonna 1957 kaupunkeja nimeämään yhden keskeisistä kaduistaan Itsenäisyydenkaduksi Suomen 40-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Puolimatkankadun nimeämisperusteena oli ollut samanniminen torppa, joka sijaitsi kuitenkin melko kaukana kadusta. Monet vanhat tamperelaiset ovat myöhemmin toivoneet kadun alkuperäisen nimen palauttamista. Louhivaara 1999, s. 87.</ref>) ja Tammelantorin itäreunaa sivuava Tammelan puistokatu, joiden risteyksessä otettiin vuonna [[1960]] käyttöön Tampereen ensimmäiset [[liikennevalo]]t. Tammelan puistokadun eteläpää Itsenäisyydenkadulta Kalevantielle nimettiin [[Yliopistonkatu (Tampere)|Yliopistonkaduksi]] vuonna [[1984]]. Aloite nimenmuutokseen tuli silloin 60-vuotisjuhlaansa viettäneeltä yliopistolta. <ref> Louhivaara 1999, s. 91. </ref>
 
Tammelan nimi juontuu alueella sijainneesta Tammela-nimisestä [[Hatanpään kartano]]n torpasta, joka mainittiinmainitaan vuonna [[1758]] tehdyssä kartassa. Muita siellä olleita torppia olivat mm. Puolimatka, Moisio, Mäkipää ja Välimaa, jotka ovat säilyneet myöhemmässä kadunnimistössä. Tampereen kaupunki osti Tammelan tulevan kaupunginosan alueen vuonna [[1876]] ja se päätettiin varata erityisesti työväestön asuinalueeksi. Alueelle vahvistettiin [[asemakaava]] vuonna [[1886]] ja sitä täydennettiin vuonna [[1897]], jolloin otettiin käyttöön runsaasti [[Kalevala]]-aiheisia kadunnimiä, mm. Ilmarinkatu, Tapionkatu, Kyllikinkatu ja Kullervonkatu. Nämä ovat Tampereen vanhimmat yhtenäisen ryhmän muodostavat kadunnimet. <ref> Louhivaara 1999, s. 86. </ref>
 
Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sisällissodassa]] valkoisten pommituksissa sekä [[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] ratkaisutaisteluissa. Kaupunginosa kärsi tuhoja myös [[talvisota|talvisodan]] lentopommituksissa. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosa lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.
 
Tammelassa sijaitsi aikanaan merkittävää kenkäteollisuutta, Tammelantorin kupeessa [[Aaltosen kenkätehdas]] ja Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa [[Attilan kenkätehdas]]. Kun Tamperetta kutsuttiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suutarien pääkaupungiksi tarkoitettiin nimenomaan Tammelaa. Aaltosen kenkätehtaan naapurina oli konepaja [[Kone ja Terä|Kone ja Terä Oy]], jonka tunnetuimpia tuotteita olivat 1950-luvulla hyvin suositut Jaguar-merkkiset [[polkupyörä]]t.
 
Tammelaa voidaan monessa suhteessa verrata [[Helsinki|Helsingin]] [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kaupunginosaan. Tammelan erottaa varsinaisesta ydinkeskustasta rautatie (vrt. Pitkäsilta), ja entisestä työläiskaupunginosasta on vähitellen tullut nuorten aikuisten ja toisaalta iäkkäämmän väestön suosima asuinalue. Nuorten aikuisten myötä myös ravintolakulttuuri on voimistumassa. [[Tampereen yliopisto]]n opiskelijat suosivat Tammelaa asuinpaikkanaan kampuksen läheisen sijainnin takia. Alueen vanhoihin kiinteistöihin on kunnostettu [[Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö]]n (TOAS) asuntoja.
 
Tammelassa on myös [[Tammelan stadion| Tammelan jalkapallostadion]] ja alakoulu.
 
== ViitteetLähteet ==
{{Viitteet}}
<references />
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Commonscat-rivi|Tammela, Tampere|Tammela}}
* http://www.tammelaan.info Tampereen tammelalaiset ry
* [http://www.virtualtampere.com/?t=26&p=28&h=1.52&v=15.85&f=76 Ilmapanoraamakuva Tampereen Tammelan kaupunginosasta Tammelantorin kohdalta nähtynä - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com]
70 196

muokkausta

Navigointivalikko