Varusmiestoimikunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varusmiestoimikunta
Valtio Suomi
Rooli etujärjestö
Koko 13 000[1]

Varusmiestoimikunta (lyhenne VMTK, ruots. Beväringskommittén) on Suomen puolustusvoimissa joukko-osastokohtainen elin, jonka tehtävänä on edustaa joukko-osaston varusmiehiä.[2][3] Varusmiestoimikuntien toiminta perustuu Asevelvollisuuslakiin (1438/2007), jonka mukaan joukko-osastossa on sen komentajan alainen varusmiestoimikunta, joka osallistuu varusmiesten aseman ja palvelusolosuhteiden kehittämiseen.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimat loi varusmiestoimikuntajärjestelmän 1970-luvulla vastauksena Varusmiesliiton vaatimuksiin varusmiesten kuulemisesta heidän olojaan järjestettäessä.[5] Varusmiesten asemasta on ollut jonkin verran yhteiskunnallista keskustelua muun muassa eduskunnassa ja olojen kohentaminen on myös ollut aika ajoin pinnalla.[6]

Toimihenkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asevelvollisuuslain mukaan varusmiestoimikunnalla on puheenjohtaja ja tarvittava määrä muita jäseniä ja toimihenkilöitä. Puheenjohtaja, jäsenet ja toimihenkilöt valitaan varusmiesten joukosta. Varusmiestoimikunnan puheenjohtajana toimii yleensä tehtävään määrätty johtajakoulutuksen suorittanut varusmies.[4]

Puheenjohtaja on pääsääntöisesti kokoaikainen mikäli saapumiserän suuruus joukko-osastossa on yli 200 alokasta, muussa tapauksessa yleensä puheenjohtajan tehtävä on osa-aikainen. Lisäksi toimikunnalla tulee olla myös muita koko- tai osa-aikaisia toimihenkilöitä, kuten varapuheenjohtaja, some-agentti tai työ-, opiskelu- ja sosiaaliasiamies (TOS-asiamies).[7] Joukko-osastoissa, jotka toimivat kahdella tai useammalla paikkakunnalla, on lähtökohtaisesti toimihenkilö jokaisella paikkakunnalla.lähde?

Joukko-osaston komentaja vahvistaa asevelvollisuuslain mukaisesti toimikunnan kokoonpanon ja määrää palkattuun henkilöstöön kuuluvan ohjaamaan toimikunnan työtä. Yleisenä käytäntönä on, että joukko-osastoissa, jotka toimivat kahdella tai useammalla paikkakunnalla, on toimihenkilö jokaisella paikkakunnalla. Yleensä toimikunnan työtä on ohjaamassa määrätty sotilashenkilö sekä ohjaajana toimiva siviilihenkilö.lähde?

Vastuuhenkilöiden valinta tapahtuu joukko-osasto kohtaisesti ja laki ei säädä erikseen toimikunnan valitsemiseen liittyvistä seikoista. Yleisesti käytetty tapa on avoin äänestys, jossa ehdollepano tapahtuu spontaanisti. Äänestyskelpoisia ovat palvelevat varusmiehet, jotka valitsevat perusyksiköittäin edustajan ja tälle varaedustajan.lähde?

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Sotilaskodit tekevät yhteistyötä varusmiestoimikuntien kanssa.[8]

Varusmiestoimikuntien tehtävä on asevelvollisuuslain mukaan varusmiesten aseman ja palvelusolosuhteiden kehittäminen. Varusmiestoimikunnat järjestävät vaihdellen joukko-osasto kohtaisesti esimerkiksi lomakuljetuksia, erilaisia virkistysmahdollisuuksia sekä virkistystapahtumia yhteistyössä sotilaskodin kanssa.lähde?

Varusmiestoimikunnat mahdollistavat varusmiesten kuulemisen joukko-osastoissa heitä koskevissa yleisissä päätöksissä ja ratkaisuissa. Lisäksi toimikuntien kautta jokaisella varusmiehellä on mahdollisuus tehdä aloitteita omaan joukko-osastoonsa tai Pääesikunnalle. Aloitteet voivat koskea esimerkiksi palvelusturvallisuutta, yleistä viihtyvyyttä tai varusmiesten oikeudellista asemaa.lähde?

Joissain joukko-osastoissa varusmiestoimikunnalla on käytössä epävirallinen nimi virallisen nimen ohella, esimerkiksi merisotilastoimikunta.[9]

Valtakunnallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varusmiestoimikuntien pääsihteeri koordinoi varusmiestoimikuntien työtä valtakunnallisesti. Tehtävään voidaan valita johtajakoulutuksen suorittanut varusmies, jolla on tarvittava soveltuvuus tehtävään.[10] Varusmiestoimikuntien valtakunnallinen työ ei perustu lakiin vaan se on Puolustusvoimien vapaaehtoisesti organisoimaa toimintaa, jolla pyritään parantamaan asevelvollisten vaikuttamismahdollisuuksia.[11][4] Aiemmin valtakunnallista tehtävää hoiti virkamies, mutta puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tehtävä muutettuun varusmiespohjaiseksi.[12] Pääsihteerin tehtäviin kuuluu esimerkiksi varusmiestoimikuntapäivien organisointi ja osallistuminen varusmiesten pohjoismaiseen yhteistyöhön. Lisäksi pääsihteeri vastaa varusmiesten edunvalvonnasta yhteistyössä Varusmiesliiton kanssa. Pääsihteerillä on suora esitysoikeus Puolustusvoimain komentajalle.lähde?

Varusmiestoimikuntapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisella tasolla varusmiestoimikunnat käyttävät ääntä vuosittaisilla varusmiestoimikuntapäivillä, joilla varusmiestoimikunnat tuovat esille ehdotuksia varusmiesten sosiaalisten olojen kehittämiseksi. Yleensä teemoina ovat olleet esimerkiksi kotiuttamisrahan palauttaminen ja päivärahan korotus. Hyväksytyt aloitteet esitellään Puolustusvoimien koulutuspäällikölle ja joukko-osastojen komentajille.lähde?

Varusmiestoimikuntapäivillä valitaan myös seuraavalle toimikaudelle sihteeristö. Sihteeristöön voi hakea kuka tahansa kokoaikainen varusmiestoimikunnan toimihenkilö. Sihteeristö vastaa valtakunnallisesta päätöksenteosta ja seuraavien varusmiestoimikuntapäivien valmistelusta yhdessä pääsihteerin kanssa. Pääsääntöisesti jokaisella sihteeristön jäsenellä on myös kolme neljä kummitoimikuntaa, joihin he pitävät yhteyttä, valvovat niiden toimintaa ja auttavat ongelmatilanteissa. Kummitoimikunnat jaetaan pääasiallisesti maantieteellisin perustein, jotta mahdollinen yhteistoiminta niitten välillä helpottuu.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Puolustusvoimat: Uudet alokkaat aloittavat palveluksen 5.1.2017. Puolustusvoimat. Viitattu 2.3.2017.
  2. ↑ Yleinen palvelusohjesääntö, s. 38. Puolustusvoimat, 2017. Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Allmänt tjänstereglemente, s. 3 8. Försvarsmakten, 2017. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ a b c Ajantasainen lainsäädäntö: Asevelvollisuuslaki 1438/2007 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 9.8.2020. Viitattu 2.3.2018.
  5. ↑ Brunila, Mikael: Varusmiestoimikunta ei demokratisoi armeijaa. Helsingin Sanomat, 19.4.1970. Sanoma.
  6. ↑ Lamminen, Kalevi: Kirjallinen kysymys 688 Täysistuntojen pöytäkirjat. 2.11.1994. Eduskunta. Viitattu 6.3.2018.
  7. ↑ Mies lomakyytien takana ruotuvaki.fi. Viitattu 2.3.2018.
  8. ↑ Sotilaskoti tutuksi ruotuvaki.fi. Viitattu 6.3.2018.
  9. ↑ Yhteystiedot. Merisotakoulun varusmiestoimikunta Varusmiestoimikunnat. puolustusvoimat.fi. Arkistoitu 2.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
  10. ↑ Palvelustehtävät ja -paikat varusmies.fi. Viitattu 2.3.2018.
  11. ↑ VMTK-aloitteissa vaaditaan parempaa toimentuloa Varusmies. 21.8.2015. Viitattu 2.3.2018.
  12. ↑ Säästöt toivat varusmiehen Pääesikuntaan Varusmies. 16.3.2015. Viitattu 2.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varusmiestoimikunta&oldid=22262449”