Luettelo tunnetuista kuopiolaisista

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tamperelaissyntyistä Minna Canthia, joka asui Kuopiossa kahteen otteeseen noin puolet elämästään, voidaan pitää kenties kaikkein merkittävimpänä kuopiolaisena. Hänen mukaansa on nimetty useita kaupungin paikkoja.

Tunnettujen kuopiolaisten joukkoon mahtuu monta Suomen eturivin kirjailijaa, poliitikkoa, toimittajaa ja urheilijaa. Sen sijaan elinkeinoelämän huipulla kuopiolaisia on vähän. Monet kuuluisuuteen nousseet kuopiolaissyntyiset henkilöt ovat tehneet elämäntyönsä toisaalla, kun taas muualta Kuopioon tulleista Minna Canthilla ja J. V. Snellmanilla on erityinen paikka kaupunkilaisten sydämissä. Merkittävimpänä kuopiolaissyntyisenä kautta aikojen voidaan pitää kreivi Johan Henrik Tawastia, joka toimi muun muassa viimeisenä suomalaissyntyisenä Ruotsin armeijan johtajana[1].

Kuopio kasvoi todelliseksi kaupungiksi vesiliikenteen varassa harjoitetun kaupan avulla[2]. 1850-luvun jälkeen alkunsa saivat Raninin ja Saastamoisen perheyritykset,[2] jotka ovat jokseenkin ainoat Suomen mittakaavassa suurina pidetyt kuopiolaisyritykset.

Kuopion kulttuurielämän kultakausi ajoittui myös 1800-luvun puolivälin paikkeilta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin kestävälle ajanjaksolle. Minnan salonki ja Järnefeltin ylioppilassalonki synnyttivät ja vetivät puoleensa kaikista nimekkäintä kulttuuriväkeä niin maan rajojen sisältä kuin ulkopuoleltakin[3]. Tuolta ajalta mieliin on jäänyt monia elämäntyönsä muun muassa naisasialle, suomen kielen ja koulutuksen kehittämiselle omistaneita. 1880- ja 1890-luvuilla Kuopio oli myös yksi Suomen kirjallisen elämän keskuksista[4].

Kuopiosta on saanut inspiraatiota moni taidemaalari, alkaen von Wrightin veljeksistä aina Haloseen, Rissaseen, Thesleffiin ja Weurlanderiin asti. Sadan vuoden takaisessa Kuopiossa ilmestyi myös kaupungin kokoon verrattuna paljon sanomalehtiä. Kuopiolaiset olivat taustalla myös monessa muualla Suomessa käynnistyneessä lehtihankkeessa. Toimittajien ja kirjailijoiden virta ei ole loppunut, heitä on löydettävissä lukuisia erityisesti Lyseon ja Yhteiskoulun entisten oppilaiden listoilta.

Entisenä varuskuntakaupunkina ja huomattavana hallintokaupunkina moni tunnetuimmista kuopiolaisista on taustaltaan upseeri tai virkamies, ja huomattavan usein poliitikko. Silmiinpistävästi moni SDP:n viime vuosikymmenten tunnetuimmista nimistä, kuten Lehtinen, Lipponen, Luhtanen sekä presidentiksi noussut Ahtisaari ovat vaikuttaneet jossain vaiheessa Kuopiossa.

Hannes Kolehmainen juoksi aikanaan Suomen maailmankartalle, mutta hänen jälkeensä kuopiolaismenestys yleisurheilussa on ollut melko vaatimatonta. Kuopion tunnetuimmista urheilijoista valtaosa on jalkapalloilijoita, mäkihyppääjiä ja jääkiekkoilijoita.

Jalkapallon kuopiolaissankarit pelasivat 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin KuPS oli Mestaruussarjan parhaita joukkueita. Jääkiekon puolella nimekkäimmät kuopiolaiset ovat NHL:ään päätyneet Jokinen, Kapanen ja Timonen. Mäkihyppy on kuitenkin kuopiolaisittain kansainvälisesti menestyksekkäin laji. Myös suuri osa tämän päivän tunnetuimmista suomalaisista mäkihyppyvalmentajista on kuopiolaistaustaisia. Hiihtäjäsuuruuksia Kuopiosta ei ole noussut, mutta Puijolle jo varsin varhain rantautuneissa alppilajeissa on ollut yksittäismenestyjiä.

Tieteentekijät ovat olleet nousussa aina Kuopion yliopiston perustamisesta vuonna 1966 lähtien. Lääketieteellinen tutkimus saa huomiota, erityisesti terävimmän kärjen, kuten diabetestutkimuksen osalta. Myös medikalisaatiota vastustavan ns. Kuopion koulukunnan edustajat ovat esiintyneet vuosikausien ajan julkisuudessa.

Tunnettuja kuopiolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus, toimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juhani Aho Kuopion lyseossa vuosina 1872-1880 opiskellut kuuluisa suomalainen kirjailija. Hän myös kirjoitti Kuopion lehtiin ja kävi myös usein kotiseudullaan jossa tapasikin tulevan vaimonsa Venny Soldanin Kuopion laulujuhlilla.[5]
  • Minna Canth, suomalainen kirjailija, asui Kuopiossa kahteen otteeseen noin puolet elämästään ja häntä voidaan pitää kenties kaikkein merkittävimpänä kuopiolaisena.
  • Eeli Granit-Ilmoniemi, opettaja, toimittaja ja sukututkija, joka perusti Suomen Sukututkimusseuran vuonna 1917.
  • Maria Jotuni, kuopiolaissyntyinen kuuluisa kirjailija ja näytelmäkirjailija.
  • Elina Karjalainen, kuopiolainen toimittaja ja kirjailija joka tunnetaan erityisesti Uppo-Nallesta kertovista lastenkirjoistaan.
  • Pekka Kejonen, palkittu runoilija, kirjailija ja entinen jazz-muusikko jota pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä.
  • Seppo Kononen, Savon Sanomien toimittaja, kotiseutuneuvos, pelimanni
  • Anna Krogerus, palkittu kuopiolaissyntyinen kirjailija ja dramaturgi.
  • Sirpa Kähkönen, palkittu kuopiolaissyntyinen kirjailija ja suomentaja jota inspiroivat hänen kotikaupungissaan Kuopiossa vaikuttaneet Minna Canth ja Juhani Aho.
  • Martti Merenmaa,toimittaja ja kirjailija jonka tuotantoon kuuluu 35 romaania vuosina 1921–1966, sekä joitakin runoteoksia.
  • Aaro A. Nuutinen, kuopiossa syntynyt toimittaja ja kirjailija joka käytti myös nimimerkkejä Aukusti ja Aaro A. Arola
  • Simo "Aapeli" Puupponen, palkittu kirjailija, toimittaja, ja Pohjois-Savo ja Savon Sanomat -lehtien pakinoitsija.
  • J. V. Snellman, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa, joka muutti Kuopioon vuonna 1843. Snellman kykeni vaikuttamaan Kuopiostakin käsin koko maan asioihin, näkyvimmässä osassa olivat hänen perustamansa sanomalehdet, ruotsinkielinen Saima sekä suomenkielinen Maamiehen Ystävä.
  • Jouko Tyyri, maalaisliiton kaupunkiradikaali ja sudeettisavolainen, 1950 lauttasaaresta kuopioon muuttanut toimittaja, Savon Sanomien elinikäinen avustaja ja kulttuuritoimittaja. Hän toimi kulttuuriministerinä 1971-1972 ja kääntyi Presidentti Kekkosen puolustajasta vastustajaksi 1976.

Kuvataide, valokuvaus, arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Aalto, oli Kuopiossa syntynyt taidemaalari, joka kuului Marraskuun ryhmään.
  • Victor Barsokevitsch oli Kuopiossa kuvaamoaan pitänyt valokuvaaja, joka oli 1800–1900-lukujen vaihteen tunnetuimpia valokuvaajia Suomessa.
  • Pekka Halonen, taidemaalari ja professori joka tunnetaan etenkin talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksista.
  • Jaakko Julkunen, valokuvaaja joka kuvasi huumorin ja realismin keinoin erityisesti itäsuomalaisia ihmisiä. Hän sai valokuvataiteen valtionpalkinnon kaksi kertaa.
  • Pauno Pohjolainen, palkittu taidemaalari, kuvanveistäjä ja kuvataiteilija.
  • Juho Rissanen, kuuluisa suomalainen taidemaalari.
  • Ellen Thesleff, taidegraafikko ja taidemaalari. Thesleffiä pidetään yhtenä Suomen ensimmäisistä ekspressionisteista ja yhtenä merkittävimmistä pohjoismaisista kuvataiteilijoista.
  • Fridolf Weurlander, kuvataiteilija joka tunnetaan pääasiassa järvimaisemamaalauksistaan.
  • Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright. Maisema-, lintu- ja muotokuvamaalariveljekset jotka syntyivät 1800-luvulla Kuopion pitäjässä.
  • Petri Karvonen, Kuopiossa syntynyt ja asuva valokuvaaja.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martti Ahtisaari, Suomen tasavallan presidentti vuosina 1994–2000. Varttui Kuopiossa jossa tapasi tulevan vaimonsa Eevan, ja kävi keskikoulun loppuun Kuopion Lyseossa.
  • Eero Haapalainen, kuopiolaissyntyinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana.
  • Juuso Häikiö, varatuomari, hovioikeudenneuvos, everstiluutnantti evp. ja kokoomuksen kansanedustaja yli 20 vuoden ajan.
  • Osmo P. Karttunen, Ahti Karjalaisen ensimmäisen hallituksen valtiovarainministeri, vuorineuvos ja Saastamoisen säätiön perustaja.
  • Paavo Lipponen, kuopiossa opiskellut suomalainen poliitikko ja Suomen pääministeri vuosina 1995–2003.
  • Leena Luhtanen, SDP:n kansanedustaja ja ministeri.
  • Eino Luukkonen, Kuopion kaupunginjohtaja 1962–1975
  • Harri Pursiainen, poliittisesti sitoutumaton liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.
  • Anders Johan, Gustaf Adolf ja Karl August Ramsay, Savon ja Karjalan läänin kuvernööri- ja valtioneuvossuku.
  • Heikki Riihijärvi kansanedustaja kolmen vaalikauden ajan vuosina 1983–1995 ja Suomen Maaseudun Puolueen puheenjohtaja 1989–1991.
  • Markku Rossi, Suomen Keskustan kansanedustaja
  • Mirja Ryynänen, Suomen Keskustan kansanedustaja ja europarlamentaarikko.
  • Eino Räsänen, kansanedustaja (Keskusta), herastuomari, sosiaalineuvos
  • Raimo Tuomainen, terveyssosiologi, keskeinen terveyspoliittinen ja tutkimusteema on medikalisaatio.
  • N. R. af Ursin, vuosisadan vaihteen työväenliikkeen ja ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan näkyvä hahmo.
  • Iiro Viinanen, kokoomuspoliitikko ja valtiovarainministeri.
  • Toivo Yläjärvi, keskustapuolueen kansanedustaja ja ministeri 1970- ja 1980-luvuilla.

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Simo Brofeldt, Kuopiossa syntynyt lääkäri, lääkintäeversti ja Mannerheim-ristin ritari.
  • Pentti Iisalo, Mannerheim-ristin ritari joka kävi koulunsa Kuopiossa ja osallistui innokkaasti Karjala-seurojen ja Kuopion suojeluskunnan toimintaan.
  • Juhani Kaskeala, Kuopiolaissyntyinen amiraali joka toimi Suomen puolustusvoimain komentajana 2001 – 2009.
  • Eino Kuvaja, Kuopiolainen Mannerheim-ristin ritari joka on voittanut talviolympialaisissa Sankt Moritzissa 1928 ja Garmisch-Partenkirchenissa 1936 epävirallisena lajina olleessa sotilaspartiohiihdossa Suomen nelimiehisen joukkueen jäsenenä hopeaa.
  • Vilho Nenonen, Kuopiolaissyntyinen Suomen armeijassa ja Keisarillisen Venäjän armeijassa palvellut tykistönkenraali jota pidetään Suomen tykistön merkittävimpänä kehittäjänä. Mannerheim-ristiritari numero 184.
  • Väinö Oinonen, Kuopiolainen kenraaliluutnantti ja divisioonan komentaja vuoteen joka oli mukana sotilasasiantuntijana Moskovan YYA-sopimusneuvotteluissa keväällä 1948.
  • Leo Puustinen, upseeri ja eversti evp. joka toimi Kuopion sotilasläänin komentajana 2002[4] – 2006. Hän toimi vuodesta 2009 Kuopion kaupunginvaltuutettuna ja kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana ja kuului Kokoomuksen valtuustoryhmään.
  • Sakari Simelius, Kuopiossa syntynyt jalkaväenkenraali ja Suomen Puolustusvoimain komentaja 1959 – 1965.
  • Magnus Fredrik Tawast, ammattisotilas joka yhdessä veljensä Torsten Tawastin kanssa oli koko Pohjois-Savon suurimpia maanomistajia, ja heidän vaikutusvaltansa oli samaa luokkaa kuin omaisuutensa.
  • Kurt Martti Wallenius, lapsuutensa Kuopiossa viettänyt jääkärikenraalimajuri ja yleisesikunnan päällikkö sekä kirjailija. Hänet muistettaneen kuitenkin parhaiten toimimisestaan Lapuan liikkeessä, syytteestä presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksen järjestämiseen ja osallisuudestaan Mäntsälän kapinaan.
  • Einar Vihma, Kuopiossa syntynyt ja opiskellut jääkärikenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.

Teatteri, televisio ja elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eija Ahvo, Kuopiossa syntynyt näyttelijä ja laulaja.
  • Vilho Auvinen, kuopiolainen näyttelijä joka lyhyen uransa aikana ehti näytellä kahdessakymmenessä elokuvassa.
  • Tommi Eronen, kuopiolainen näyttelijä elokuvista Jadesoturi (2006) ja Bad Luck Love (2000) ja joka sai Jussi-palkinnon parhaasta miessivuosasta 2001.
  • Juhan af Grann, kuopiolaissyntyinen ohjaaja, tuottaja, salaliittoteoreetikko ja vapaamuurari, joka on tehnyt erityisesti ufo-ilmiöitä käsitteleviä televisiodokumentteja.
  • Rauni Mollberg, elokuva- ja televisio-ohjaaja sekä akateemikko joka toimi näyttelijänä sekä ohjaajana Joensuussa ja Kuopiossa 1950-1963.
  • Hanna Partanen (rav. ter.) Kuopiossa syntynyt ja opiskellut ravitsemusterapeutti joka tuli suurelle yleisölle tutuksi Olet mitä syöt -ohjelmasta.
  • Pertti "Spede" Pasanen savolainen, kuopiossa syntynyt viihdetaiteilija, koomikko, näyttelijä, elokuvantekijä, tuottaja, lauluntekijä ja keksijä, joka oli yksi Suomen suosituimpia ja menestyneimpiä viihteentekijöitä 1960-luvulta 1990-luvulle asti.
  • Auli Poutiainen, kuopiolainen näyttelijä jonka näyttelijäura kesti yli 50 vuotta (1956-2007) jona aikana hän teki noin 250 teatteriroolia, pääasiassa Kuopion kaupunginteatterissa.
  • Helge Ranin, kuopiolaissyntyinen (1897) näyttelijä joka esiintyi kaiken kaikkiaan 21 elokuvassa vuodesta 1927 lähtien.
  • Karita Tuomola, kuopiolaissyntyinen ex-missi (1997), malli ja juontaja.
  • Toivo "Topi" Tuomainen, elokuvanäyttelijä, muusikko ja kenttäpäällikkö jota pidetään yhtenä savolaisuuden lupsakkuuden henkilöitymistä. Hän teki merkittävimmän osan moniulotteisesta elämäntyöstään Kuopiossa.
  • Allu Tuppurainen, Kuopiossa syntynyt ja opiskellut ja uransa aloittanut näyttelijä, joka on tullut tunnetuksi muun muassa lasten suosikkihahmo Rölli-Peikkona, jonka hän loi ja jota hän näytteli.

Tiede ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • August Ahlqvist, kuopiolaissyntyinen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori ja kansleri. Hänen kirjailijanimensä oli A. Oksanen, jota hän alkoi käyttää Kuopiossa kirjoittaessaan Saima-lehteen, jota toimitti tuolloin J. V. Snellman.
  • Georg Boldt, Kuopiossa syntynyt ja koulunsa käynyt uskontofilosofi, joka teki väitöskirjansa Immanuel Kantista. 1900-luvun alkuvuosina hän oli Turun ruotsinkielisten sosialistien merkittävimpiä hahmoja, joka otti vaikutteita myös tolstoilaisuudesta.
  • Kaarlo Brofeldt, (vuodesta 1907 Kalle Aho) Kuopiossa opiskellut Kuopion kauppakoulun (p. 1887) ensimmäinen rehtori, Suomen Liikemiesten Kauppaopiston (p. 1898) ensimmäinen varajohtaja ja vuonna 1897 perustetun Kauppalehden ensimmäinen päätoimittaja sekä myös näytelmäkirjailija.
  • Niilo Hallman, kuopiolaissyntyinen lääkäri joka toimi lastentautiopin professorina vuosina 1956-1983 ja pitkään HYKS:n Lastenklinikan ylilääkärinä.
  • Veijo Hietala, mediatutkija, "umpisavolainen” Turusta.[6]
  • Osmo Hänninen, vuonna 1968 kuopioon muuttanut tiedemies, tietokirjailija, vaikuttaja, kansanlääkinnän tukija, kulttuurimies ja humanisti. Kuopion yliopiston rehtori 1981-1984.
  • Juhani Jänne, Kuopion yliopiston bioteknologian ensimmäinen professori 1987 joka yhdistetään usein 1993 syntyneeseen Huomen-vasikkaan, joka kuului muuntogeenisten tuotantoeläinten tutkimusohjelmaan.
  • Kustaa Killinen, kirjailija, kansanedustaja, kansakoulunopettaja ja Kuopion kuuromykkäin koulun johtaja 1880–1922.
  • Juha Kinnunen, Itä-Suomen yliopiston terveyshallintotieteen professori, Minna Canth -instituutin varajohtaja sekä Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen johtaja.
  • Markku Laakso, kansainvälisesti tunnettu Itä-Suomen yliopiston diabetestutkija ja johtaja, joka on vastaanottanut 2000-luvulla jokseenkin kaikki alansa merkittävät tutkimuspalkinnot, muun muassa Matti Äyräpään palkinnon vuonna 2007.
  • Ossi V. Lindqvist, eläintieteilijä ja Kuopion yliopiston biotieteiden laitoksen soveltavan biotekniikan yksikön emeritusprofessori joka toimi myös Kuopion yliopiston rehtorina 1990–1998.
  • Ulla Lipponen, kansanperinteen, erityisesti lasten ja nuorten perinteen tutkija, tietokirjailija
  • Aukusti Juhana Mela, kuopiolaissyntyinen luonnontieteilijä, museo- ja lehtimies sekä opiskelijapoliitikko joka julistautui vuonna 1871 ensimmäisenä Suomessa julkisesti darwinismin kannattajaksi.
  • Markku Myllykangas, kuopiolainen terveyssosiologian dosentti ja terveydenhuollon tohtori joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen yksikössä. Hän sai Tieteentekijöiden liiton Vuoden tieteentekijän palkinnon vuonna 2000.
  • Martti Nissinen, kuopiolaissyntyinen teologian tohtori, Vanhan testamentin eksegetiikan professori Helsingin yliopistossa vuodesta 2007, johtaja 2014–2019 Suomen Akatemian huippuyksikössä Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa.
  • Petteri Paronen, ensin yli 15 vuotta Kuopion yliopiston vararehtorina, dekaanina ja laitosjohtajana toiminut farmasian tohtori joka valittiin Kuopion kaupunginjohtajaksi vuonna 2001.
  • Elisabeth Stenius-Aarneenkallio, oli Kuopion naisyhdistyksen puheenjohtaja sekä Kuopion talouskoulun johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja ja vaikutti 1800-luvun loppupuolella Kuopiossa naisasialiikkeen syntyyn.
  • Matti Uusitupa, helsinkiläissyntyinen Kuopion yliopiston rehtori vuosina 2001–2009, kliinisen ravitsemuksen ja aineenvaihduntasairauksien professori sekä diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä ravitsemuksen alan asiantuntija.
  • Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutin Bioteknologian ja molekulaarisen lääketieteen laitoksen molekyylilääketieteen professori, ja Biocenter Kuopion johtaja. Hän toimii Suomen Akatemian akatemiaprofessorina ja on maailman johtavia geeniterapiatutkijoita.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskontokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hänninen, Osmo (toim.): Kreivi Johan Henrik Tawast – Eurooppalainen. Snellman-instituutti, 1999. ISBN 951-842-216-8.
  2. a b Paaskoski, Jyrki: Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä.. Helsinki: Saastamoisen säätiö, 2005. ISBN 951-95627-3-7.
  3. Krogerus, Tellervo (toim.): ”Minna Canthin salonki”, Realismista symbolismiin – Kuopio suomalaisen kulttuurin polttopisteenä 1890-luvun taitteessa, s. 47. Kappaleen kirj. Ritva Haavikko. Snellman-instituutti, 1994. ISBN 951-842-145-5.
  4. Krogerus, Tellervo (toim.): Realismista symbolismiin – Kuopio suomalaisen kulttuurin polttopisteenä 1890-luvun taitteessa. Snellman-instituutti, 1994. ISBN 951-842-145-5.
  5. Kirjaston nielemät, Minna ja miehet nuoret. Osa 4: Juhani Aho, Kanttilan soffa ja koiran elämäkerta
  6. Artti Junkkari: Viikon vieraana ”umpisavolainen” mediatutkija Turusta. Kuopion kaupunki 29.9.2008.