Ero sivun ”Reserviupseerikoulu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 930: | Rivi 930: | ||
|- |
|- |
||
! 240 |
! 240 |
||
|[[Timantti]] ||20.04.2012–26.07.2012||628+30||23||Täydennyskurssi 8/240 valmistui ( |
|[[Timantti]] ||20.04.2012–26.07.2012||628+30||23||Täydennyskurssi 8/240 valmistui (24 suorittanutta). |
||
|- |
|- |
||
! 241 |
! 241 |
Versio 5. marraskuuta 2012 kello 14.49
Reserviupseerikoulu | |
---|---|
[[Tiedosto:Tiedosto:Ruk-lippu.jpg|250px|Reserviupseerikoulun lippu]] Reserviupseerikoulun lippu |
|
Toiminnassa |
1920–1940 Reserviupseerikoulu 1940–1952 Upseerikoulu 1952– Reserviupseerikoulu |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | Suomen maavoimat |
Rooli | Sotilasopetuslaitos |
Osa joukkoa | Itä-Suomen sotilaslääni |
Koko | 1500 upseerioppilasta vuodessa + 300 varusmiestä |
Tukikohta | Haminan varuskunta |
Motto | RUK kouluttaa, RUK kasvattaa. (epävirallinen) |
Marssi | Heroes Pugnate (Sankarit taistelkaa) |
Komentajat | |
Nykyinen komentaja | eversti Vesa Kangasmäki |
Tunnettuja komentajia | Ilkka Hollo |
Reserviupseerikoulu eli RUK on Haminassa toimiva Puolustusvoimien joukko-osasto, joka kouluttaa suurimman osan maavoimien ja rajavartiolaitoksen sekä osan meri- ja ilmavoimien reserviupseereista. Koulu on perustettu 1.4.1920. Koulun perinne perustuu suojeluskuntien järjestämälle upseerikurssille, Vimpelin koululle ja sen opetusohjelman ydin perustui Viipurissa järjestetylle Markovillan upseerikokelaskursseille. Markovillan kursseja kutsuttiin Wiipurin Upseerikouluksi, joka toimi 1918–1920.[1]
Reserviupseerikoulun tehtävät
Reserviupseerikoulun tärkein tehtävä on reservinupseeriston valtakunnallinen kouluttaminen. Tähän tehtävään sisältyvät reserviupseerikurssien järjestäminen, upseerikokelaiden jatkokoulutus, aliupseerista upseeriksi reservissä -täydennyskurssit, joukkeenjohtajakurssit Maanpuolustuskorkeakoulun aloittaville reservin aliupseereille sekä sotilasjohtamisen kurssi puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle. Lisäksi Reserviupseerikoululla on muita valtakunnallisia koulutustehtäviä.
Reserviupseerikoulun operatiivisiin tehtäviin kuuluvat puolustusvalmiuden ylläpito ja Haminan varuskunnallisiin toimintoihin liittyvät turvallisuustehtävät. Reserviupseerikoulu tuottaa Haminan varuskunnassa reserviupseerikurssien lisäksi omaa joukkotuotantoa.
Reserviupseerikoulu ylläpitää lisäksi maanpuolustustahtoa mm. osallistumalla Hamina Tattoon järjestelyihin ja järjestämällä RUK-seminaareja.[2]
Organisaatio
Reserviupseerikoulu (RUK) on Itä-Suomen sotilasläänin alainen joukko-osasto. Koulutusasioissa se on kuitenkin Pääesikunnan alainen. Sisäisesti Reserviupseerikoulu on jaettu Esikuntaan (E/RUK), Reserviupseerikurssiin (RUKSI), Huoltokeskukseen (HKESK), Jääkärikomppaniaan (JK) ja Kuljetuskomppaniaan (KULJK). Jääkärikomppaniaan ja kuljetuskomppaniaan astuu palvelukseen myös alokkaita toisin kuin muihin koulun alaisiin yksiköihin. Reserviupseerikurssi puolestaan jakautuu kuuteen perusyksikköön:
- 1. Komppania (1.K, nk. Kärkikomppania): Jalkaväki ja panssarintorjunta
- Sissikomppania (SissiK): Sissi, tiedustelu ja tiedustelutulenjohto
- Tuliasemapatteri (TasPtri): Kenttätykistön ja kranaatinheittimistön tuliasematoiminta sekä jalkaväkitulenjohto
- Ilmatorjuntapatteri (ItPtri): Ilmatorjunnan ase- ja johtamisjärjestelmäkoulutus sekä sotilaspoliisikoulutus
- Pioneerikomppania (PionK)
- Viestikomppania (VK): Viestiaselaji sekä muiden aselajien viestikoulutushaarat
Kukin perusyksikkö jakautuu edelleen joukkueisiin tai jaoksiin. Osassa yksiköistä koulutus on jaoteltu eri linjoihin. Esimerkiksi sissikomppania jakautuu sissi- ja tiedustelulinjoihin. Osa aselajikoulutuksesta saattaa olla tietyille upseerioppilaille vain yleisesti johtamisvalmiuksia parantavaa, mitä täydennetään johtajakaudella perusyksikössä lisäkoulutuksella (esim. huollon johtajakurssit Lahdessa). Kaikki riippuu joukkotuotantovaatimuksista ja sodan ajan sijoituksista.
Reserviupseerikurssiin kuului 1.12.1925–31.1.2011 myös 2. Komppania (nk. Kirveskomppania), mutta nykyään sen antama jalkaväkikoulutus on liitetty 1. Komppaniaan. Tulenjohtopatterin koulutus siirrettiin Tuliasemapatteriin ja Sotilaspoliisikomppanian koulutus Ilmatorjuntapatteriin 1.2.2012 lähtien.
Reserviupseerikoulutus
Reserviupseereiden tarve laajassa reserviarmeijassa
Suomen puolustusratkaisu edellyttää suurehkoa kenttäarmeijaa (350 000 miestä), jonka päällystön runkona toimivat palkattuun henkilökuntaan jo rauhan aikana kuuluvat upseerit ja opistoupseerit. Näitä on yhteensä noin 9 000, mikä ei riitä täyttämään sodan ajan koko päällystötarvetta. Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvat korkeakoulu- ja opistoupseerit sijoitetaan pääasiassa pataljoonatasolle sekä prikaati- ja armeijakuntatason johto- ja asiantuntijatehtäviin. Näin ollen päällystö koostuu komppania- ja patteritasolle reserviläisistä.
Tätä varten osasta varusmiehiä koulutetaan RUK:ssa reserviupseereja. Reserviupseerikouluun otetaan kustakin saapumiserästä 700-750 upseerioppilasta, jotka saavat koulutuksen oman koulutushaaransa joukkueen, jaoksen tai tulevia tehtäviään vastaavan ryhmän johtajiksi. Tästä poikkeuksena on RUK:n tuliasemapatterin kenttätykistölinjan upseerioppilaat, joista koulutetaan patteriupseereita, joka tehtävänä vastaa lähinnä komppanian varapäällikön tehtävää.
Erikoisryhmänjohtajasta joukkueenjohtajaan ja yksikön varapäällikköön
Ryhmänjohtajiksi reserviupseereja sijoitetaan pääasiassa tiedustelussa sekä eräissä muissa erikoisjoukoissa, joiden miehistötehtävissä on aliupseereja. Tiedusteluryhmien ryhmänjohtajien opetus tapahtuu jalkaväen opetuksen yhteydessä. Muita upseeriryhmänjohtajia on mm. viestijoukoissa, esimerkiksi viestikomppanian suunnitteluryhmässä ja valvontaryhmässä.
Muu reserviupseerikoulutus
Muita puolustusvoimain kouluja, joissa järjestetään reserviupseerikursseja, ovat muun muassa Panssarikoulu (panssariala), Ilmasotakoulu (lentoteknillinen ala, lentävä kurssi sekä ilmavoimien viestiala), Merisotakoulu (laivasto, rannikkotykistö, merivalvonta, rannikkotutka, rannikkoviesti sekä meritiedustelu), Huoltokoulutuskeskus (Lääkintäupseerikurssi), Urheilukoulu (urheilijoiden reserviupseerikurssi) ja Laskuvarjojääkärikoulu (laskuvarjojääkärijoukot).
Kurssiarvostelu
Reservin upseerin tutkinnossa on neljä arvosteltavaa oppiainetta: johtamistaito (painokerroin 9), aselajioppi (painokerroin 9), taktiikka (painokerroin 4) ja liikunta (painokerroin 4).
Yleisarvosana määräytyy eri aineiden painotettujen arvosanojen perusteella. Erityisesti kurssin alkuvaiheessa teoriakoulutusta saattaa olla paljonkin, mutta sen määrä riippuu olennaisesti linjasta, sillä aselajioppi voi olla joko teoria- (esimerkiksi viesti) tai käytäntöpainotteista (esimerkiksi jalkaväki).
Teoreettisen opiskelun vaativuustaso on karkeasti ottaen sama kuin lukiossa. Suoritukset teoreettisissa opinnoissa mitataan kirjallisin kokein (”koulutöin”), jotka on läpäistävä. Heikko opintomenestys johtaa oppilaan siirtämiseen valvontaan. Riittämätön opintomenestys aiheuttaa opintojen keskeyttämisen ja palauttamisen perusyksikköön niin sanotusti maitojunalla. Perusyksikössä entinen upseerioppilas palvelee 12 kuukauden palvelusaikansa loppuun yleensä korpraalina tai alikersanttina. Myös liialliset poissaolot johtavat opintojen keskeyttämiseen. Sairastuneille saatetaan kuitenkin tarjota mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun ns. jälki-RUK:ssa yhdessä seuraavan saapumiserän kanssa. Upseerioppilaan opinnot voidaan keskeyttää myös sopimattomuuden, esimerkiksi lunttaamisen, takia.
Kurssin alkuvaiheessa painottuvat teoreettiset opinnot ja muodolliset maastoharjoitukset. Keskivaiheilla toteutetaan joukko laajahkoja soveltavia maastoharjoituksia, joissa paneudutaan aselajien yhteistoimintaan. Loppukurssi keskittyy johtajakoulutukseen sekä ampumaharjoitukseen, joka toteutetaan yleensä Pahkajärven ampuma-alueella.
RUK-henki
Reserviupseerikoululle on tyypillistä upseerioppilaiden voimakas indoktrinaatio. Upseerioppilaille korostetaan heidän asemaansa varusmiesten parhaimmistona, sodan ajan johtajina ja tulevina yhteiskunnan tukipylväinä. Reserviupseerikoulun kuri on tavanomaiseen suomalaiseen perusyksikköön verrattuna tiukka.
Kuri pyritään kuitenkin luomaan sisäiseksi vaatimalla upseerioppilailta oma-aloitteista kurinalaisuutta. Tavoitteena on saada upseerioppilaasta luotettava, itsenäinen ja puolustusvoimien arvomaailman omaksunut alainen esimiehelleen. On kuitenkin huomattava, että Reserviupseerikoulun indoktrinaatio on luonteeltaan yleisisänmaallista eikä sisällä puoluepoliittisia piirteitä tai painotuksia.
Yhteishengen kohottamiseen tähtäävät monet Reserviupseerikoulun perinteistä, kuten Kirkkojärven marssi ja RUK:n kurssijuhla. Yhteishenkeä luo myös kurssikirja, jonka upseerioppilaat toimittavat itse omasta kurssistaan.
Upseerioppilaat
Reserviupseerikoulu ei edellytä oppilailtaan mitään tiettyä siviilikoulutusta. Vaikka suuri osa upseerioppilaista onkin ylioppilaita, silti esimerkiksi pioneerikomppanian oppilaista suurella osalla on tekninen koulutus aselajin "käytännön tekniikan" vuoksi.[3]
Useimmat upseerioppilaat valitaan aliupseerikurssin ensimmäisen seitsemän viikon aikana osoittamansa soveltuvuuden ja kyvykkyyden sekä halukkuutensa perusteella. Loput ovat vapaaehtoisia, menestyneitä aliupseereja, jotka ovat pyrkineet niin sanottuun jälki-RUK:iin.
Reserviupseerikurssi kestää 14 viikkoa, minkä jälkeen vastaylennetyt upseerikokelaat lähetetään takaisin omiin joukko-osastoihinsa. Joukko-osastossa upseerikokelas kouluttaa tyypillisesti oman sodan ajan joukkueensa (vast.) yksikön kantahenkilökunnan alaisuudessa. Koko sodan ajan joukko kotiutuu yleensä samaan aikaan, jolloin lähes kaikki upseerikokelaat ylennetään vänrikeiksi tai merivoimissa aliluutnanteiksi. Osa heistä jatkaa puolustusvoimien palveluksessa joko sopimussotilaina tai Maanpuolustuskorkeakoulun kadetteina.
Siviilissä reserviupseerit sijoittuvat erilaisiin tehtäviin kaikille elämän aloille. On kuitenkin havaittavissa, että keski- ja ylemmässä johdossa on enemmän reserviupseereja kuin heidän tilastollinen osuutensa väestöstä antaisi aihetta osoittaa. Tämä saattaa osaltaan johtua ylioppilaiden suuresta määrästä reserviupseerikouluun valittaessa. Erityisesti aiemmin reserviupseerikoulutus onkin ollut merkittävä etu pyrittäessä liike-elämän palvelukseen. Vaikutusvaltaiset reserviupseerit saattavat edistää maanpuolustusmyönteistä asennoitumista, ja heidän siviilikokemustaan voidaan hyödyntää sopivissa sodan ajan sijoituksissa.[4]
Reserviupseerikoulun oppilaskunta
- Pääartikkeli: Reserviupseerikoulun oppilaskunta
Reserviupseerikurssi muodostaa oman oppilaskuntansa, Oppilaskunnan korkeimpana elimenä toimii edustajisto, johon valitaan kustakin joukkueesta ja jaoksesta yksi edustaja varamiehineen avoimella vaalilla. Edustajisto valitsee puolestaan hallituksen, jonka jäsenille määrätään tietyt vastuualueet. Hallitukseen valitaan puheenjohtaja, pääsihteeri sekä 12 jäsentä, jotka toimivat oman jaostonsa puheenjohtajana. Oppilaskuntaan kuuluvat ATK-, ilmoitushankinta-, kurssijuhla-, kurssikirja-, historia-, urheilu-, sosiaali-, hengellisen-, kuljetus-, kulttuuri-, talous- ja tiedotusjaostot. Jaostoissa toimii lisäksi jaostovirkailijoita. Oppilaskunnan toimintaa valvoo kantahenkilökuntaan kuuluva kuraattori.
Oppilaskuntaa ja sen hallitusta kutsutaan RUK:ssa leikkisästi kymmenenneksi komppaniaksi. Nimitys viittaa hallituksen suureen rooliin koulun erinäisissä toiminnoissa.
Oppilaskunta toteuttaa RUK:ssa varusmiestoimikunnan tehtäviä: se järjestää lomakuljetukset, edustaa koko kurssia ja huolehtii upseerioppilaiden henkisestä ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilaskunnalla on kuitenkin muihin varusmiestoimikuntiin verrattuna huomattavasti laajempi toimialue: näkyvimpinä tehtävinä on järjestää kurssijuhla ja julkaista kurssikirja. Näihin varat hankitaan myymällä kirjaan ilmoituksia. Käytännössä ilmoitusvarat kanavoidaan Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistykselle, joka luovuttaa ilmoitusmyyntiä vastaavan summan oppilaskunnan käyttöön. Varoilla toteutetaan myös erinäisiä hankkeita upseerioppilaiden hyväksi. Esimerkkinä tästä Haminan Sotilaskodin käytössä oleva sotilaskotiauto Varvara, joka on varustettu muun muassa nelivedolla, GPS:llä, saniteettitiloilla ja maastouttamisvälineillä. Yhden reserviupseerikurssin oppilaskunnan budjetti on yli 100 000 €.
Koulun johtajat
Reserviupseerikoulun johtajat
- eversti Vesa Kangasmäki (s. 1958), 2011–
- eversti Heikki Bergqvist, 2008–2011
- eversti Pertti Laatikainen, 2006–2008
- eversti Asko Kohvakka, 2002–2006
- eversti Kari Kasurinen, 2000–2002
- eversti Pentti Airio, 1996–1999
- eversti Kari Hietanen, 1993–1996
- eversti Ilkka Hollo (s. 1944), 1990–1992
- eversti Pekka Mustonen, 1986–1990
- eversti Jorma Pullinen, 1981–1986
- eversti Veikko Linnakko, 1975–1981
- eversti Pentti Lehtonen, 1971–1975
- eversti Pentti Syrjä, 1968–1971
- eversti Erkki Setälä, 1965–1968
- eversti Matti Hannila, 1961–1965
- eversti Olli Korhonen, 1957–1961
- eversti Reino Reunanen, 1955–1957
- eversti Akseli Kurenmaa, 1954–1955
- eversti Väinö Karanko, 1952–1954
- eversti Tauno Viljanen, 1948–1952
Nykyinen koulun johtaja Kangasmäki on saanut Kadettikurssin jalkaväkikoulutuksen.
Moskovan välirauhan tultua voimaan reserviupseerikursseja ei järjestetty enää 1945 alkuvuoden jälkeen. Suoritettava kurssi jäi kesken ja oppilaat kotiutuivat upseerikokelaina.
Upseerikoulun johtajat
1939–1945 Reserviupseerikoulu toimi Upseerikouluna Niinisalon varuskunnassa. Keväällä kurssi 61 keskeytettiin liittoutuneiden valvontakomissiosta johtuneesta syystä.
- eversti Viljo Kauppila, 1940–1945
- eversti Harald Roos, 1937–1940
Reserviupseerikoulun johtajat
- eversti Harald Roos, 1937–1940
- everstiluutnantti Kustaa Tapola, 1934–1937
- everstiluutnantti Viljo Kauppila, 1928–1933
- everstiluutnantti Auno Kaila, 1927–1928
- everstiluutnantti Taavetti Laatikainen, 1921–1926
- kapteeni Kosti Sundberg, 1920
Vuosina 1933–1934, kursseilla 25, 25a, 25b (ensimmäinen osa) ja 26, kursseja johti koulunjohtajan sijaisena majuri A. Puroma.[5]
Reserviupseerikurssit
Talvi- ja jatkosodan aikaiset kurssit
Kurssi 43, joka alkoi 1. syyskuuta 1939, siirrettiin 1. joulukuuta 1939 Niinisaloon talvisodan alettua 30. marraskuuta 1939. Kurssit 44-61 pidettiin Niinisalossa lukuunottamatta kurssia 60, joka järjestettiin poikkeuksellisesti Santahaminassa Niinisalon tilanpuutteen takia. Koska valvontakomissio ei pitänyt suomalaista reserviupseerikoulutusta tarpeellisena, Upseerikoulu lakkautettiin ja kurssi 61 keskeytyi. Kurssilla oli 225 upseerioppilasta. Reserviupseerikoulu jatkoi toimintaansa Haminassa vuonna 1948, kun kurssi 62 aloitti 31. toukokuuta.
Kertausharjoituskurssit
1950-luvulla järjestettiin kertausharjoituskursseja. Niitä olivat kurssit 78, 80, 85, 88 ja 106.
Virolaisten osanottamat kurssit
- Pääartikkeli: Reserviupseerikoulun virolaiset upseerioppilaat
Osana Suomen puolustusvoimien yhteistyötä Viron puolustusvoimien kanssa Suomessa alettiin järjestää virolaisille kursseja Reserviupseerikoulussa, Sotakorkeakoulussa ja Toimiupseeriopistossa. Tämän vuoksi suomalaisen reserviupseeritutkinnoin suoritti kurssilla 210 viisi virolaista upseerioppilasta, kurssilla 212 17 virolaista upseerioppilasta, kurssilla 214 14 virolaista upseerioppilasta, kurssilla 216 yhdeksän virolaista upseerioppilasta, kurssilla 218 10 virolaista upseerioppilasta, kurssilla 220 viisi virolaista upseerioppilasta, kurssilla 221 neljä virolaista upseerioppilasta, kurssilla 222 kolme virolaista upseerioppilasta ja kurssilla 223 neljä virolaista upseerioppilasta.
Kaikkiaan siis 54 Viron puolustusvoimissa palvellutta on suorittanut suomalaisen reserviupseeritutkinnon Reserviupseerikoulussa.
Täydennyskurssit
Reseviupseerikoulussa järjestetään täydennyskursseja niille reservin aliupseereille, jotka haluavat valmistua reserviupseereiksi. Nykyään osan koulutusosioista toteuttaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Ensimmäiset täydennyskurssit järjestettiin kurssin 221 aikana. Täydennyskursseja on järjestetty kaikkiaan seitsemän vuoteen 2011 mennessä.
Koulutus alkaa lokakuussa talven reserviupseerikurssin alkaessa ja päättyy heinäkuussa seuraavan varusmiesten reserviupseerikurssin päättyessä. Koulutuksen laajuus on 10 opintoviikkoa. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksen menetelmiä hyödyntäen.[6]
Sotilasjohtamisen kurssit
Puolustusvoimat järjestää täydennyskurssia vastaavia kursseja henkilökunnalleen. Kurssin nimi on Sotilasjohtamisen kurssi (SoJo). Siinä missä täydennyskurssi tähtää reserviläisen sodanajansijoituskelpoisuuden nostamiseen joukkueenjohtajan pätevyyteen, SoJo-kurssi tähtää joukkueenjohtajan koulutuksen ohella Puolustusvoimien henkilökunnan pätevöittämistä vastuullisempiin esimiestehtäviin.
Kurssien ajankohdat, nimet ja vahvuudet
Kurssin nimi otettiin käyttöön kurssilla 129. Kullakin kurssilla oppilaskunnan hallitus valitsee ehdotuksensa kurssin nimeksi. Nimen vahvistaa koulun johtaja.
Kurssi | Ajankohta | Valmistuneita | Huomautuksia |
---|---|---|---|
1 | 01.04.1920–30.06.1920 | 135 | |
2 | 17.05.1921–15.09.1921 | 122 | |
3 | 01.05.1922–30.09.1922 | 160 | |
4 | 01.11.1922–29.03.1923 | 102 | Ensimmäinen talvikurssi. |
5 | 02.05.1923–30.09.1923 | 163 | |
6 | 06.11.1923–31.03.1924 | 114 | |
7 | 02.05.1924–30.09.1924 | 160 | |
8 | 08.11.1924–31.03.1925 | 236 | Kurssilla aloitti ensimmäistä kertaa erillinen kenttätykistölinja.[5] |
9 | 04.05.1925–30.09.1925 | 263 | |
10 | 12.11.1925–30.04.1926 | 460 | Osa upseerioppilaista suoritti jakson 2.2.–1.4.1926 Suojeluskuntain päällystökoulussa. 2. Komppania perustettiin.[5] |
11 | 03.05.1926–23.10.1926 | 447 | |
12 | 01.11.1926–30.04.1927 | 466 | |
13 | 17.05.1927–21.10.1927 | 457 | Kurssi jaettiin linjoihin: jalkaväkilinja (1.K ja 2.K), kenttätykistölinja (Patteri), pioneerilinja (Patterin pioneeriosasto) ja viestilinja (Patterin viestiosasto).[5] |
14a | 01.11.1927–22.04.1928 | 492 | Säännöllinen oppilaskuntatoiminta ja kurssijulkaisuperinne alkoivat.[5] |
14b | 15.07.1928–31.08.1928 | 88 | Suojeluskuntakurssi. |
15 | 10.09.1928–23.02.1929 | 540 | |
16 | 07.03.1929–17.08.1929 | 440 | |
17 | 09.09.1929–22.02.1930 | 484 | |
18 | 01.03.1930–20.08.1930 | 343 | |
19 | 10.09.1930–26.02.1931 | 473 | |
20 | 09.03.1931–21.08.1931 | 403 | |
21 | 09.09.1931–06.02.1932 | 460 | |
22 | 15.03.1932–18.08.1932 | 452 | |
23 | 08.09.1932–18.02.1933 | 434 | |
24 | 01.03.1933–29.07.1933 | 404 | |
25 | 15.08.1933–17.03.1934 | 225 | |
25a | 15.08.1933–05.12.1933 | 30 | Lääkärikurssi. |
25b | 17.08.1933–08.09.1933 | 37 | Jatkui 06.08.1934–28.08.1934. Metsänhoitajakurssi. |
26 | 11.12.1933–14.07.1934 | 228 | |
27 | 04.04.1934–09.11.1934 | 229 | |
28 | 13.08.1934–16.03.1935 | 235 | |
29 | 02.01.1935–27.04.1935 | 173 | |
30 | 07.05.1935–24.08.1935 | 252 | |
31 | 03.09.1935–21.12.1935 | 230 | |
32 | 03.01.1936–30.04.1936 | 436 | |
33 | 07.05.1936–28.08.1936 | 394 | |
34 | 02.09.1936–22.12.1936 | 305 | |
35 | 04.01.1937–30.04.1937 | 452 | |
36 | 07.05.1937–27.08.1937 | 409 | |
37 | 03.09.1937–22.12.1937 | 292 | |
38 | 04.01.1938–29.04.1938 | 424 | |
39 | 06.05.1938–26.08.1938 | 365 | |
40 | 02.09.1938–21.12.1938 | 324 | |
41 | 04.01.1939–28.04.1939 | 453 | |
42 | 05.05.1939–25.08.1939 | 420 | |
43 | 01.09.1939–21.12.1939 | 366 | Kurssi siirrettiin talvisodan takia Niinisaloon 1.12.1939. Valmistuneet ylennettiin suoraan reservivänrikeiksi. |
44 | 02.01.1940–08.03.1940 | 1152 | Koulutus siirtyi Niinisaloon kursseiksi 44–61. Koulun nimeksi Upseerikoulu. |
44a | 20.01.1940–10.04.1940 | 248 | Tykistölinjan rinnakkaiskurssi. |
45 | 05.02.1940–27.04.1940 | 930 | |
46 | 28.03.1940–29.06.1940 | 1036 | Välirauhan ajan ensimmäinen kurssi, koulutus pysyi Niinisalossa. |
47 | 08.05.1940–06.09.1940 | 1155 | |
48 | 12.07.1940–08.11.1940 | 844 | |
49 | 19.09.1940–31.01.1941 | 975 | |
50 | 18.11.1940–27.03.1941 | 681 | |
51 | 04.04.1941–19.07.1941 | 1035 | Jatkosota syttyi kurssin aikana 25.6.1941. |
52 | 01.08.1941–07.11.1941 | 1012 | |
53 | 12.11.1941–14.02.1942 | 1214 | |
54 | 28.04.1942–15.07.1942 | 699 | |
55 | 01.08.1942–21.12.1942 | 887 | |
56 | 08.01.1943–14.06.1943 | 695 | |
57 | 09.07.1943–21.12.1943 | 858 | |
58 | 07.01.1944–29.05.1944 | 884 | |
59 | 04.07.1944–15.11.1944 | 1049 | |
60 | 07.09.1944–26.11.1944 | 339 | Santahaminassa aselevon jälkeen järjestetyllä kurssilla koulutettiin varusmiehiä ja rintamaveteraaneja ennen näiden kotiuttamista. |
61 | 02.01.1945–20.01.1945 | 0 | Kurssin Niinisalossa aloitti 225 upseerioppilasta, kurssi keskeytettiin valvontakomission painostuksesta. |
62 | 31.05.1948–09.09.1948 | 252 | Koulutus siirtyi sotien jälkeen takaisin Haminaan. |
63 | 13.09.1948–23.12.1948 | 154 | |
64 | 03.01.1949–02.04.1949 | 347 | |
65 | 11.04.1949–09.07.1949 | 209 | |
66 | 18.07.1949–15.10.1949 | 300 | |
67 | 22.10.1949–03.02.1950 | 367 | |
68 | 09.02.1950–16.05.1950 | 526 | |
69 | 24.05.1950–31.08.1950 | 383 | |
70 | 10.09.1950–22.12.1950 | 494 | |
71 | 15.01.1951–05.05.1951 | 546 | |
72 | 21.05.1951–01.09.1951 | 467 | |
73 | 17.09.1951–12.01.1952 | 483 | |
74 | 21.01.1952–10.05.1952 | 489 | |
75 | 03.06.1952–13.09.1952 | 431 | |
76 | 22.09.1952–17.01.1953 | 599 | Reserviupseerikoulun nimi takaisin käyttöön. |
77 | 07.02.1953–23.05.1953 | 593 | |
78 | 08.06.1953–06.08.1953 | 190 | Kertausharjoituskurssi. |
79 | 01.06.1953–12.09.1953 | 522 | |
80 | 13.08.1953–11.10.1953 | 106 | Kertausharjoituskurssi. |
81 | 25.09.1953–16.01.1954 | 603 | |
82 | 01.02.1954–22.05.1954 | 624 | |
83 | 08.06.1954–18.09.1954 | 647 | |
84 | 27.09.1954–22.01.1955 | 760 | |
85 | 12.07.1954–28.08.1954 | 141 | Kertausharjoituskurssi. |
86 | 01.02.1955–21.05.1955 | 697 | |
87 | 06.06.1955–17.09.1955 | 689 | |
88 | 03.07.1955–31.08.1955 | 146 | Kertausharjoituskurssi. |
89 | 26.09.1955–21.01.1956 | 777 | |
90 | 06.02.1956–26.05.1956 | 702 | |
91 | 06.06.1956–19.09.1956 | 621 | |
92 | 01.10.1956–26.01.1957 | 747 | |
93 | 06.02.1957–25.05.1957 | 687 | |
94 | 09.08.1957–09.11.1957 | 696 | |
95 | 09.12.1957–15.03.1958 | 860 | |
96 | 08.04.1958–12.07.1958 | 790 | |
97 | 06.08.1958–08.11.1958 | 757 | |
98 | 04.12.1958–14.03.1959 | 930 | |
99 | 10.04.1959–11.07.1959 | 934 | |
100 | 09.08.1959–07.11.1959 | 909 | |
101 | 04.12.1959–12.03.1960 | 948 | |
102 | 08.04.1960–09.07.1960 | 954 | |
103 | 05.08.1960–12.11.1960 | 881 | |
104 | 02.12.1960–11.03.1961 | 993 | |
105 | 07.04.1961–15.07.1961 | 1026 | |
106 | 15.06.1961–12.08.1961 | 78 | Kertausharjoituskurssi. |
107 | 04.08.1961–11.11.1961 | 986 | |
108 | 01.12.1961–10.03.1962 | 1171 | |
109 | 06.04.1962–14.07.1962 | 1213 | |
110 | 03.08.1962–09.11.1962 | 1011 | |
111 | 30.11.1962–08.03.1963 | 1202 | |
112 | 29.03.1963–05.07.1963 | 1242 | |
113 | 02.08.1963–08.11.1963 | 1023 | |
114 | 29.11.1963–06.03.1964 | 1216 | |
115 | 03.04.1964–10.07.1964 | 1259 | |
116 | 21.08.1964–27.11.1964 | 1099 | |
117 | 14.12.1964–26.03.1965 | 1244 | |
118 | 23.04.1965–23.07.1965 | 1252 | |
119 | 20.08.1965–19.11.1965 | 1013 | |
120 | 11.12.1965–25.03.1966 | 935 | |
121 | 15.04.1966–22.07.1966 | 917 | |
122 | 19.08.1966–25.11.1966 | 921 | |
123 | 08.12.1966–17.03.1967 | 976 | |
124 | 07.04.1967–14.07.1967 | 1028 | |
125 | 12.08.1967–24.11.1967 | 916 | |
126 | 18.12.1967–29.03.1968 | 970 | |
127 | 05.04.1968–19.07.1968 | 1034 | |
128 | 19.08.1968–29.11.1968 | 1066 |
Kurssi | Nimi | Ajankohta | Valmistuneita | Naisia | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|---|
129 | Polar | 09.12.1968–21.03.1969 | 1061 | ||
130 | Smile | 09.04.1969–17.07.1969 | 1215 | ||
131 | Sir Pale | 15.08.1969–27.11.1969 | 1153 | ||
132 | Kaliiperi | 08.12.1969–19.03.1970 | 1161 | ||
133 | Saint | 03.04.1970–16.07.1970 | 1210 | ||
134 | Leijona | 14.08.1970–26.11.1970 | 1152 | ||
135 | Snowman-Lumimies | 11.12.1970–25.03.1971 | 1232 | ||
136 | Vesimies | 02.04.1971–15.07.1971 | 1232 | ||
137 | Junkkari | 13.08.1971–25.11.1971 | 1100 | ||
138 | Lumikko | 10.12.1971–23.03.1972 | 1132 | ||
139 | Kilpikonna | 07.04.1972–20.07.1972 | 1174 | ||
140 | Tumppu | 11.08.1972–23.11.1972 | 1072 | ||
141 | Vihtori | 08.12.1972–22.03.1973 | 1123 | ||
142 | Kuhnuri | 06.04.1973–19.07.1973 | 1201 | ||
143 | Kameli | 10.08.1973–22.11.1973 | 1046 | ||
144 | Karoliini | 07.12.1973–21.03.1974 | 1089 | ||
145 | Rautakourat | 05.04.1974–18.07.1974 | 996 | ||
146 | Tuntematon | 09.08.1974–21.11.1974 | 869 | ||
147 | Keropäät | 09.12.1974–21.03.1975 | 943 | ||
148 | Nuijamiehet | 04.04.1975–17.07.1975 | 982 | ||
149 | Karhut | 08.08.1975–20.11.1975 | 902 | ||
150 | Mursu | 08.12.1975–18.03.1976 | 981 | ||
151 | Ritari | 02.04.1976–15.07.1976 | 957 | ||
152 | Kullervo | 06.08.1976–18.11.1976 | 850 | ||
153 | Hurtti Ukko | 08.12.1976–17.03.1977 | 880 | ||
154 | Urhot | 01.04.1977–14.07.1977 | 925 | ||
155 | Husaari | 05.08.1977–17.11.1977 | 833 | ||
156 | Jussi | 07.12.1977–16.03.1978 | 888 | ||
157 | Ilkka | 31.03.1978–13.07.1978 | 858 | ||
158 | Katajaiset | 04.08.1978–16.11.1978 | 809 | ||
159 | Paavo | 01.12.1978–15.03.1979 | 841 | ||
160 | Vänrikki | 06.04.1979–12.07.1979 | 831 | ||
161 | Sampo | 03.08.1979–08.11.1979 | 690 | ||
162 | Tapio | 30.11.1979–13.03.1980 | 696 | ||
163 | Sankari | 01.04.1980–10.07.1980 | 714 | ||
164 | Syyssoturi | 01.08.1980–06.11.1980 | 660 | ||
165 | Huurremiekka | 28.11.1980–11.03.1981 | 712 | ||
166 | Musketti | 27.03.1981–09.07.1981 | 716 | ||
167 | Juhana | 24.07.1981–05.11.1981 | 678 | ||
168 | Graniitti | 20.11.1981–04.03.1982 | 723 | ||
169 | Laser | 19.03.1982–01.07.1982 | 710 | ||
170 | Elosalama | 06.07.1982–07.10.1982 | 715 | ||
171 | Kajaste | 28.10.1982–03.02.1983 | 742 | ||
172 | Vasama | 03.03.1983–09.06.1983 | 774 | ||
173 | Ilves | 01.07.1983–06.10.1983 | 727 | ||
174 | Kavaljeeri | 28.10.1983–02.02.1984 | 764 | ||
175 | Kornetti | 02.03.1984–07.06.1984 | 782 | ||
176 | Hakkapeliitta | 29.06.1984–04.10.1984 | 715 | ||
177 | Ukkopekka | 26.10.1984–31.01.1985 | 750 | ||
178 | Hamina | 01.03.1985–04.06.1985 | 785 | ||
179 | Kontio | 05.07.1985–03.10.1985 | 724 | ||
180 | Komeetta | 25.10.1985–30.01.1986 | 733 | ||
181 | Haukka | 28.02.1986–04.06.1986 | 773 | ||
182 | Kilpi | 04.07.1986–09.10.1986 | 706 | ||
183 | Jaarli | 31.10.1986–05.02.1987 | 757 | ||
184 | Kalpa | 27.02.1987–04.06.1987 | 763 | ||
185 | Veljekset | 03.07.1987–08.10.1987 | 700 | ||
186 | Tuisku | 31.10.1987–04.02.1988 | 728 | ||
187 | Klaani | 26.02.1988–02.06.1988 | 742 | ||
188 | Miilu | 08.07.1988–13.10.1988 | 675 | ||
189 | Valli | 04.11.1988–09.02.1989 | 717 | ||
190 | Roihu | 24.02.1989–01.06.1989 | 701 | ||
191 | Pyörre | 07.07.1989–12.10.1989 | 630 | ||
192 | Summa | 03.11.1989–08.02.1990 | 691 | ||
193 | Taipale | 23.02.1990–07.06.1990 | 696 | ||
194 | Kollaa | 13.07.1990–11.10.1990 | 729 | ||
195 | Kaamos | 07.12.1990–14.03.1991 | 778 | ||
196 | Salpa | 03.05.1991–08.08.1991 | 713 | ||
197 | Kiila | 04.10.1991–16.01.1992 | 755 | ||
198 | Myrsky | 06.03.1992–11.06.1992 | 756 | ||
199 | Patria | 24.07.1992–29.10.1992 | 675 | ||
200 | Murros | 18.12.1992–25.03.1993 | 759 | ||
201 | Sarastus | 14.05.1993–19.08.1993 | 703 | ||
202 | Raja | 15.10.1993–20.01.1994 | 722 | ||
203 | Polku | 04.03.1994–09.06.1994 | 683 | ||
204 | Manner | 29.07.1994–03.11.1994 | 657 | ||
205 | Ketju | 30.12.1994–30.03.1995 | 721 | ||
206 | Kunnia | 21.04.1995–13.07.1995 | 736 | ||
207 | Leijona | 07.09.1995–04.01.1996 | 812 | ||
208 | Tammi | 07.03.1996–04.07.1996 | 801 | 13 | |
209 | Tahto | 06.09.1996–09.01.1997 | 843 | 11 | |
210 | Vapaus | 13.03.1997–10.07.1997 | 772+5 | 24 | Kurssin suoritti 5 virolaista upseerioppilasta. |
211 | Finlandia | 11.09.1997–15.01.1998 | 830 | 14 | |
212 | Arcturus | 12.03.1998–09.07.1998 | 759+17 | 14 | Kurssin suoritti 17 virolaista upseerioppilasta. |
213 | Ursus Fennica | 16.10.1998–21.01.1999 | 748 | 10 | |
214 | Bastion | 16.04.1999–22.07.1999 | 674+14 | 12 | Kurssin suoritti 14 virolaista upseerioppilasta. |
215 | Saga | 15.10.1999–20.01.2000 | 778 | 8 | |
216 | Yhteys | 14.04.2000–20.07.2000 | 712+9 | 14 | Kurssin suoritti 9 virolaista upseerioppilasta. |
217 | Suunta | 13.10.2000–18.01.2001 | 754 | 9 | |
218 | Centurio | 20.04.2001–26.07.2001 | 756+10 | 19 | Kurssin suoritti 10 virolaista upseerioppilasta. |
219 | Soihtu | 19.10.2001–24.01.2002 | 778 | 12 | |
220 | Lupaus | 19.04.2002–25.07.2002 | 692+5 | 13 | Kurssin suoritti 5 virolaista upseerioppilasta. |
221 | Kallio | 18.10.2002–23.01.2003 | 770+4 | 15 | Kurssin suoritti 4 virolaista upseerioppilasta. |
222 | Askel | 25.04.2003–31.07.2003 | 698+3 | 12 | Kurssin suoritti 3 virolaista upseerioppilasta. |
223 | Kipinä | 24.10.2003–29.01.2004 | 738+4 | 15 | Kurssin suoritti 4 virolaista upseerioppilasta. |
224 | Sisu | 23.04.2004–29.07.2004 | 710+21+2 | 12+2 | Täydennyskurssi 1/224 valmistui (21 suorittanutta). Kurssin suoritti 2 virolaista upseerioppilasta. |
225 | Aura | 22.10.2004–27.01.2005 | 731 | 17 | |
226 | Silta | 22.04.2005–28.07.2005 | 658+30 | 12 | Täydennyskurssi 2/226 valmistui (30 suorittanutta). |
227 | Otava | 21.10.2005–26.01.2006 | 744 | 13 | |
228 | Sinetti | 21.04.2006–27.07.2006 | 677+30 | 11+1 | Täydennyskurssi 3/228 valmistui (30 suorittanutta, joista 1 nainen). |
229 | Revontuli | 20.10.2006–25.01.2007 | 719 | 22 | |
230 | Tervas | 20.04.2007–26.07.2007 | 677+28 | 12+2 | Täydennyskurssi 4/230 valmistui (28 suorittanutta, joista 2 naisia). |
231 | Routa | 19.10.2007–24.01.2008 | 685 | 25 | |
232 | Jääkäri | 18.04.2008–24.07.2008 | 671+25 | 27+1 | Täydennyskurssi 5/232 valmistui (25 suorittanutta, joista 1 nainen). |
233 | Halla | 17.10.2008–22.01.2009 | 691+20 | 20 | Sotilasjohtamisen kurssi 5 (SOJO) valmistui (20 suorittanutta). |
234 | Ahjo | 24.04.2009–30.07.2009 | 652+26 | 15+2 | Täydennyskurssi 6/234 valmistui (26, joista 2 naista). |
235 | Raate | 23.10.2009–28.01.2010 | 724+30 | 24+1 | SOJO-kurssi 6 valmistui (30, joista 1 nainen). |
236 | Säilä | 23.04.2010–29.07.2010 | 692 | 24 | |
237 | Ruusu | 22.10.2010–27.01.2011 | 728+29 | 19+2 | SOJO-kurssi 7 valmistui (29, joista 2 naista). 2. Komppania lakkautettiin kurssin päätyttyä. |
238 | Joutsen | 26.04.2011–28.07.2011 | 632+27 | 17 | Täydennyskurssi 7/238 valmistui (27 suorittanutta). |
239 | Viima | 21.10.2011–26.01.2012 | 744+14 | 31 | SOJO-kurssi 8 valmistui (14 suorittanutta). Sotilaspoliisikomppania liitettiin Ilmatorjuntapatteriin ja Tulenjohtopatteri Tuliasemapatteriin kurssin päätyttyä. |
240 | Timantti | 20.04.2012–26.07.2012 | 628+30 | 23 | Täydennyskurssi 8/240 valmistui (24 suorittanutta). |
241 | Pohjantähti | 19.10.2012–24.1.2013 | Kurssin yhteydessä koulutetaan SOJO-kurssi 9. |
Lähteet
- Reserviupseerikoulu Puolustusvoimat. Viitattu 20.8.2011.
Viitteet
- ↑ Sinerma, Martti & Paulaharju, Jyri: Ympyröiltä johtajuuteen. Reserviupseerikoulun 80-vuotisjuhlakirja 1920-2000. Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2000. ISBN 952-91-0802-8.
- ↑ Reserviupseerikoulu - Tehtävät 11.11.2009. Puolustusvoimat. Viitattu 20.8.2011.
- ↑ Määttä, Jukka: Asepalvelus nuorten naisten ja miesten opinto- ja työuralla, s. 91. Väitöskirja. Jyväskylä studies in education psychology and social research 305. Jyväskylän yliopisto, 2007. 978-951-39-2876-6. ISSN 0075-4625. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2007). Viite ei totea mitään erityistä upseerioppilaiden taustasta, mutta toteaa, että ylioppilaat suorittavat aliupseeri- tai upseerikoulutuksen muita useammin. On loogista olettaa, että sama trendi jatkuu myös upseerikoulutuksessa.
- ↑ Nybergh, Markus: Varusmiesaikaisen johtajakoulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kehittämistarpeet, s. 40. Julkaisusarja 1/2005. Tutkimuksia nro 33. Maanpuolustuskorkeakoulu, johtamisen laitos, 2005. ISBN 951-25-1647-0. ISSN 1455-7495. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.12.2007).
- ↑ a b c d e Puuperä, Jaakko (toim.): Ympyröiltä upseeriksi. RUK 90 vuotta 1920-2010. Porvoo: Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2010. ISBN 978-951-25-2080-0.
- ↑ Aliupseerista upseeriksi reservissä 11.12.2009. Puolustusvoimat. Viitattu 20.8.2011.
- ↑ a b Reserviupseerikurssit 1-238 (DOC) Reserviupseerikoulu. Viitattu 20.8.2011.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Puuperä, Jaakko (toim.): Ympyröiltä upseeriksi. RUK 90 vuotta 1920-2010. Porvoo: Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2010. ISBN 978-951-25-2080-0.
- Sinerma, Martti & Paulaharju, Jyri: Ympyröiltä johtajuuteen. Reserviupseerikoulun 80-vuotisjuhlakirja 1920-2000. Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2000. ISBN 952-91-0802-8.
- Kuosa, Kalle: Niinisalon varuskunta. Niinisalo: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys ry, 1985. ISBN 951-99650-4-1.