Ero sivun ”Reserviupseerikoulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Charmi (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 930: Rivi 930:
|-
|-
! 240
! 240
|[[Timantti]] ||20.04.2012–26.07.2012||628+30||23||Täydennyskurssi 8/240 valmistui (30 suorittanutta).
|[[Timantti]] ||20.04.2012–26.07.2012||628+30||23||Täydennyskurssi 8/240 valmistui (24 suorittanutta).
|-
|-
! 241
! 241

Versio 5. marraskuuta 2012 kello 14.49

Reserviupseerikoulu
[[Tiedosto:Tiedosto:Ruk-lippu.jpg|250px|Reserviupseerikoulun lippu]]
Reserviupseerikoulun lippu
Toiminnassa 1920–1940 Reserviupseerikoulu
1940–1952 Upseerikoulu
1952– Reserviupseerikoulu
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen maavoimat
Rooli Sotilasopetuslaitos
Osa joukkoa Itä-Suomen sotilaslääni
Koko 1500 upseerioppilasta vuodessa + 300 varusmiestä
Tukikohta Haminan varuskunta
Motto RUK kouluttaa, RUK kasvattaa. (epävirallinen)
Marssi Heroes Pugnate (Sankarit taistelkaa)
Komentajat
Nykyinen komentaja eversti Vesa Kangasmäki
Tunnettuja komentajia Ilkka Hollo
RUK:n päärakennus Haminassa.

Reserviupseerikoulu eli RUK on Haminassa toimiva Puolustusvoimien joukko-osasto, joka kouluttaa suurimman osan maavoimien ja rajavartiolaitoksen sekä osan meri- ja ilmavoimien reserviupseereista. Koulu on perustettu 1.4.1920. Koulun perinne perustuu suojeluskuntien järjestämälle upseerikurssille, Vimpelin koululle ja sen opetusohjelman ydin perustui Viipurissa järjestetylle Markovillan upseerikokelaskursseille. Markovillan kursseja kutsuttiin Wiipurin Upseerikouluksi, joka toimi 1918–1920.[1]

Reserviupseerikoulun tehtävät

Reserviupseerikoulun tärkein tehtävä on reservinupseeriston valtakunnallinen kouluttaminen. Tähän tehtävään sisältyvät reserviupseerikurssien järjestäminen, upseerikokelaiden jatkokoulutus, aliupseerista upseeriksi reservissä -täydennyskurssit, joukkeenjohtajakurssit Maanpuolustuskorkeakoulun aloittaville reservin aliupseereille sekä sotilasjohtamisen kurssi puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle. Lisäksi Reserviupseerikoululla on muita valtakunnallisia koulutustehtäviä.

Reserviupseerikoulun operatiivisiin tehtäviin kuuluvat puolustusvalmiuden ylläpito ja Haminan varuskunnallisiin toimintoihin liittyvät turvallisuustehtävät. Reserviupseerikoulu tuottaa Haminan varuskunnassa reserviupseerikurssien lisäksi omaa joukkotuotantoa.

Reserviupseerikoulu ylläpitää lisäksi maanpuolustustahtoa mm. osallistumalla Hamina Tattoon järjestelyihin ja järjestämällä RUK-seminaareja.[2]

Organisaatio

Reserviupseerikoulu (RUK) on Itä-Suomen sotilasläänin alainen joukko-osasto. Koulutusasioissa se on kuitenkin Pääesikunnan alainen. Sisäisesti Reserviupseerikoulu on jaettu Esikuntaan (E/RUK), Reserviupseerikurssiin (RUKSI), Huoltokeskukseen (HKESK), Jääkärikomppaniaan (JK) ja Kuljetuskomppaniaan (KULJK). Jääkärikomppaniaan ja kuljetuskomppaniaan astuu palvelukseen myös alokkaita toisin kuin muihin koulun alaisiin yksiköihin. Reserviupseerikurssi puolestaan jakautuu kuuteen perusyksikköön:

  1. 1. Komppania (1.K, nk. Kärkikomppania): Jalkaväki ja panssarintorjunta
  2. Sissikomppania (SissiK): Sissi, tiedustelu ja tiedustelutulenjohto
  3. Tuliasemapatteri (TasPtri): Kenttätykistön ja kranaatinheittimistön tuliasematoiminta sekä jalkaväkitulenjohto
  4. Ilmatorjuntapatteri (ItPtri): Ilmatorjunnan ase- ja johtamisjärjestelmäkoulutus sekä sotilaspoliisikoulutus
  5. Pioneerikomppania (PionK)
  6. Viestikomppania (VK): Viestiaselaji sekä muiden aselajien viestikoulutushaarat

Kukin perusyksikkö jakautuu edelleen joukkueisiin tai jaoksiin. Osassa yksiköistä koulutus on jaoteltu eri linjoihin. Esimerkiksi sissikomppania jakautuu sissi- ja tiedustelulinjoihin. Osa aselajikoulutuksesta saattaa olla tietyille upseerioppilaille vain yleisesti johtamisvalmiuksia parantavaa, mitä täydennetään johtajakaudella perusyksikössä lisäkoulutuksella (esim. huollon johtajakurssit Lahdessa). Kaikki riippuu joukkotuotantovaatimuksista ja sodan ajan sijoituksista.

Reserviupseerikurssiin kuului 1.12.1925–31.1.2011 myös 2. Komppania (nk. Kirveskomppania), mutta nykyään sen antama jalkaväkikoulutus on liitetty 1. Komppaniaan. Tulenjohtopatterin koulutus siirrettiin Tuliasemapatteriin ja Sotilaspoliisikomppanian koulutus Ilmatorjuntapatteriin 1.2.2012 lähtien.

Reserviupseerikoulutus

Reserviupseereiden tarve laajassa reserviarmeijassa

Suoritetun Reserviupseeritutkinnon merkki, ns. RUK-risti, jota kannetaan lomapuvun vasemman rintataskun keskellä. Epävirallisena kurssin tunnusmerkkinä voidaan maastopuvussa kantaa myös kurssipuukkoa.

Suomen puolustusratkaisu edellyttää suurehkoa kenttäarmeijaa (350 000 miestä), jonka päällystön runkona toimivat palkattuun henkilökuntaan jo rauhan aikana kuuluvat upseerit ja opistoupseerit. Näitä on yhteensä noin 9 000, mikä ei riitä täyttämään sodan ajan koko päällystötarvetta. Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvat korkeakoulu- ja opistoupseerit sijoitetaan pääasiassa pataljoonatasolle sekä prikaati- ja armeijakuntatason johto- ja asiantuntijatehtäviin. Näin ollen päällystö koostuu komppania- ja patteritasolle reserviläisistä.

Tätä varten osasta varusmiehiä koulutetaan RUK:ssa reserviupseereja. Reserviupseerikouluun otetaan kustakin saapumiserästä 700-750 upseerioppilasta, jotka saavat koulutuksen oman koulutushaaransa joukkueen, jaoksen tai tulevia tehtäviään vastaavan ryhmän johtajiksi. Tästä poikkeuksena on RUK:n tuliasemapatterin kenttätykistölinjan upseerioppilaat, joista koulutetaan patteriupseereita, joka tehtävänä vastaa lähinnä komppanian varapäällikön tehtävää.

Erikoisryhmänjohtajasta joukkueenjohtajaan ja yksikön varapäällikköön

Ryhmänjohtajiksi reserviupseereja sijoitetaan pääasiassa tiedustelussa sekä eräissä muissa erikoisjoukoissa, joiden miehistötehtävissä on aliupseereja. Tiedusteluryhmien ryhmänjohtajien opetus tapahtuu jalkaväen opetuksen yhteydessä. Muita upseeriryhmänjohtajia on mm. viestijoukoissa, esimerkiksi viestikomppanian suunnitteluryhmässä ja valvontaryhmässä.

Muu reserviupseerikoulutus

Muita puolustusvoimain kouluja, joissa järjestetään reserviupseerikursseja, ovat muun muassa Panssarikoulu (panssariala), Ilmasotakoulu (lentoteknillinen ala, lentävä kurssi sekä ilmavoimien viestiala), Merisotakoulu (laivasto, rannikkotykistö, merivalvonta, rannikkotutka, rannikkoviesti sekä meritiedustelu), Huoltokoulutuskeskus (Lääkintäupseerikurssi), Urheilukoulu (urheilijoiden reserviupseerikurssi) ja Laskuvarjojääkärikoulu (laskuvarjojääkärijoukot).

Kurssiarvostelu

Reservin upseerin tutkinnossa on neljä arvosteltavaa oppiainetta: johtamistaito (painokerroin 9), aselajioppi (painokerroin 9), taktiikka (painokerroin 4) ja liikunta (painokerroin 4).

Yleisarvosana määräytyy eri aineiden painotettujen arvosanojen perusteella. Erityisesti kurssin alkuvaiheessa teoriakoulutusta saattaa olla paljonkin, mutta sen määrä riippuu olennaisesti linjasta, sillä aselajioppi voi olla joko teoria- (esimerkiksi viesti) tai käytäntöpainotteista (esimerkiksi jalkaväki).

Teoreettisen opiskelun vaativuustaso on karkeasti ottaen sama kuin lukiossa. Suoritukset teoreettisissa opinnoissa mitataan kirjallisin kokein (”koulutöin”), jotka on läpäistävä. Heikko opintomenestys johtaa oppilaan siirtämiseen valvontaan. Riittämätön opintomenestys aiheuttaa opintojen keskeyttämisen ja palauttamisen perusyksikköön niin sanotusti maitojunalla. Perusyksikössä entinen upseerioppilas palvelee 12 kuukauden palvelusaikansa loppuun yleensä korpraalina tai alikersanttina. Myös liialliset poissaolot johtavat opintojen keskeyttämiseen. Sairastuneille saatetaan kuitenkin tarjota mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun ns. jälki-RUK:ssa yhdessä seuraavan saapumiserän kanssa. Upseerioppilaan opinnot voidaan keskeyttää myös sopimattomuuden, esimerkiksi lunttaamisen, takia.

Kurssin alkuvaiheessa painottuvat teoreettiset opinnot ja muodolliset maastoharjoitukset. Keskivaiheilla toteutetaan joukko laajahkoja soveltavia maastoharjoituksia, joissa paneudutaan aselajien yhteistoimintaan. Loppukurssi keskittyy johtajakoulutukseen sekä ampumaharjoitukseen, joka toteutetaan yleensä Pahkajärven ampuma-alueella.

RUK-henki

Reserviupseerikoululle on tyypillistä upseerioppilaiden voimakas indoktrinaatio. Upseerioppilaille korostetaan heidän asemaansa varusmiesten parhaimmistona, sodan ajan johtajina ja tulevina yhteiskunnan tukipylväinä. Reserviupseerikoulun kuri on tavanomaiseen suomalaiseen perusyksikköön verrattuna tiukka.

Tiedosto:Ruk-lippu.jpg
Reserviupseerikoulun lippu vuodelta 1928. Lipussa ovat mainninnat VK 1917 ja RUK 1920.

Kuri pyritään kuitenkin luomaan sisäiseksi vaatimalla upseerioppilailta oma-aloitteista kurinalaisuutta. Tavoitteena on saada upseerioppilaasta luotettava, itsenäinen ja puolustusvoimien arvomaailman omaksunut alainen esimiehelleen. On kuitenkin huomattava, että Reserviupseerikoulun indoktrinaatio on luonteeltaan yleisisänmaallista eikä sisällä puoluepoliittisia piirteitä tai painotuksia.

Yhteishengen kohottamiseen tähtäävät monet Reserviupseerikoulun perinteistä, kuten Kirkkojärven marssi ja RUK:n kurssijuhla. Yhteishenkeä luo myös kurssikirja, jonka upseerioppilaat toimittavat itse omasta kurssistaan.

Upseerioppilaat

Reserviupseerikoulu ei edellytä oppilailtaan mitään tiettyä siviilikoulutusta. Vaikka suuri osa upseerioppilaista onkin ylioppilaita, silti esimerkiksi pioneerikomppanian oppilaista suurella osalla on tekninen koulutus aselajin "käytännön tekniikan" vuoksi.[3]

Useimmat upseerioppilaat valitaan aliupseerikurssin ensimmäisen seitsemän viikon aikana osoittamansa soveltuvuuden ja kyvykkyyden sekä halukkuutensa perusteella. Loput ovat vapaaehtoisia, menestyneitä aliupseereja, jotka ovat pyrkineet niin sanottuun jälki-RUK:iin.

Reserviupseerikurssi kestää 14 viikkoa, minkä jälkeen vastaylennetyt upseerikokelaat lähetetään takaisin omiin joukko-osastoihinsa. Joukko-osastossa upseerikokelas kouluttaa tyypillisesti oman sodan ajan joukkueensa (vast.) yksikön kantahenkilökunnan alaisuudessa. Koko sodan ajan joukko kotiutuu yleensä samaan aikaan, jolloin lähes kaikki upseerikokelaat ylennetään vänrikeiksi tai merivoimissa aliluutnanteiksi. Osa heistä jatkaa puolustusvoimien palveluksessa joko sopimussotilaina tai Maanpuolustuskorkeakoulun kadetteina.

Siviilissä reserviupseerit sijoittuvat erilaisiin tehtäviin kaikille elämän aloille. On kuitenkin havaittavissa, että keski- ja ylemmässä johdossa on enemmän reserviupseereja kuin heidän tilastollinen osuutensa väestöstä antaisi aihetta osoittaa. Tämä saattaa osaltaan johtua ylioppilaiden suuresta määrästä reserviupseerikouluun valittaessa. Erityisesti aiemmin reserviupseerikoulutus onkin ollut merkittävä etu pyrittäessä liike-elämän palvelukseen. Vaikutusvaltaiset reserviupseerit saattavat edistää maanpuolustusmyönteistä asennoitumista, ja heidän siviilikokemustaan voidaan hyödyntää sopivissa sodan ajan sijoituksissa.[4]

Reserviupseerikoulun oppilaskunta

Reserviupseerikurssi muodostaa oman oppilaskuntansa, Oppilaskunnan korkeimpana elimenä toimii edustajisto, johon valitaan kustakin joukkueesta ja jaoksesta yksi edustaja varamiehineen avoimella vaalilla. Edustajisto valitsee puolestaan hallituksen, jonka jäsenille määrätään tietyt vastuualueet. Hallitukseen valitaan puheenjohtaja, pääsihteeri sekä 12 jäsentä, jotka toimivat oman jaostonsa puheenjohtajana. Oppilaskuntaan kuuluvat ATK-, ilmoitushankinta-, kurssijuhla-, kurssikirja-, historia-, urheilu-, sosiaali-, hengellisen-, kuljetus-, kulttuuri-, talous- ja tiedotusjaostot. Jaostoissa toimii lisäksi jaostovirkailijoita. Oppilaskunnan toimintaa valvoo kantahenkilökuntaan kuuluva kuraattori.

Oppilaskuntaa ja sen hallitusta kutsutaan RUK:ssa leikkisästi kymmenenneksi komppaniaksi. Nimitys viittaa hallituksen suureen rooliin koulun erinäisissä toiminnoissa.

Oppilaskunta toteuttaa RUK:ssa varusmiestoimikunnan tehtäviä: se järjestää lomakuljetukset, edustaa koko kurssia ja huolehtii upseerioppilaiden henkisestä ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilaskunnalla on kuitenkin muihin varusmiestoimikuntiin verrattuna huomattavasti laajempi toimialue: näkyvimpinä tehtävinä on järjestää kurssijuhla ja julkaista kurssikirja. Näihin varat hankitaan myymällä kirjaan ilmoituksia. Käytännössä ilmoitusvarat kanavoidaan Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistykselle, joka luovuttaa ilmoitusmyyntiä vastaavan summan oppilaskunnan käyttöön. Varoilla toteutetaan myös erinäisiä hankkeita upseerioppilaiden hyväksi. Esimerkkinä tästä Haminan Sotilaskodin käytössä oleva sotilaskotiauto Varvara, joka on varustettu muun muassa nelivedolla, GPS:llä, saniteettitiloilla ja maastouttamisvälineillä. Yhden reserviupseerikurssin oppilaskunnan budjetti on yli 100 000 €.

Koulun johtajat

Reserviupseerikoulun johtajat

Nykyinen koulun johtaja Kangasmäki on saanut Kadettikurssin jalkaväkikoulutuksen.

Moskovan välirauhan tultua voimaan reserviupseerikursseja ei järjestetty enää 1945 alkuvuoden jälkeen. Suoritettava kurssi jäi kesken ja oppilaat kotiutuivat upseerikokelaina.

Jalkaväenkenraaliksi myöhemmin ylennyt Taavetti Laatikainen everstiluutnanttina.

Upseerikoulun johtajat

1939–1945 Reserviupseerikoulu toimi Upseerikouluna Niinisalon varuskunnassa. Keväällä kurssi 61 keskeytettiin liittoutuneiden valvontakomissiosta johtuneesta syystä.

Reserviupseerikoulun johtajat

Vuosina 1933–1934, kursseilla 25, 25a, 25b (ensimmäinen osa) ja 26, kursseja johti koulunjohtajan sijaisena majuri A. Puroma.[5]

Reserviupseerikurssit

Talvi- ja jatkosodan aikaiset kurssit

Kurssi 43, joka alkoi 1. syyskuuta 1939, siirrettiin 1. joulukuuta 1939 Niinisaloon talvisodan alettua 30. marraskuuta 1939. Kurssit 44-61 pidettiin Niinisalossa lukuunottamatta kurssia 60, joka järjestettiin poikkeuksellisesti Santahaminassa Niinisalon tilanpuutteen takia. Koska valvontakomissio ei pitänyt suomalaista reserviupseerikoulutusta tarpeellisena, Upseerikoulu lakkautettiin ja kurssi 61 keskeytyi. Kurssilla oli 225 upseerioppilasta. Reserviupseerikoulu jatkoi toimintaansa Haminassa vuonna 1948, kun kurssi 62 aloitti 31. toukokuuta.

Kertausharjoituskurssit

1950-luvulla järjestettiin kertausharjoituskursseja. Niitä olivat kurssit 78, 80, 85, 88 ja 106.

Virolaisten osanottamat kurssit

Osana Suomen puolustusvoimien yhteistyötä Viron puolustusvoimien kanssa Suomessa alettiin järjestää virolaisille kursseja Reserviupseerikoulussa, Sotakorkeakoulussa ja Toimiupseeriopistossa. Tämän vuoksi suomalaisen reserviupseeritutkinnoin suoritti kurssilla 210 viisi virolaista upseerioppilasta, kurssilla 212 17 virolaista upseerioppilasta, kurssilla 214 14 virolaista upseerioppilasta, kurssilla 216 yhdeksän virolaista upseerioppilasta, kurssilla 218 10 virolaista upseerioppilasta, kurssilla 220 viisi virolaista upseerioppilasta, kurssilla 221 neljä virolaista upseerioppilasta, kurssilla 222 kolme virolaista upseerioppilasta ja kurssilla 223 neljä virolaista upseerioppilasta.

Kaikkiaan siis 54 Viron puolustusvoimissa palvellutta on suorittanut suomalaisen reserviupseeritutkinnon Reserviupseerikoulussa.

Täydennyskurssit

Reseviupseerikoulussa järjestetään täydennyskursseja niille reservin aliupseereille, jotka haluavat valmistua reserviupseereiksi. Nykyään osan koulutusosioista toteuttaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Ensimmäiset täydennyskurssit järjestettiin kurssin 221 aikana. Täydennyskursseja on järjestetty kaikkiaan seitsemän vuoteen 2011 mennessä.

Koulutus alkaa lokakuussa talven reserviupseerikurssin alkaessa ja päättyy heinäkuussa seuraavan varusmiesten reserviupseerikurssin päättyessä. Koulutuksen laajuus on 10 opintoviikkoa. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksen menetelmiä hyödyntäen.[6]

Sotilasjohtamisen kurssit

Puolustusvoimat järjestää täydennyskurssia vastaavia kursseja henkilökunnalleen. Kurssin nimi on Sotilasjohtamisen kurssi (SoJo). Siinä missä täydennyskurssi tähtää reserviläisen sodanajansijoituskelpoisuuden nostamiseen joukkueenjohtajan pätevyyteen, SoJo-kurssi tähtää joukkueenjohtajan koulutuksen ohella Puolustusvoimien henkilökunnan pätevöittämistä vastuullisempiin esimiestehtäviin.

Kurssien ajankohdat, nimet ja vahvuudet

Kurssin nimi otettiin käyttöön kurssilla 129. Kullakin kurssilla oppilaskunnan hallitus valitsee ehdotuksensa kurssin nimeksi. Nimen vahvistaa koulun johtaja.

Kurssit 1–128[7]
Kurssi Ajankohta Valmistuneita Huomautuksia
1 01.04.1920–30.06.1920 135
2 17.05.1921–15.09.1921 122
3 01.05.1922–30.09.1922 160
4 01.11.1922–29.03.1923 102 Ensimmäinen talvikurssi.
5 02.05.1923–30.09.1923 163
6 06.11.1923–31.03.1924 114
7 02.05.1924–30.09.1924 160
8 08.11.1924–31.03.1925 236 Kurssilla aloitti ensimmäistä kertaa erillinen kenttätykistölinja.[5]
9 04.05.1925–30.09.1925 263
10 12.11.1925–30.04.1926 460 Osa upseerioppilaista suoritti jakson 2.2.–1.4.1926 Suojeluskuntain päällystökoulussa. 2. Komppania perustettiin.[5]
11 03.05.1926–23.10.1926 447
12 01.11.1926–30.04.1927 466
13 17.05.1927–21.10.1927 457 Kurssi jaettiin linjoihin: jalkaväkilinja (1.K ja 2.K), kenttätykistölinja (Patteri), pioneerilinja (Patterin pioneeriosasto) ja viestilinja (Patterin viestiosasto).[5]
14a 01.11.1927–22.04.1928 492 Säännöllinen oppilaskuntatoiminta ja kurssijulkaisuperinne alkoivat.[5]
14b 15.07.1928–31.08.1928 88 Suojeluskuntakurssi.
15 10.09.1928–23.02.1929 540
16 07.03.1929–17.08.1929 440
17 09.09.1929–22.02.1930 484
18 01.03.1930–20.08.1930 343
19 10.09.1930–26.02.1931 473
20 09.03.1931–21.08.1931 403
21 09.09.1931–06.02.1932 460
22 15.03.1932–18.08.1932 452
23 08.09.1932–18.02.1933 434
24 01.03.1933–29.07.1933 404
25 15.08.1933–17.03.1934 225
25a 15.08.1933–05.12.1933 30 Lääkärikurssi.
25b 17.08.1933–08.09.1933 37 Jatkui 06.08.1934–28.08.1934. Metsänhoitajakurssi.
26 11.12.1933–14.07.1934 228
27 04.04.1934–09.11.1934 229
28 13.08.1934–16.03.1935 235
29 02.01.1935–27.04.1935 173
30 07.05.1935–24.08.1935 252
31 03.09.1935–21.12.1935 230
32 03.01.1936–30.04.1936 436
33 07.05.1936–28.08.1936 394
34 02.09.1936–22.12.1936 305
35 04.01.1937–30.04.1937 452
36 07.05.1937–27.08.1937 409
37 03.09.1937–22.12.1937 292
38 04.01.1938–29.04.1938 424
39 06.05.1938–26.08.1938 365
40 02.09.1938–21.12.1938 324
41 04.01.1939–28.04.1939 453
42 05.05.1939–25.08.1939 420
43 01.09.1939–21.12.1939 366 Kurssi siirrettiin talvisodan takia Niinisaloon 1.12.1939. Valmistuneet ylennettiin suoraan reservivänrikeiksi.
44 02.01.1940–08.03.1940 1152 Koulutus siirtyi Niinisaloon kursseiksi 44–61. Koulun nimeksi Upseerikoulu.
44a 20.01.1940–10.04.1940 248 Tykistölinjan rinnakkaiskurssi.
45 05.02.1940–27.04.1940 930
46 28.03.1940–29.06.1940 1036 Välirauhan ajan ensimmäinen kurssi, koulutus pysyi Niinisalossa.
47 08.05.1940–06.09.1940 1155
48 12.07.1940–08.11.1940 844
49 19.09.1940–31.01.1941 975
50 18.11.1940–27.03.1941 681
51 04.04.1941–19.07.1941 1035 Jatkosota syttyi kurssin aikana 25.6.1941.
52 01.08.1941–07.11.1941 1012
53 12.11.1941–14.02.1942 1214
54 28.04.1942–15.07.1942 699
55 01.08.1942–21.12.1942 887
56 08.01.1943–14.06.1943 695
57 09.07.1943–21.12.1943 858
58 07.01.1944–29.05.1944 884
59 04.07.1944–15.11.1944 1049
60 07.09.1944–26.11.1944 339 Santahaminassa aselevon jälkeen järjestetyllä kurssilla koulutettiin varusmiehiä ja rintamaveteraaneja ennen näiden kotiuttamista.
61 02.01.1945–20.01.1945 0 Kurssin Niinisalossa aloitti 225 upseerioppilasta, kurssi keskeytettiin valvontakomission painostuksesta.
62 31.05.1948–09.09.1948 252 Koulutus siirtyi sotien jälkeen takaisin Haminaan.
63 13.09.1948–23.12.1948 154
64 03.01.1949–02.04.1949 347
65 11.04.1949–09.07.1949 209
66 18.07.1949–15.10.1949 300
67 22.10.1949–03.02.1950 367
68 09.02.1950–16.05.1950 526
69 24.05.1950–31.08.1950 383
70 10.09.1950–22.12.1950 494
71 15.01.1951–05.05.1951 546
72 21.05.1951–01.09.1951 467
73 17.09.1951–12.01.1952 483
74 21.01.1952–10.05.1952 489
75 03.06.1952–13.09.1952 431
76 22.09.1952–17.01.1953 599 Reserviupseerikoulun nimi takaisin käyttöön.
77 07.02.1953–23.05.1953 593
78 08.06.1953–06.08.1953 190 Kertausharjoituskurssi.
79 01.06.1953–12.09.1953 522
80 13.08.1953–11.10.1953 106 Kertausharjoituskurssi.
81 25.09.1953–16.01.1954 603
82 01.02.1954–22.05.1954 624
83 08.06.1954–18.09.1954 647
84 27.09.1954–22.01.1955 760
85 12.07.1954–28.08.1954 141 Kertausharjoituskurssi.
86 01.02.1955–21.05.1955 697
87 06.06.1955–17.09.1955 689
88 03.07.1955–31.08.1955 146 Kertausharjoituskurssi.
89 26.09.1955–21.01.1956 777
90 06.02.1956–26.05.1956 702
91 06.06.1956–19.09.1956 621
92 01.10.1956–26.01.1957 747
93 06.02.1957–25.05.1957 687
94 09.08.1957–09.11.1957 696
95 09.12.1957–15.03.1958 860
96 08.04.1958–12.07.1958 790
97 06.08.1958–08.11.1958 757
98 04.12.1958–14.03.1959 930
99 10.04.1959–11.07.1959 934
100 09.08.1959–07.11.1959 909
101 04.12.1959–12.03.1960 948
102 08.04.1960–09.07.1960 954
103 05.08.1960–12.11.1960 881
104 02.12.1960–11.03.1961 993
105 07.04.1961–15.07.1961 1026
106 15.06.1961–12.08.1961 78 Kertausharjoituskurssi.
107 04.08.1961–11.11.1961 986
108 01.12.1961–10.03.1962 1171
109 06.04.1962–14.07.1962 1213
110 03.08.1962–09.11.1962 1011
111 30.11.1962–08.03.1963 1202
112 29.03.1963–05.07.1963 1242
113 02.08.1963–08.11.1963 1023
114 29.11.1963–06.03.1964 1216
115 03.04.1964–10.07.1964 1259
116 21.08.1964–27.11.1964 1099
117 14.12.1964–26.03.1965 1244
118 23.04.1965–23.07.1965 1252
119 20.08.1965–19.11.1965 1013
120 11.12.1965–25.03.1966 935
121 15.04.1966–22.07.1966 917
122 19.08.1966–25.11.1966 921
123 08.12.1966–17.03.1967 976
124 07.04.1967–14.07.1967 1028
125 12.08.1967–24.11.1967 916
126 18.12.1967–29.03.1968 970
127 05.04.1968–19.07.1968 1034
128 19.08.1968–29.11.1968 1066
Kurssit 129–[7]
Kurssi Nimi Ajankohta Valmistuneita Naisia Huomautuksia
129 Polar 09.12.1968–21.03.1969 1061
130 Smile 09.04.1969–17.07.1969 1215
131 Sir Pale 15.08.1969–27.11.1969 1153
132 Kaliiperi 08.12.1969–19.03.1970 1161
133 Saint 03.04.1970–16.07.1970 1210
134 Leijona 14.08.1970–26.11.1970 1152
135 Snowman-Lumimies 11.12.1970–25.03.1971 1232
136 Vesimies 02.04.1971–15.07.1971 1232
137 Junkkari 13.08.1971–25.11.1971 1100
138 Lumikko 10.12.1971–23.03.1972 1132
139 Kilpikonna 07.04.1972–20.07.1972 1174
140 Tumppu 11.08.1972–23.11.1972 1072
141 Vihtori 08.12.1972–22.03.1973 1123
142 Kuhnuri 06.04.1973–19.07.1973 1201
143 Kameli 10.08.1973–22.11.1973 1046
144 Karoliini 07.12.1973–21.03.1974 1089
145 Rautakourat 05.04.1974–18.07.1974 996
146 Tuntematon 09.08.1974–21.11.1974 869
147 Keropäät 09.12.1974–21.03.1975 943
148 Nuijamiehet 04.04.1975–17.07.1975 982
149 Karhut 08.08.1975–20.11.1975 902
150 Mursu 08.12.1975–18.03.1976 981
151 Ritari 02.04.1976–15.07.1976 957
152 Kullervo 06.08.1976–18.11.1976 850
153 Hurtti Ukko 08.12.1976–17.03.1977 880
154 Urhot 01.04.1977–14.07.1977 925
155 Husaari 05.08.1977–17.11.1977 833
156 Jussi 07.12.1977–16.03.1978 888
157 Ilkka 31.03.1978–13.07.1978 858
158 Katajaiset 04.08.1978–16.11.1978 809
159 Paavo 01.12.1978–15.03.1979 841
160 Vänrikki 06.04.1979–12.07.1979 831
161 Sampo 03.08.1979–08.11.1979 690
162 Tapio 30.11.1979–13.03.1980 696
163 Sankari 01.04.1980–10.07.1980 714
164 Syyssoturi 01.08.1980–06.11.1980 660
165 Huurremiekka 28.11.1980–11.03.1981 712
166 Musketti 27.03.1981–09.07.1981 716
167 Juhana 24.07.1981–05.11.1981 678
168 Graniitti 20.11.1981–04.03.1982 723
169 Laser 19.03.1982–01.07.1982 710
170 Elosalama 06.07.1982–07.10.1982 715
171 Kajaste 28.10.1982–03.02.1983 742
172 Vasama 03.03.1983–09.06.1983 774
173 Ilves 01.07.1983–06.10.1983 727
174 Kavaljeeri 28.10.1983–02.02.1984 764
175 Kornetti 02.03.1984–07.06.1984 782
176 Hakkapeliitta 29.06.1984–04.10.1984 715
177 Ukkopekka 26.10.1984–31.01.1985 750
178 Hamina 01.03.1985–04.06.1985 785
179 Kontio 05.07.1985–03.10.1985 724
180 Komeetta 25.10.1985–30.01.1986 733
181 Haukka 28.02.1986–04.06.1986 773
182 Kilpi 04.07.1986–09.10.1986 706
183 Jaarli 31.10.1986–05.02.1987 757
184 Kalpa 27.02.1987–04.06.1987 763
185 Veljekset 03.07.1987–08.10.1987 700
186 Tuisku 31.10.1987–04.02.1988 728
187 Klaani 26.02.1988–02.06.1988 742
188 Miilu 08.07.1988–13.10.1988 675
189 Valli 04.11.1988–09.02.1989 717
190 Roihu 24.02.1989–01.06.1989 701
191 Pyörre 07.07.1989–12.10.1989 630
192 Summa 03.11.1989–08.02.1990 691
193 Taipale 23.02.1990–07.06.1990 696
194 Kollaa 13.07.1990–11.10.1990 729
195 Kaamos 07.12.1990–14.03.1991 778
196 Salpa 03.05.1991–08.08.1991 713
197 Kiila 04.10.1991–16.01.1992 755
198 Myrsky 06.03.1992–11.06.1992 756
199 Patria 24.07.1992–29.10.1992 675
200 Murros 18.12.1992–25.03.1993 759
201 Sarastus 14.05.1993–19.08.1993 703
202 Raja 15.10.1993–20.01.1994 722
203 Polku 04.03.1994–09.06.1994 683
204 Manner 29.07.1994–03.11.1994 657
205 Ketju 30.12.1994–30.03.1995 721
206 Kunnia 21.04.1995–13.07.1995 736
207 Leijona 07.09.1995–04.01.1996 812
208 Tammi 07.03.1996–04.07.1996 801 13
209 Tahto 06.09.1996–09.01.1997 843 11
210 Vapaus 13.03.1997–10.07.1997 772+5 24 Kurssin suoritti 5 virolaista upseerioppilasta.
211 Finlandia 11.09.1997–15.01.1998 830 14
212 Arcturus 12.03.1998–09.07.1998 759+17 14 Kurssin suoritti 17 virolaista upseerioppilasta.
213 Ursus Fennica 16.10.1998–21.01.1999 748 10
214 Bastion 16.04.1999–22.07.1999 674+14 12 Kurssin suoritti 14 virolaista upseerioppilasta.
215 Saga 15.10.1999–20.01.2000 778 8
216 Yhteys 14.04.2000–20.07.2000 712+9 14 Kurssin suoritti 9 virolaista upseerioppilasta.
217 Suunta 13.10.2000–18.01.2001 754 9
218 Centurio 20.04.2001–26.07.2001 756+10 19 Kurssin suoritti 10 virolaista upseerioppilasta.
219 Soihtu 19.10.2001–24.01.2002 778 12
220 Lupaus 19.04.2002–25.07.2002 692+5 13 Kurssin suoritti 5 virolaista upseerioppilasta.
221 Kallio 18.10.2002–23.01.2003 770+4 15 Kurssin suoritti 4 virolaista upseerioppilasta.
222 Askel 25.04.2003–31.07.2003 698+3 12 Kurssin suoritti 3 virolaista upseerioppilasta.
223 Kipinä 24.10.2003–29.01.2004 738+4 15 Kurssin suoritti 4 virolaista upseerioppilasta.
224 Sisu 23.04.2004–29.07.2004 710+21+2 12+2 Täydennyskurssi 1/224 valmistui (21 suorittanutta). Kurssin suoritti 2 virolaista upseerioppilasta.
225 Aura 22.10.2004–27.01.2005 731 17
226 Silta 22.04.2005–28.07.2005 658+30 12 Täydennyskurssi 2/226 valmistui (30 suorittanutta).
227 Otava 21.10.2005–26.01.2006 744 13
228 Sinetti 21.04.2006–27.07.2006 677+30 11+1 Täydennyskurssi 3/228 valmistui (30 suorittanutta, joista 1 nainen).
229 Revontuli 20.10.2006–25.01.2007 719 22
230 Tervas 20.04.2007–26.07.2007 677+28 12+2 Täydennyskurssi 4/230 valmistui (28 suorittanutta, joista 2 naisia).
231 Routa 19.10.2007–24.01.2008 685 25
232 Jääkäri 18.04.2008–24.07.2008 671+25 27+1 Täydennyskurssi 5/232 valmistui (25 suorittanutta, joista 1 nainen).
233 Halla 17.10.2008–22.01.2009 691+20 20 Sotilasjohtamisen kurssi 5 (SOJO) valmistui (20 suorittanutta).
234 Ahjo 24.04.2009–30.07.2009 652+26 15+2 Täydennyskurssi 6/234 valmistui (26, joista 2 naista).
235 Raate 23.10.2009–28.01.2010 724+30 24+1 SOJO-kurssi 6 valmistui (30, joista 1 nainen).
236 Säilä 23.04.2010–29.07.2010 692 24
237 Ruusu 22.10.2010–27.01.2011 728+29 19+2 SOJO-kurssi 7 valmistui (29, joista 2 naista). 2. Komppania lakkautettiin kurssin päätyttyä.
238 Joutsen 26.04.2011–28.07.2011 632+27 17 Täydennyskurssi 7/238 valmistui (27 suorittanutta).
239 Viima 21.10.2011–26.01.2012 744+14 31 SOJO-kurssi 8 valmistui (14 suorittanutta). Sotilaspoliisikomppania liitettiin Ilmatorjuntapatteriin ja Tulenjohtopatteri Tuliasemapatteriin kurssin päätyttyä.
240 Timantti 20.04.2012–26.07.2012 628+30 23 Täydennyskurssi 8/240 valmistui (24 suorittanutta).
241 Pohjantähti 19.10.2012–24.1.2013 Kurssin yhteydessä koulutetaan SOJO-kurssi 9.

Lähteet

Viitteet

  1. Sinerma, Martti & Paulaharju, Jyri: Ympyröiltä johtajuuteen. Reserviupseerikoulun 80-vuotisjuhlakirja 1920-2000. Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2000. ISBN 952-91-0802-8.
  2. Reserviupseerikoulu - Tehtävät 11.11.2009. Puolustusvoimat. Viitattu 20.8.2011.
  3. Määttä, Jukka: Asepalvelus nuorten naisten ja miesten opinto- ja työuralla, s. 91. Väitöskirja. Jyväskylä studies in education psychology and social research 305. Jyväskylän yliopisto, 2007. 978-951-39-2876-6. ISSN 0075-4625. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2007). Viite ei totea mitään erityistä upseerioppilaiden taustasta, mutta toteaa, että ylioppilaat suorittavat aliupseeri- tai upseerikoulutuksen muita useammin. On loogista olettaa, että sama trendi jatkuu myös upseerikoulutuksessa.
  4. Nybergh, Markus: Varusmiesaikaisen johtajakoulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kehittämistarpeet, s. 40. Julkaisusarja 1/2005. Tutkimuksia nro 33. Maanpuolustuskorkeakoulu, johtamisen laitos, 2005. ISBN 951-25-1647-0. ISSN 1455-7495. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.12.2007).
  5. a b c d e Puuperä, Jaakko (toim.): Ympyröiltä upseeriksi. RUK 90 vuotta 1920-2010. Porvoo: Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2010. ISBN 978-951-25-2080-0.
  6. Aliupseerista upseeriksi reservissä 11.12.2009. Puolustusvoimat. Viitattu 20.8.2011.
  7. a b Reserviupseerikurssit 1-238 (DOC) Reserviupseerikoulu. Viitattu 20.8.2011.

Katso myös

Aiheesta muualla

  • Puuperä, Jaakko (toim.): Ympyröiltä upseeriksi. RUK 90 vuotta 1920-2010. Porvoo: Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2010. ISBN 978-951-25-2080-0.
  • Sinerma, Martti & Paulaharju, Jyri: Ympyröiltä johtajuuteen. Reserviupseerikoulun 80-vuotisjuhlakirja 1920-2000. Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2000. ISBN 952-91-0802-8.
  • Kuosa, Kalle: Niinisalon varuskunta. Niinisalo: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys ry, 1985. ISBN 951-99650-4-1.