Harri Kirvesniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Lake Placid 1980 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984 15 km
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Albertville 1992 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Nagano 1998 4 × 10 km
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Lahti 1989 15 km (p)
Hopeaa Hopeaa Lahti 1989 4 × 10 km
Hopeaa Hopeaa Thunder Bay 1995 4 × 10 km
Hopeaa Hopeaa Trondheim 1997 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Oslo 1982 15 km
Pronssia Pronssia Oslo 1982 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Seefeld 1985 30 km
Pronssia Pronssia Valdi di Fiemme 1991 4 × 10 km

Harri Tapani Kirvesniemi (s. 10. toukokuuta 1958 Mikkelin mlk) on suomalainen hiihdon maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti. Hän edusti urallaan Mikkelin Hiihtäjiä. Kirvesniemi päätti kilpailu-uransa jäätyään kiinni dopingista Lahden MM-kisoissa vuonna 2001.

Kirvesniemi harrasti nuorena myös kestävyysjuoksua voittaen kaksi nuorten SM-kultaa 5 000 metrin juoksussa, mutta valitsi hiihdon.

Kirvesniemellä on ennätykselliset kuusi olympiapronssia. Yhtä paljon pronssimitaleita on ainoastaan Heikki Savolaisella, Aleksei Nemovilla ja Franziska van Almsickilla.

Kirvesniemi on yksi neljästä suomalaisesta maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet 5 000 metriä virallisessa kilpailussa alle 14 minuutin aikaan. Muut ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Virén.[1] Kirvesniemi oli 5. toukokuuta 1986 mukana tekemässä 100 × 1 000 metrin viestijuoksun maailmanennätystä. Kirvesniemi juoksi ankkurina osuusajakseen 2.33,9.lähde?

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirvesniemi osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Lake Placidin olympialaisissa 1980, jolloin hän hiihti 15 km:llä kahdeksanneksi ja hiihti 20. helmikuuta avausosuuden[2] Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. Oslon MM-kisoissa 1982 hän voitti MM-pronssia sekä 15 km:llä että viestihiihdossa. Kirvesniemi toisti saavutuksen myös Sarajevon olympialaisissa 1984: olympiapronssia sekä 15 km:llä että viestissä. Seuraavana vuonna Seefeldin MM-kisoissa hän voitti jälleen MM-pronssia 15 km:n hiihdossa ja oli mukana neljänneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.[3]

Kirvesniemi hiihti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 30 km:llä neljänneksi ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Seuraavan vuoden Calgaryn olympialaisissa hän oli 15 km:llä kahdeksas ja 30 km:llä yhdeksäs. Lahden MM-kisoissa 1989 Kirvesniemi voitti 15 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa MM-kultaa ja oli mukana MM-hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa.[3]

Kirvesniemi on 183 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 70 kg. Hän edusti Mikkelin Hiihtäjiä ja hänen valmentajansa oli Jorma Manninen.[3]

Arvokisasaavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harri Kirvesniemi oli naimisissa Marja-Liisa Kirvesniemen (o.s. Hämäläinen) kanssa vuosina 1984–2011.[4] Heillä on kaksi lasta, yleisurheilija Elisa Kirvesniemi sekä hiihtäjä Anita Kirvesniemi. Harri Kirvesniemi on pikajuoksijoina tunnettujen Manuela ja Carla Boscon eno.[5]

Nykyään Kirvesniemi toimii Kiteellä suksia valmistavan KSF Sportin toimitusjohtajana.[6]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirvesniemi valittiin 1989 vuoden suomalaiseksi miesurheilijaksi. Hän sai samana vuonna myös Pro Mikkeli -mitalin.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marko Lempinen: Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi. Veikkaaja, 18.01.2011, 2011. vsk, nro 3, s. 18-22.
  2. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 1990, s. 52. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  3. a b c d Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 1990, s. 35. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  4. Marja-Liisa Kirvesniemi saa avioerossa suuren summan Harrin osakesalkusta 6.5.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 3.2.2014.
  5. Harri Kirvesniemi ei saa poistua tv:n ääreltä tanssikisan aikana 3.11.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 3.2.2014.
  6. Kirvesniemen uudella suksibisneksellä hyvä startti 3.7.2013. Kauppalehti. Viitattu 3.2.2014.

Aiheesta muualta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]