Suomen urheilu 1998
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 1998 käsittelee vuoden 1998 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Mika Häkkinen | Autourheilu |
| 2. | Mika Myllylä | Hiihto |
| 3. | Jani Soininen | Mäkihyppy |
| 4. | Tommi Mäkinen | Autourheilu |
| 5. | Teemu Selänne | Jääkiekko |
| 6. | Jari Litmanen | Jalkapallo |
| 7. | Samppa Lajunen | Yhdistetty |
| 8. | Valentin Kononen | Yleisurheilu |
| 9. | Miesten jääkiekkomaajoukkue | Jääkiekko |
| 10. | Eduard Hämäläinen | Yleisurheilu |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden naisurheilijaksi valittiin ampuja Satu Pusila ja vuoden valmentajaksi jalkapallovalmentaja Antti Muurinen.[1]
Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naganon talviolympialaisissa 7.–22.2. Suomi saavutti kaksi kultamitalia, neljä hopeaa ja kuusi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui 11:nneksi.[2]
- Naganon talviparalympialaisissa 5.–14.3. Suomi saavutti seitsemän kultamitalia, viisi hopeaa ja seitsemän pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui yhdeksänneksi.[3]
- Suomi lähti hakemaan vuoden 2006 talviolympialaisten isännyyttä. Helsingin lisäksi kisapaikkoina olisivat Lahti sekä Norjan Lillehammer lähikuntineen. Helsinki oli yksi kuudesta tammikuun loppuun mennessä hakijakaupungiksi ilmoittautuneesta. Helsinki 2006 -hankkeen viralliset hakemuskirjat jätettiin 31.8. Kansainväliselle olympiakomitealle ja KOK:n arviointikomissio vieraili 15.–17.11. Suomessa.[4]
Aerobic[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 30.7.–2.8. Santosissa, Brasiliassa Pertti ja Mari Sahlberg voittivat kultaa parien kilpailussa ja Tuuli Matinsalo saavutti hopeaa naisten kilpailussa.[5]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 15.–16.5. Kiovassa, Ukrainassa Tuuli Matinsalo voitti kolmannen kerran kultaa naisten kilpailussa ja Pertti ja Mari Sahlberg saavuttivat pronssia parien kilpailussa.[6]
Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naganon talviolympialaisissa Kalle Palander sijoittui suomalaisten alppihiihtäjien kaikkien aikojen parhaalla olympiasijoituksella pujottelussa yhdeksänneksi.[7]
Amerikkalainen jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen-mestaruuden voitti Helsinki Roosters voittamalla Vaahteramalja-ottelussa Turku Trojansin 42–26. Pronssille sijoittui rovaniemeläinen Arctic Circle Stars.[8]
Ammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 17.–29.7. Barcelonassa ja Zaragozassa, Espanjassa Satu Pusila voitti kultaa trapissa. Jani Eklund, Janne Himanka ja Timo Laitinen voittivat kultaa skeetin joukkuekilpailussa ja Pasi Wedman, Krister Holmberg ja Vesa Saviahde olympiakiväärin 60 laukauksen kilpailussa. Tapio Säynevirta saavutti hopeaa vapaakiväärin makuuammunnassa ja Juha Hirvi pienoiskiväärin makuuammunnassa.[9]
- Haulikkolajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 11.–14.6. Nikosiassa, Kyproksella Pia Julin voitti kultaa kaksoistrapissa, Satu Pusila trapissa maailmanennätyksellä 95 ja Maarit Lepomäki skeetissä.[10]
Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naganon talviolympialaisissa Ville Räikkönen saavutti 10 kilometrillä pronssia ja Paavo Puurunen sijoittui samalla matkalla yhdeksänneksi. Miesten viestissä Suomi sijoittui kahdeksanneksi ja samaan ylsi myös Mari Lampinen 7,5 kilometrillä.[11]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–8.3. Pokljukassa, Sloveniassa Ville Räikkönen sijoittui takaa-ajokilpailussa viidenneksi. Joukkuekilpailun maailmanmestaruuksista kilpailtiin 15.3. Hochfilzenissä, Itävallassa ja Suomen naisten joukkue saavutti pronssia kokoonpanolla Katja Holanti, Tiina Mikkola, Mari Lampinen ja Sanna-Leena Perunka. Miesten joukkuekilpailussa Suomi sijoittui neljänneksi.[12]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 28.1.–1.2. Minskissä, Valko-Venäjällä Suomi saavutti naisten viestissä pronssia kokoonpanolla Satu Pöntiö, Anna-Liisa Rasi ja Annukka Mallat.[13]
Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rallin maailmanmestaruussarjassa Tommi Mäkinen voitti kolmannen maailmanmestaruutensa. Kauden 13 osakilpailusta hän voitti Ruotsin rallin, Argentiinan rallin, Jyväskylän suurajot ennätyksellisesti viidennen peräkkäisen kerran, San Remon rallin ja Australian rallin.[14]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa McLarenilla ajanut Mika Häkkinen voitti maailmanmestaruuden ja Arrowsilla ajanut Mika Salo sijoittui 13:nneksi. Häkkinen voitti kauden 16 osakilpailusta kahdeksan: 8.3. Australian, 29.3.Brasilian, 10.5. Espanjan, 24.5. Monacon, 26.7. Itävallan, 2.8. Saksan, 27.9. Luxemburgin ja 1.11. päätöskisana ajetun Japanin Grand Prix'n.[15]
Freestylehiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naganon talviolympialaisissa Janne Lahtela saavutti hopeaa ja Sami Mustonen pronssia miesten kumparelaskussa. Lauri Lassila täydensi suomalaismenestyksen viidennellä sijallaan. Naisten kumparelaskussa Minna Karhu sijoittui kuudenneksi.[16]
Hiihtosuunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–24.1. Rosenaussa, Itävallassa Raino Pesu voitti kultaa pikamatkalla ja Liisa Anttila normaalimatkalla sekä Mervi Anttilan ja Terhi Holsterin kanssa viestissä. Liisa Anttila saavutti lisäksi pronssia pikamatkalla. Pekka Varis saavutti normaalimatkalla hopeaa, ja viestissä Jukka Lanki, Matti Keskinarkaus, Raino Pesu ja Vesa Mäkipää sijoittuivat pronssille.[17]
Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen A-maajoukkue aloitti syys-lokakuussa vuoden 2000 Euroopan-mestaruuskilpailujen karsinnat voittamalla kotiottelussaan Moldovan 3–2, häviämällä vierasottelun Pohjois-Irlannille 1–0 ja voittamalla vierasottelussa Turkin 1–3.[18]
- Antti Muurisen valmentama Helsingin Jalkapalloklubi selviytyi ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Mestarien liigan lohkovaiheeseen. HJK voitti ensimmäisellä karsintakierroksella armenialaisen FC Jerevanin yhteismaalein 5–0 ja toisella karsintakierroksella ranskalaisen FC Metzin yhteismaalein 2–1. Syys-joulukuussa pelatussa lohkovaiheessa HJK voitti kotiottelussaan portugalilaisen Benfican 2–0 sekä pelasi tasan saksalaisen Kaiserslauternin kanssa kotona 0–0 ja Benfican kanssa vieraissa 2–2 mutta hävisi muut kolme otteluaan eikä selviytynyt jatkoon. Marraskuista kotiottelua alankomaalaista PSV Eindhovenia vastaan seurasi 34 146 katsojaa.[19]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti valkeakoskelainen FC Haka, hopeaa sai Vaasan Palloseura ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Pallokerho-35.[20]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai helsinkiläinen Malmin Palloseura ja pronssille sijoittui kolmas helsinkiläisjoukkue FC Kontu.[21]
Judo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.–17.5. Oviedossa, Espanjassa Timo Peltola sijoittui seitsemänneksi alle 100-kiloisten sarjassa.[22]
Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naganon talviolympialaisissa Suomi saavutti jääkiekosta kaksi pronssimitalia. Hannu Aravirran valmentama miesten maajoukkue voitti puolivälierissä Ruotsin 2–1, hävisi välierissä Venäjälle 4–7 mutta voitti pronssiottelussa Kanadan 3–2. Teemu Selänne (4+6) ja Saku Koivu (2+8) olivat pistepörssin kärkinimet kymmenellä tehopisteellään. Rauno Korven valmentama naisten maajoukkue hävisi niin Yhdysvalloille kuin Kanadallekin 2–4 ja jäi pronssiotteluun, jossa se voitti Kiinan 4–1. Riikka Nieminen oli pistepörssin ykkönen (7+5).[23]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–17.5. Sveitsissä Suomi saavutti hopeaa. Suomi voitti välierien ensimmäisessä ottelussa Tšekin 4–1 ja pelasi toisessa välierässä tasan 2–2. Ensimmäisessä loppuottelussa Suomi hävisi Ruotsille 0–1 ja toinen loppuottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. Kisojen tähdistökentälliseen valittiin suomalaisista puolustaja Jere Karalahti ja hyökkääjä Ville Peltonen.[24]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin IFK, hopeaa sai Tampereen Ilves ja pronssille sijoittui Helsingin Jokerit. Runkosarjan voittanut Turun Palloseura hävisi puolivälierissä Kiekko-Espoolle.[25]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti jyväskyläläinen JyP HT, hopeaa sai Oulun Kärpät ja pronssille sijoittui Kiekko-Espoo.[26]
Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin IFK, joka voitti loppuottelussa paikallisvastustajansa Botnia-69:n 4–2. Pronssille sijoittui porilainen Narukerä.[27]
Karate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 15.–18.10. Rio de Janeirossa, Brasiliassa Sari Laine saavutti hopeaa alle 53-kiloisten sarjassa ja Marianne Tarva pronssia alle 60-kiloisissa. Sijoille 5–8 ylsivät Kimmo Obiora alle 70-kiloisten sarjassa ja Jussi Immonen alle 75-kiloisissa.[28]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 8.–10.5. Belgradissa, Jugoslaviassa Sari Laine saavutti hopeaa avoimessa luokassa ja pronssia alle 53-kiloisten sarjassa.[29]
Keilailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joukkueiden maailmancupissa 18.–24.10. Hoofddorpissa, Alankomaissa Suomen naisten joukkue voitti loppuottelussa Yhdysvallat pistein 389–371. Voittajajoukkueeseen kuuluivat Pauliina Aalto, Katriina Kukkula, Heidi Larnia, Reija Lundén, Jaana Strömberg ja Krista Ylönen. Miesten kilpailussa Suomi sijoittui kolmanneksi.[30]
- Joukkueiden Euroopan-cupissa 3.–6.6. Malmössä, Ruotsissa Suomen naisten joukkue voitti mestaruuden. Voittajajoukkueessa keilasivat Pauliina Aalto, Heidi Larnia, Reija Lundén, Anette Råback, Jaana Strömberg ja Krista Ylönen. Miesten kilpailussa Suomi sijoittui kahdeksanneksi.[31]
- Henkilökohtaisessa Euroopan-cupissa 23.–26.9. Odensessa, Tanskassa Katriina Kukkula voitti naisten mestaruuden ja Kai Virtanen sijoittui miesten kilpailussa toiseksi.[32]
Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran helsinkiläinen Torpan Pojat, hopeaa sai Kouvolan Kouvot ja pronssille sijoittui espoolainen Tapiolan Honka.[33]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti kuudennen peräkkäisen kerran Forssan Alku, hopeaa sai Äänekosken Huima ja pronssille sijoittui lahtelainen SB-Girls.[34]
Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti viidennen peräkkäisen ja kaikkiaan 17. kerran karjaalainen BK-46 häviämättä kauden aikana kertaakaan, hopeaa sai Grankulla IFK ja pronssille sijoittui Riihimäen Cocks.[35]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Sparta, hopeaa sai niinikään helsinkiläinen Dicken ja pronssille sijoittui Helsingin IFK / Comets.[36]
Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kuopiolainen KuPS-Volley, hopeaa sai Perttelin Peikot ja pronssille sijoittui Keski-Savon Pateri.[37]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Valkealan Kajo, hopeaa sai Oriveden Ponnistus ja pronssille sijoittui Euran Raiku.[38]
Lumilautailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naganon talviolympialaisissa Minna Hesso sijoittui naisten lumikourussa kuudenneksi ja Sebu Kuhlberg miesten lumikourussa seitsemänneksi.[39]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 16.–18.1. Fieberbrunnissa, Itävallassa Markus Hurme voitti miesten lumikourussa kultaa, Jussi Oksanen sijoittui kuudenneksi ja Sami Hyry oli kahdeksas. Naisten lumikourussa Minna Hesso saavutti pronssia, Nita Arpiainen sijoittui viidenneksi ja Satu Järvelä oli kahdeksas.[40]
Melonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–6.9. Szegedissä, Unkarissa Kimmo Latvamäki sijoittui kajakkiyksiköiden 200 metrillä viidenneksi, Mikko Keso ja Kalle Mikkonen kajakkikaksikoiden 200 metrillä kuudenneksi, Lauri Palmroth, Jani Krappe, Pete Pitkänen ja Marko Vasenius kajakkinelosten 200 metrillä kahdeksanneksi sekä Jenni Honkanen kajakkiyksiköiden 200 metrillä yhdeksänneksi.[41]
Moottoripyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääspeedwayn joukkueiden maailmanmestaruuskilpailuissa helmi-maaliskuussa Göteborgissa Suomi saavutti pronssia joukkueella Jari Ahlbom, Antti Aakko ja Aki Ala-Riihimäki.[42]
- Enduron maailmanmestaruussarjassa Kari Tiainen saavutti hopeaa nelitahtisten yli 500-kuutioisten luokassa sekä Juha Salminen pronssia kaksitahtisten 125-kuutioisissa ja Jani Laaksonen kaksitahtisten 250-kuutioisissa. Joukkueiden maailmanmestaruuskilpailussa 10.–15.11. Traralgonissa, Australiassa Suomi voitti kultaa. Mestarijoukkueeseen kuuluivat Mika Ahola, Vesa Kytönen, Jani Laaksonen, Juha Salminen, Petteri Silván ja Kari Tiainen.[43]
- Trialin maailmanmestaruussarjassa Joachim Hindrén sijoittui 12:nneksi.[44]
Moottoriveneily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Offshore 3 (1,3 l) -luokan maailmanmestaruuden elokuussa Näsijärvellä Tampereella voittivat Tapio Tiihonen ja Arto Pulkkinen.[45]
- Offshore 3 (6 l) -luokan maailmanmestaruuden elokuussa Englannissa voittivat Iiro Saarinen ja Petri Jokinen.[46]
Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestaruuskilpailuissa 27.–30.8. Gävlessä, Ruotsissa Marko Yli-Hannuksela sijoittui alle 76-kiloisten sarjassa yhdeksänneksi, Marko Asell alle 85-kiloisissa kymmenenneksi ja Ari Härkänen alle 69-kiloisissa 12:nneksi.[47]
- Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.–26.4. Minskissä, Valko-Venäjällä Terho Kettunen sijoittui alle 58-kiloisten sarjassa neljänneksi, Tomi Rajamäki alle 85-kiloisissa kuudenneksi sekä Marko Yli-Hannuksela alle 76-kiloisissa ja Juha Ahokas alle 130-kiloisissa seitsemänneksi.[48]
Painonnosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 10.–15.11. ensi kertaa Suomessa. Kisakaupunkina oli Lahti ja kisoihin osallistui 332 nostajaa 72 maasta. Karoliina Lundahl voitti kultaa alle 75-kiloisten sarjassa. Susanna Samuelsson sijoittui alle 69-kiloisissa kymmenenneksi ja Janne Kanerva alle 105-kiloisissa 12:nneksi.[49]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 28.4.–3.5. Riesassa, Saksassa Karoliina Lundahl sijoittui alle 75-kiloisten sarjassa kuudenneksi, Jyrki Welling alle 62-kiloisissa ja Susanna Samuelsson alle 69-kiloisissa kahdeksanneksi, Diana Back alle 75-kiloisissa yhdeksänneksi sekä Jarkko Welling alle 62-kiloisissa, Jaarli Pirkkiö alle 85-kiloisissa ja Riitta Pirkkiö alle 63-kiloisissa kymmenenneksi.[50]
Pesäpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Oulun Lippo, hopeaa sai helsinkiläinen Kaisaniemen Tiikerit ja pronssille sijoittui Kiteen Pallo -90.[51]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Vihdin Pallo, hopeaa sai Oulun Lippo ja pronssille sijoittui Jyväskylän Kiri.[52]
- Naisten Itä–Länsi-ottelun 27.6. Sotkamossa voitti Itä kotiutuslyöntikilpailun jälkeen 2–1 (5–4, 2–6, 0–0, 2–1).[53]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 28.6. Sotkamossa voitti Itä jaksoin 2–0 (6–5, 13–0).[53]
- Pesäpallon sopupeliskandaali sai alkunsa, kun elokuussa epäiltiin joidenkin miesten Superpesiksen otteluiden tulosten olleen etukäteen sovittuja. Veikkaus sulki 13.8. vedonlyönnin havaittuaan kolmen ottelun kohdalla poikkeuksellisia vetoja. Tapaus eteni rikostutkintaan ja sopupeliin syyllistyneitä seuroja pudotettiin alemmille sarjatasoille.[54]
Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naganon talviolympialaisten pohjoismaisissa hiihtolajeissa Suomi saavutti kaksi kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Mika Myllylä voitti kultaa perinteisen hiihtotavan 30 kilometrillä ja saavutti pronssia perinteisen tyylin 10 kilometrillä sekä Harri Kirvesniemen, Sami Revon ja Jari Isometsän kanssa viestissä. Myllylä sijoittui kuudenneksi takaa-ajokilpailussa, ja 30 kilometrillä Isometsä oli neljäs ja Kirvesniemi kuudes. Mäkihypyssä Jani Soininen voitti kultaa normaalimäessä ja saavutti hopeaa suurmäessä. Janne Ahonen sijoittui normaalimäessä neljänneksi ja Suomi joukkuemäessä viidenneksi. Yhdistetyssä Samppa Lajunen saavutti hopeaa sekä henkilökohtaisessa kilpailussa että Jari Mantilan, Tapio Nurmelan ja Hannu Mannisen kanssa joukkuekilpailussa. Naisten hiihdossa Tuulikki Pyykkönen sijoittui perinteisen tyylin 15 kilometrillä 12:nneksi ja viestissä Suomi oli seitsemäs.[55]
- Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa 24.–25.1. Oberstdorfissa, Saksassa Janne Ahonen sijoittui kahdeksanneksi.[56]
- Maastohiihdon maailmancupissa 1997–1998 Jari Isometsä sijoittui yhteispisteissä viidenneksi ja Mika Myllylä seitsemänneksi.[57]
- Mäkihypyn maailmancupissa 1997–1998 Jani Soininen sijoittui yhteispisteissä seitsemänneksi ja Janne Ahonen yhdeksänneksi.[57]
- Yhdistetyn maailmancupissa 1997–1998 Hannu Manninen sijoittui yhteispisteissä viidenneksi ja Samppa Lajunen kahdeksanneksi.[58]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 1997–1998 Janne Ahonen sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi ja Jani Soininen viidenneksi.[59]
- Nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa tammikuussa Sankt Moritzissa, Sveitsissä Hannu Manninen ja Samppa Lajunen ottivat yhdistetyssä kaksoisvoiton ja voittivat myös joukkueyhdistetyn Mikko Keskinarkauksen ja Jaakko Talluksen kanssa.[60]
- Suomen Tietotuomisto julkisti 21.1. eli pari viikkoa ennen Naganon talviolympialaisten alkua uutisen, jossa se väitti hiihtäjä Jari Räsäsen ostaneen ja käyttäneen dopingaineena kiellettyä kasvuhormonia ja myös joidenkin Suomen Hiihtoliiton johtohenkilöiden sotkeutuneen asiaan. Uutisointia ryhdyttiin aikanaan käsittelemään oikeudessa.[61]
Purjehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2.4 mR-luokan maailmanmestaruuskilpailut käytiin 30.7.–1.8. Näsijärvellä, Tampereella. Rikard Bjurström voitti kultaa ja Matti Rouhiainen saavutti hopeaa.[62]
- Kansainvälisen Purjehtijaliiton 470-luokan maailmanmestaruuskilpailuissa maaliskuussa Dubaissa Petri Leskinen ja Kristian Heinilä voittivat kultaa.[63]
Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–11.10. Valkenburgissa, Alankomaissa Pia Sundstedt sijoittui 23 kilometrin aika-ajossa 17:nneksi.[64]
- Miesten Ranskan ympäriajossa Joona Laukka nousi kahdeksannen etapin kuudennella sijallaan kokonaistilanteessa neljänneksi ja säilytti saman sijan vielä seuraavankin etapin jälkeen. Hän joutui keskeyttämään 12. etapin jälkeen virustulehduksen vuoksi.[65]
- Naisten Italian ympäriajossa 1.–12.7. Pia Sundstedt sijoittui viidenneksi.[66]
- Naisten Ranskan ympäriajossa 11.–23.8. Pia Sundstedt sijoittui yhdeksänneksi.[66]
Ratsastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 30.9.–11.10. Roomassa, Italiassa Kyra Kyrklund sijoittui Flyinge Amiral -ratsullaan kouluratsastuksessa kymmenenneksi ja Piia Pantsu Uppercut-ratsullaan kenttäratsastuksessa samalle sijalle. Suomi oli kouluratsastuksen joukkuekilpailussa seitsemäs.[67]
- Valjakkoajon maailmanmestaruuskilpailuissa 27.–28.6. Fohlenhoff-Ebbsissä, Itävallassa Arja Mikkonen voitti SG Oberon -hevosellaan kultaa henkilökohtaisessa yhden hevosen valjakkoajossa.[68]
Raviurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Raviohjastajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–2.5. Marsassa, Maltalla Jorma Kontio voitti mestaruuden.[69]
- Kuninkuusraveissa 8.–9.8. Kuopiossa kuninkuuden voitti Kaarlo Ahokkaan ohjastama Viesker kolmannen peräkkäisen kerran ja kuningatartittelin Risto Tupamäen ohjastama Uja.[70]
Salibandy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 25.–30.5. Prahassa ja Brnossa, Tšekissä. Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Sveitsille rangaistuslaukauskilpailun jälkeen ja voitettuaan pronssiottelussa Tanskan 4–1. Suomalaisista tähdistöjoukkueeseen valittiin hyökkääjä Mika Kohonen.[71]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Viikingit, hopeaa sai Espoon Oilers ja pronssille sijoittui Helsingin IFK.[72]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Vantaa Floorball Team, hopeaa sai helsinkiläinen Tapanilan Erä III ja pronssille sijoittui joensuulainen Josba.[73]
Squash[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailut pelattiin 23.–26.4. Espoossa. Suomen miesjoukkue saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Englannille 1–3. Joukkueeseen kuuluivat Juha Raumolin, Janne Kyttänen, Olle Poutiainen, Mika Monto, nuorten EM-pronssin aiemmin huhtikuussa saavuttanut Olli Tuominen ja Timo Tuominen. Suomen naisjoukkue sijoittui 12:nneksi.[74]
Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmancupin loppupisteissä Johanna Asklöf oli toinen ja Reeta-Mari Kolkkala neljäs. Miesten pisteissä Timo Karppinen sijoittui viidenneksi.[75]
- Jukolan viestissä 13.–14.6. Siuntiossa Angelniemen Ankkuri voitti Venlojen viestin kokoonpanolla Monica Boström, Marika Mikkola, Kirsi Tiira ja Johanna Asklöf ja Pargas IF sijoittui toiseksi. Miesten viestissä kauniaislainen OK-77 oli parhaana suomalaisjoukkueena kolmas.[76]
Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 30.3.–5.4. Minneapolisissa, Yhdysvalloissa Markus Leminen sijoittui miesten yksinluistelussa 19:nneksi ja Alisa Drei naisten yksinluistelussa 25:nneksi.[77]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.–18.1. Milanossa, Italiassa Alisa Drei sijoittui naisten yksinluistelussa kymmenenneksi ja Markus Leminen miesten yksinluistelussa 23:nneksi.[78]
Tanssiurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ammattilaisten latinalaistanssien maailmanmestaruuskilpailuissa 20.9. Sun Cityssä, Etelä-Afrikassa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat pronssia.[79]
- Ammattilaisten latinalaistanssien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 22.11. Kasselissa, Saksassa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat kultaa.[80]
- Ammattilaisten latinalaistanssien British Openissa 27.5. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat mestaruuden.[81]
Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–18.1. Perthissä, Australiassa B-finaaliin ylsivät suomalaisista Jani Sievinen 200 metrin sekauinnissa, Vesa Hanski 200 metrin perhosuinnissa ja Tero Välimaa 100 metrin perhosuinnissa.[82]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 11.–13.12. Sheffieldissä, Englannissa Jani Sievinen voitti kultaa 100 metrin sekauinnissa ja saavutti pronssia 200 metrin sekauinnissa. Lisäksi hän oli kuudes 400 metrin sekauinnissa sekä kuului Göran Porvalin, Vesa Hanskin ja Jere Hårdin kanssa neljänneksi sijoittuneeseen 4 × 50 metrin sekauintiviestijoukkueeseen. Hård sijoittui neljänneksi 50 metrin perhosuinnissa ja Hanski oli viides 200 metrin perhosuinnissa sekä seitsemäs 50 metrin ja 100 metrin perhosuinnissa. Anu Koivisto sijoittui 200 metrin selkäuinnissa neljänneksi ja 50 metrin selkäuinnissa kahdeksanneksi sekä Marja Päivinen 50 metrin perhosuinnissa viidenneksi ja 100 metrin perhosuinnissa seitsemänneksi..[83]
Voimanosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–24.5. Mo i Ranassa, Norjassa hopealle ylsivät Raija Koskinen alle 44-kiloisten sarjassa ja Leena Jokitalo alle 48-kiloisissa sekä pronssille Anna-Liisa Prinkkala alle 44-kiloisissa ja Eeva Nikander alle 56-kiloisissa.[84]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 7.–10.5. Sotkamossa. Pasi Martikainen saavutti hopeaa alle 125-kiloisten sarjassa.[85]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 4.–6.12. Chernasyssa, Ukrainassa Eeva Nikander saavutti hopeaa ja Mervi Sirkiä pronssia alle 56-kiloisten sarjassa.[86]
- Yhdysvaltalaislehti Powerlifting valitsi 7.5. Anna-Liisa Prinkkalan kaikkien aikojen parhaaksi naisvoimanostajaksi. Kaksi viikkoa myöhemmin Prinkkala saavutti uransa 13. MM-mitalin.[87]
Voimistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.4.–3.5. Pietarissa, Venäjällä Jari Mönkkönen saavutti rekillä hopeaa ja Jani Tanskanen oli samalla telineellä seitsemäs. Renkailla Riku Koivunen sijoittui kuudenneksi. Kuusiottelussa Tanskanen sijoittui yhdeksänneksi ja Mönkkönen 15:nneksi. Miesten joukkuekilpailussa Suomi oli yhdestoista.[88]
Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 18.–23.8. Budapestissa, Unkarissa Suomi sijoittui kahdella hopea- ja yhdellä pronssimitalilla kisojen mitalitilastossa 16:nneksi. Valentin Kononen saavutti hopeaa 50 kilometrin kävelyssä ja Eduard Hämäläinen kymmenottelussa. Mikaela Ingberg otti pronssia keihäänheitosta. Juha Laukkanen ja Heli Rantanen sijoittuivat keihäänheitossa viidenneksi ja Annemari Sandell oli 5 000 metrin juoksussa viides ja 10 000 metrillä seitsemäs. Mika Halvari kuulantyönnössä, Samuli Vasala 5 000 metrin juoksussa ja naisten joukkue (Heidi Hannula, Sanna Kyllönen, Johanna Manninen, Heli Koivula) 4 × 100 metrin viestijuoksussa sijoittuivat kuudenneksi. Heikki Vääräniemi seiväshypyssä ja Matti Närhi keihäänheitossa päätyivät kahdeksanneksi.[89]
- Puolimaratonin maailmanmestaruuskilpailuissa 27.9. Usterissa, Sveitsissä Annemari Sandell sijoittui viidenneksi Suomen-ennätyksellä 1.10.04.[90]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 27.2.–1.3. Valenciassa, Espanjassa Mika Halvari saavutti hopeaa ja Arsi Harju pronssia kuulantyönnössä. Tiia Hautala sijoittui seitsenottelussa neljänneksi.[91]
- Maastojuoksun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–13.12. Ferrerassa, Italiassa Annemari Sandell saavutti hopeaa.[92]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 19. Kustannus-Notariaatti Oy, 1998. ISBN 952-5106-07-1.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 20. Kustannus-Notariaatti Oy, 1999. ISBN 952-5106-09-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Siukonen 1999. s. 21
- ↑ Siukonen 1998, s. 208–209, 226
- ↑ Siukonen 1999, s. 37, 39
- ↑ Siukonen 1999, s. 68, 70, 74, 138, 155–156
- ↑ Siukonen 1999, s. 130, 201
- ↑ Siukonen 1999, s. 109, 201
- ↑ Siukonen 1998, s. 202, 215–217
- ↑ Siukonen 1999, s. 203
- ↑ Siukonen 1999, s. 123–126, 128–129, 205–207
- ↑ Siukonen 1999, s. 115–116, 207–208
- ↑ Siukonen 1998, s. 204, 218–219
- ↑ Siukonen 1999, s. 91, 93, 204
- ↑ Siukonen 1999, s. 74, 76, 204
- ↑ Siukonen 1999, s. 79, 111, 137, 149, 153, 158, 245
- ↑ Siukonen 1999, s. 91, 96, 106, 111–112, 126, 130, 145, 152, 245
- ↑ Siukonen 1998, s. 202–203, 217
- ↑ Siukonen 1999, s. 72, 215
- ↑ Siukonen 1999, s. 140, 149, 217
- ↑ Siukonen 1999, s. 129, 132, 138, 143, 146, 150, 153, 158, 161
- ↑ Siukonen 1999, s. 218
- ↑ Siukonen 1999, s. 219
- ↑ Siukonen 1999, s. 110, 221
- ↑ Siukonen 1998, s. 204, 206, 224–225
- ↑ Siukonen 1999, s. 106, 108–110, 222–223
- ↑ Siukonen 1999, s. 95, 98–99, 225–226
- ↑ Siukonen 1999, s. 99, 227
- ↑ Siukonen 1999, s. 228–229
- ↑ Siukonen 1999, s. 150, 229
- ↑ Siukonen 1999, s. 106, 229–230
- ↑ Siukonen 1999, s. 150, 233
- ↑ Siukonen 1999, s. 115, 233
- ↑ Siukonen 1999, s. 233
- ↑ Siukonen 1999, s. 100–101, 235–236
- ↑ Siukonen 1999, s. 95, 236–237
- ↑ Siukonen 1999, s. 97–98, 237–238
- ↑ Siukonen 1999, s. 238
- ↑ Siukonen 1999, s. 98, 239
- ↑ Siukonen 1999, s. 98, 240
- ↑ Siukonen 1998, s. 203, 217–218
- ↑ Siukonen 1999, s. 71, 240
- ↑ Siukonen 1999, s. 140, 242–243
- ↑ Siukonen 1999, s. 89, 248
- ↑ Siukonen 1999, s. 130, 155, 248
- ↑ Siukonen 1999, s. 248
- ↑ Siukonen 1999, s. 137, 250
- ↑ Siukonen 1999, s. 138, 250
- ↑ Siukonen 1999, s. 138, 252
- ↑ Siukonen 1999, s. 102, 253
- ↑ Siukonen 1999, s. 153–155, 254–255
- ↑ Siukonen 1999, s. 102–104, 255–256
- ↑ Siukonen 1999, s. 143, 256–257
- ↑ Siukonen 1999, s. 143, 257–258
- ↑ a b Siukonen 1999, s. 118, 256
- ↑ Siukonen 1999, s. 132, 139, 147, 149, 151, 156, 161
- ↑ Siukonen 1998, s. 212–215
- ↑ Siukonen 1999, s. 72–73, 211
- ↑ a b Siukonen 1999, s. 211
- ↑ Siukonen 1999, s. 211–212
- ↑ Siukonen 1999, s. 68, 212
- ↑ Siukonen 1999, s. 72–73
- ↑ Siukonen 1999, s. 20, 72–73, 155
- ↑ Siukonen 1999, s. 129–130, 260
- ↑ Siukonen 1999, s. 92, 260
- ↑ Siukonen 1999, s. 148, 262
- ↑ Siukonen 1999, s. 124 –126
- ↑ a b Siukonen 1999, 263
- ↑ Siukonen 1999, s. 147–148, 264
- ↑ Siukonen 1999, s. 118, 264
- ↑ Siukonen 1999, s. 103, 265
- ↑ Siukonen 1999, s. 132, 265
- ↑ Siukonen 1999, s. 113, 266–267
- ↑ Siukonen 1999, s. 267
- ↑ Siukonen 1999, s. 268
- ↑ Siukonen 1999, s. 98, 101, 270–271
- ↑ Siukonen 1999, s. 272
- ↑ Siukonen 1999, s. 116, 272–273
- ↑ Siukonen 1999, s. 97, 274–275
- ↑ Siukonen 1999, s. 70–71, 275
- ↑ Siukonen 1999, s. 144, 275
- ↑ Siukonen 1999, s. 157, 275
- ↑ Siukonen 1999, s. 112–113
- ↑ Siukonen 1999, s. 70–71, 279–280
- ↑ Siukonen 1999, s. 162–163, 280–281
- ↑ Siukonen 1999, s. 287
- ↑ Siukonen 1999, s. 106, 287–288
- ↑ Siukonen 1999, s. 288
- ↑ Siukonen 1999, s. 104, 111
- ↑ Siukonen 1999, s. 101, 291
- ↑ Siukonen 1999, s. 58–59, 61–66
- ↑ Siukonen 1999, s. 145, 294
- ↑ Siukonen 1999, s. 86, 88, 293
- ↑ Siukonen 1999, s. 162–163, 294