1. FC Kaiserslautern

1. FC Kaiserslautern
Koko nimi	1. Fußball-Club Kaiserslautern e. V.
Lempinimet	Die roten Teufel (Punaiset paholaiset)
Perustettu	2. kesäkuuta 1900
Kenttä	Fritz-Walter-Stadion, Kaiserslautern
– kapasiteetti	49 780
Sarja	2. Bundesliiga
Puheenjohtaja	Rainer Keßler
Päävalmentaja	Torsten Lieberknecht
	Infobox OKNimi-testi OK

1. FC Kaiserslautern (tunnetaan myös nimillä Kaiserslautern, 1. FCK tai FCK) on vuonna 1900 Kaiserslauternissa perustettu saksalainen jalkapalloseura. Kaudella 2023–2024 Kaiserslautern pelaa 2. Bundesliigassa.

2. kesäkuuta 1900 Germania 1896 ja FG Kaiserslautern sulautuivat ja näin syntyi FC 1900. Vuonna 1909 seura liittyi yhteen FC Palatian (perustettu 1901) ja FC Bavarian (perustettu 1902) kanssa. Tuosta liitosta syntyi FV 1900 Kaiserslautern. Vielä vuonna 1929 seura sulautui yhteen SV Phönixn kanssa. Näin syntyi FV Phönix-Kaiserslautern, ja kolme vuotta myöhemmin se vaihtoi nimensä nykyiseksi.

Kaiserslautern oli yksi Bundesliigan perustajajäsenistä. Seura pelasi Bundesliigassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1963 vuoteen 1996, kunnes putosi 2. Bundesliigaan.

Joukkue on yksi Saksan perinteisimmistä seuroista, ja se on voittanut neljä kertaa Saksan mestaruuden (kahdesti Bundesliigan).^[1] Lisäksi palkintokaapista löytyy kaksi Saksan Cupin ja yksi Saksan Supercupin voitto. Kaiserslautern onkin Saksan menestyksekkäimpiä seuroja pokaalien määrällä mitattuna. Kaudella 1997–1998 Kaiserslautern voitti Bundesliigan historiallisesti nousijajoukkueena^[2].

Historia

Perustaminen ja varhaiset vuodet

Seura perustettiin virallisesti vuonna 1900 fuusion kautta, kun FG Kaiserslautern ja Germania 1896 yhdistyivät. Uuden seuran nimi oli FC 1900 Kaiserslautern. Vuonna 1909 FC 1900 liittyi yhteen FC Bavarian ja FC Palatian kanssa muodostaen FV 1900 Kaiserslautern. Vuonna 1929 seura fuusioitui vielä SV Phönixin kanssa, mutta nykyinen nimi Fußball-Club Kaiserslautern otettiin käyttöön vasta kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1932.^[3]

Kaiserslauternin nousu merkittäväksi seuraksi tapahtui toisen maailmansodan jälkeen, kun Saksan jalkapalloon perustettiin viisi alueellista Oberligaa. Kaiserslautern sijoittui Oberliga Südwestiin, joka oli näistä viidestä pienin divisioona. Seuran 18 vuoden aikana tässä sarjassa se voitti mestaruuden peräti 11 kertaa. Tämä menestyskausi huipentui kahteen Saksan mestaruuteen vuosina 1951 ja 1953.^[3]

Bundesliiga-kausi

Kaiserslautern selviytyi mukaan Bundesliigan avauskaudelle vuonna 1963, mutta uusi kilpailu osoittautui huomattavasti haastavammaksi kuin vanha Oberliga. Seuraavat kaksi vuosikymmentä kuluivat pääosin alemman keskikastin sijoituksissa. Paluu jalkapallokartalle tapahtui 1990-luvun alussa: seura voitti DFB-Pokalin vuonna 1990 ja ensimmäisen Bundesligan mestaruutensa vuonna 1991. Toinen DFB-Pokal tuli vuonna 1996, mutta se jäi vain lohdutuspalkinnoksi, sillä samaan aikaan seura putosi 2. Bundesligaan.^[3]

Putoamisen jälkeen uudeksi päävalmentajaksi tuli Otto Rehhagel, jonka johdolla Kaiserslautern alkoi pelata rauhallista ja energistä jalkapalloa. Seura nousi takaisin pääsarjaan heti seuraavalla kaudella ja teki sen jälkeen vielä suuremman tempun: se voitti Bundesliigan mestaruuden heti paluukaudellaan. Tällä saavutuksella Kaiserslauternista tuli ainoa seura Saksan jalkapallohistoriassa, joka on noussut toisesta divisioonasta ja voittanut Bundesligan mestaruuden samalla kaudella.^[3]

Vuonna 2003 uutisoitiin Kaiserslauternin talousongelmista. Seura muun muassa joutui myymään stadioninsa kauppaa varten perustetulle yhtiölle saadakseen helpotusta tilanteeseensa. Helmikuussa 2003 seuralla oli velkaa 30 miljoonan euron edestä, joukossa muun muassa lähes 13 miljoonan euron edestä rästissä olevia veroja.^[2]

Kaiserslautern putosi kauden 2005–2006 päätteeksi 2. Bundesliigaan. Joukkue nousi kaudeksi 2010–2011 takaisin Bundesliigaan ja välttyi ongelmistaan huolimatta putoamiselta. Kaudella 2011–2012 joukkue jäi liigassa viimeiseksi voitettuaan 34 ottelustaan vain neljä ja tehtyään vain 24 maalia. Joukkue pelasi tämän jälkeen Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla yhtäjaksoisesti vuoteen 2018 asti, jolloin se putosi kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle 3. Ligaan ensimmäistä kertaa. Siellä joukkue pelasi neljä kautta, kunnes nousi takaisin 2. Bundesliigaan vuonna 2022.

Saavutukset

Saksan mestari, 4: 1951, 1953, 1991, 1998
Saksan cup, voitot, 2: 1990, 1996
Saksan cup, finaalit, 7: 1961, 1972, 1976, 1981, 1990, 1996, 2003
2.Bundesliiga, 2: 1997, 2010
UEFA Cup, semifinaalit, 2: 1982, 2001
Mestarien liiga, neljännesvälierä, 1: 1999

Pelaajat

Tilanne 29. tammikuuta 2024^[4]

Maalivahdit
18	Julian Krahl
30	Avdo Spahić
32	Robin Himmelmann
35	Niklas Heeger
Puolustajat
2	Boris Tomiak
5	Kevin Kraus
6	Almamy Touré
14	Nikola Soldo (lainalla 1. FC Kölnistä)
15	Tymoteusz Puchacz (lainalla 1. FC Union Berlinistä)
23	Philipp Hercher
27	Frank Ronstadt
33	Jan Elvedi

Keskikenttäpelaajat
4	Afeez Aremu
7	Marlon Ritter
8	Jean Zimmer (kapteeni)
10	Philipp Klement
11	Kenny Prince Redondo
16	Julian Niehues
20	Tobias Raschl
21	Hendrick Zuck
26	Filip Kaloč (lainalla FC Baník Ostravasta)
39	Aaron Basenach
Hyökkääjät
9	Ragnar Ache
17	Aaron Opoku
19	Daniel Hanslik
24	Ba-Muaka Simakala (lainalla Holstein Kielistä)
25	Filip Stojilković (lainalla SV Darmstadt 98:sta)
29	Richmond Tachie
31	Ben Zolinski
40	Dickson Abiama