Kirsi Boström

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten suunnistus
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Detmold 1995 viesti
Kultaa Kultaa Inverness 1999 normaalimatka
Hopeaa Hopeaa West Point 1993 viesti
Hopeaa Hopeaa Inverness 1999 viesti

Kirsi Helena Boström (o.s. Tiira, s. 20. toukokuuta 1968 Parikkala) on entinen suomalainen huippusuunnistaja, moninkertainen MM-mitalisti.[1]

Boström – tuolloin vielä Tiira – osallistui aikuisten arvokilpailuihin ensimmäisen kerran Mariánské Lázněn MM-kisoissa 1991. Hän sijoittui 15:nneksi niin normaali- kuin pikamatkallakin sekä kuului viidenneksi sijoittuneeseen Suomen viestijoukkueeseen. West Pointin MM-kilpailuissa 1993 hän suunnisti toisen osuuden hopeaa saavuttaneessa Suomen viestijoukkueessa. Suomi sijoittui alun perin kolmanneksi, mutta sijoitus koheni, kun toiseksi sijoittunut Norja hylättiin Torunn Fosslin jäätyä kiinni dopingista. Tiira oli lisäksi normaalimatkalla viides ja pikamatkalla kahdeksas.

Detmoldin MM-kilpailuissa 1995 Tiira suunnisti avausosuuden Suomen voittaessa viestin maailmanmestaruuden yli puolentoista minuutin erolla Ruotsiin. Normaalimatkalla hän sijoittui 13:nneksi ja pikamatkalla 19:nneksi. Grimstadin MM-kisoissa 1997 Tiira oli normaalimatkalla neljäs vain neljä sekuntia pronssista jääneenä. Pikamatkalla hän sijoittui yhdeksänneksi ja viestijoukkueen jäsenenä neljänneksi.

Solmittuaan avioliiton Boström voitti Invernessin MM-kilpailuissa 1999 normaalimatkan maailmanmestaruuden ennen Hanne Staffia ja sisartaan Johanna Asklöfiä. Viestissä Boström suunnisti kolmannen osuuden Suomen joukkueessa, joka saavutti Norjan jälkeen hopeaa. Pikamatkalla hän oli seitsemästoista.

Truskavetsin EM-kilpailuissa 2000 Boström oli normaalimatkalla seitsemäs, pikamatkalla 46. ja Suomen viestijoukkueen jäsenenä neljästoista. Hän päätti arvokisauransa Tampereen MM-kisoissa 2001 normaalimatkan 18. sijaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siukonen, Markku: Itsenäisen Suomen urheilusankareita, s. 310. Minerva, 2007. ISBN 978-952-492-055-1.