Polvijärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polvijärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°51′15″N, 029°22′10″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 607
Hallinnollinen keskus Polvijärven kirkonkylä
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 958,33 km²
118:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 804,91 km²
– sisävesi 153,42 km²
Väkiluku 4 063
193:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 5,05 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 52,8 %
– yli 64-v. 33,9 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 98,5 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 8,50 %
196:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Heikki Hallikainen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
10
5
5
1
www.polvijarvi.fi
Polvijärven luterilainen kirkko
Ortodoksinen Pyhän Johannes Kastajan kirkko
Lomakeskus Huhmari

Polvijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 063 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 958,33 km2, josta 153,42 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,05 asukasta/km2. Kunta on perustettu vuonna 1876, ja sen kuntakeskus sijaitsee noin 40 kilometriä Joensuusta luoteeseen Höytiäisen länsipuolella.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kirkonkylästä on matkaa Joensuuhun 42 km, Joensuun lentoasemalle 34 km. Kunnan naapurikuntia ovat Juuka, Kaavi, Kontiolahti, Liperi ja Outokumpu.[7]

Polvijärven Natura-kohteita ovat Viklinrimpi, Sisuslahti Höytiäisen Teerisaaressa, Saariniemi-Tervalahti ja Hanhisuo.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi on maaseutumainen kunta, joka muodostuu kuntakeskuksen (Kirkonkylä) lisäksi kylistä, joista suurimmat ovat Sotkuma ja Kinahmo.[7] Muita kyliä ovat Horsmanaho, Hukkala, Kuorevaara, Martonvaara, Ruvaslahti ja Sola. Huhmarin lomakeskus voidaan katsoa myös yhdeksi kyläksi.

Kunnan maarekisterikylät ovat Kinahmo, Martonvaara, Saarivaara ja Sotkuma.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Polvijärvellä oli 4 414 asukasta, joista 1 336 asui taajamassa, 3 003 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Polvijärven taajama-aste on 30,8 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Polvijärven kirkonkylä.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi kuului aikoinaan Liperin seurakuntaan. Hankalien kulkuyhteyksien takia se halusi oman kirkon ja papin, ja saikin hautausmaan ja suunnitelmat rukoushuoneeksi vuonna 1805. Rukoushuone valmistui v. 1847 ja pappi kävi siellä Liperistä kuusi kertaa vuodessa.[12]

Polvijärven kunnan synty liittyy kiinteästi Höytiäisen järvenlaskuun. Vuonna 1859 Höytiäinen purkautui hallitsemattomasti järvenlaskun yhteydessä. Veden alta paljastui tuhansia hehtaareja hyvää viljelysmaata. Näille maille Höytiäisen ja Viinijärven väliin perustettiin vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin Polvijärven kunta.[13]

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1875 Kuorevaarassa.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärven kunnanjohtaja on Heikki Hallikainen. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laminaattitasoja ja liukuovia tuottava Ecolam, Koneurakointi Tanskanen ja vuonna 2012 avattu kuparikaivos, Boliden Kylylahti.[15]

Polvijärvellä toimivat Mondo Minerals Oy:n talkkikaivokset Horsmanahossa ja Pehmytkivessä sekä Kylylahden kaivos kirkonkylän lähellä.[16]

Polvijärvellä louhitaan leopardikiveä eli serpentiinitäpläistä vuolukiveä Sara-Ahon louhokselta.[17] Vuoleri Oy valmisti tästä kivestä vuolukiviuuneja, kunnes yritys hakeutui konkurssiin vuoden 2013 alussa. Sen seuraaja Lappi-Uuni kaatui 2015.[18]

Lipasvaarassa on laaja talkkiesiintymä, ja myös siellä on ollut kaivostoimintaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Polvijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 167
1985
  
 6 006
1990
  
 6 001
1995
  
 5 730
2000
  
 5 411
2005
  
 5 008
2010
  
 4 804
2015
  
 4 556
2020
  
 4 248
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Polvijärven seurakunta, ja sen Polvijärven kirkko.[20]

Polvijärven alueella toimii myös Suomen ortodoksisen kirkon Taipaleen ortodoksinen seurakunta. Sen puitteissa Polvijärven kirkonkylässä on Polvijärven ortodoksinen kirkko ja Sotkuman kylässä Pyhän profeetta Elian tsasouna.[21]

Julkisia palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä ala-asteen peruskouluopintoja voi opiskella Kirkonkylän koulussa ja Sotkuman koulussa. Kirkonkylällä opetusta antavat myös Polvijärven yläkoulu ja Polvijärven lukio.[22][23]

Hukkalan ja Horsmanahon koulut lakkautettiin vuonna 2011,[24] Kinahmon, Kuorevaaran ja Ruvaslahden koulut vuonna 2015.[25][26]

Polvijärven terveysasema tarjoaa perusterveydenhoitoa arkisin. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kiiretapauksissa palvelee Siun soten yhteispäivystys Joensuussa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa.[27][28][29]

Kuntaliitoshankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalla ei ole suunnitelmia liittyä naapurikuntiin. Syksyllä 2007 kunnanvaltuusto päätti osallistua Joensuun seudun kuntaliitosselvitykseen, mutta seuraavassa kokouksessa äänesti itsenäisyyden puolesta.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhmarisvaaran huipulla on vanha kahden tykin asema.

Katso myös: Luettelo Polvijärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla mykyrokka, paistettu kala ja karpalokiisseli.[30]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä toimivia urheiluseuroja ovat Polvijärven Urheilijat, Polvijärven Vauhti, Polvijärven Palloseura -78 ja KLC Polvijärvi. Polvijärven Urheilijoiden lajeina ovat yleisurheilu, hiihto ja jääkiekko. Polvijärven Urheilijoiden miesten jääkiekkojoukkue pelaa II-divisioonassa. Polvijärven Vauhti on keskittynyt yleisurheilun ja hiihdon lisäksi sulkapalloon. KLC on salibandyseura, jonka miesten edustusjoukkue pelasi kaudella 2012–2013 II-divisioonassa, mutta jäi sarjassa viimeiseksi, ja näin ollen tippui seuraavalle kaudelle sarjaporrasta alemmaksi. PoPS-78:n miesten jalkapallojoukkue pelaa V-divisioonassa ja futsal-joukkue II-divisioonassa.

Kirkonkylällä on vuonna 1997 valmistunut jäähalli, valaistu latu, urheilukenttä, pururata ja vapaa-aikatalo.

Tunnettu urheilutapahtuma on Huhmari-hiihto helmi–maaliskuun vaihteen tienoilla.

Tunnettuja entisiä ja nykyisiä polvijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäasukkaita

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Polvijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 31.8.2021.
  7. ↑ a b Perustietoa Polvijärvestä Polvijärvi. Viitattu 13.1.2018.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Karjalassa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  9. ↑ Polvijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 18.3.2016.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Toivo Immonen: Polvijärven seurakunnan ja pitäjän synty Polvijärven seurakunta. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 12.10.2018.
  13. ↑ Kaikki alkoi, kun vesi karkasi... Polvijärven kunta. Viitattu 12.10.2018.
  14. ↑ Kansakoulu Polvijärven seurakunta. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 12.10.2018.
  15. ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  16. ↑ http://yle.fi/uutiset/kylylahden_kaivoksessa_pian_maan_alle/2191685
  17. ↑ Serpentiini-vuolukivilouhos Polvijärven Sara-aholla. Hakku. 2002. Viitattu 13.1.2018.
  18. ↑ Vuolerin seuraaja Lappi Uuni haettiin konkurssiin Karjalainen. 2015. Arkistoitu 14.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  20. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ Pyhäköt Taipaleen ortodoksinen seurakunta, ort.fi/taipale. Viitattu 30.7.2020.
  22. ↑ Perusopetus polvijarven kunta, polvijarvi.fi. Viitattu 15.7.2020.
  23. ↑ Lukio ja toinen aste Polvijärven kunta, polvijarvi.fi. Viitattu 15.7.2020.
  24. ↑ http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2010/12/hukkalan_ja_horsmanahon_koulut_lakkautetaan_2237997.html[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Kinahmon ja Kuorevaaran koulut lakkautetaan 22.12.2014. yle.fi. Viitattu 18.7.2020.
  26. ↑ Ruvaslahden koulu lakkautetaan syksyllä 23.4.2015. Karjalainen, karjalainen.fi. Viitattu 18.7.2020.
  27. ↑ Sosiaali- ja terveyspalvelut - Polvijärven terveysasema Polvijärven kunta, polvijarvi.fi. Viitattu 12.11.2020.
  28. ↑ Arkistoitu kopioPolvijärven terveysasema Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote), siunsote.fi. Arkistoitu 1.12.2020. Viitattu 12.11.2020.
  29. ↑ Päivystys Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote), siunsote.fi. Viitattu 12.11.2020.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  31. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  32. ↑ Mustakallio, Hannu: Professori Eeva Martikainen 1949–2010 Teologia.fi. 4.5.2010. Arkistoitu 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  33. ↑ Laakso, Jaakko: Kuusi kuvaa muusikko Jarkko Martikaisen elämästä Yle Areena. 3.12.2022. Viitattu 5.1.2023.
  34. ↑ Martikainen Unto Olavi Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli. Joensuun seutukirjasto. Arkistoitu 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  35. ↑ Polvijärvi-päivistä lauantailta 19.7.2008 Polvijärvi.fi. Arkistoitu 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  36. ↑ Polvijärven pastori: Esittely Polvijärvenpastori.fi. Viitattu 20.3.2014.
  37. ↑ Innostus pitää hengissä. Karjalainen, 18.1.2014, s. 14.
  38. ↑ Karjalainen 1.10.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Polvijärvi&oldid=22258119”