Kuopion Palloseura

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta KuPS)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
KuPS
Koko nimi Kuopion Palloseura
Perustettu 16. maaliskuuta 1923
Kaupunki Kuopio
Kenttä Kuopion keskuskenttä
– kapasiteetti 4 778[1]
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Puheenjohtaja Ari Lahti
Päävalmentaja Jani Honkavaara
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019
Hopeaa Hopeaa 1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023
Pronssia Pronssia 1953, 2018, 2020
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1968, 1989, 2021, 2022
Hopeaa Hopeaa 2011, 2012, 2013
Liigacup
Kultaa Kultaa 2006

Kuopion Palloseura (KuPS) on vuonna 1923 perustettu kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden kuusi kertaa,[2] Suomen Cupin neljä kertaa[3] ja Liigacupin kerran.[4] KuPS pelaa Veikkausliigassa, jossa seura on pelannut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 alkaen. Ennen vuotta 2008 KuPS oli jo pelannut 51 kautta Suomen ylimmällä sarjatasolla Mestaruussarjassa ja Veikkausliigassa. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä. Seuran peliasussa paita ja sukat ovat keltaiset ja housut ovat mustat, kakkosasu taas on valkomusta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiossa paikallisista urheiluseuroista mm. Kuopion Reipas otti jalkapalloilun ohjelmaansa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.[5] Kun ristiveto eri urheilulajien välillä Reippaassa voimistui niin, että seuran jalkapalloilijat eivät nähneet enää mahdollisuuksia kehittää lajiaan seuran alaosastona, he irrottautuivat Reippaasta perustaakseen oman seuran. Synnytettiin Kuopion Palloseura, jonka perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923.[6]

Toiminta käynnistettiin heti perustamisen jälkeen keväällä. Virallinen kilpailutoiminta alkoi osallistumisella SM-kilpailuun.[7] 1920-luvulla SM-kilpailut pelattiin cup-muotoisesti. KuPS saavutti kilpailun parhaan sijoituksensa heti ensimmäisellä kerralla 1923 päästessään välierään. Osallistuminen SM:n tavoitteluun on jatkunut yhtäjaksoisesti vuotta 1925 ja paria 1940-luvun sota-ajan kautta lukuun ottamatta.[8]

KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947.[9])

Vuonna 1930 Suomen jalkapalloilussa siirryttiin sarjamuotoiseen pelaamistapaan.[10] Kuopion Palloseura voitti 1930 piirin mestaruuden ja selviytyi Palloliiton B-sarjaan.[10] Kuopion Palloseura ylsi heti ensi yrityksellä B-sarjan välieriin, jonka voittajat nousivat valtakunnan ylimpään sarjaan, mutta KuPS hävisi Viipurin Susille.[11]

Kuopion Palloseuran alkuperäisenä peliasuna oli mustavihreäpystyraitaiset paidat ja valkoiset housut. Kun tarvittiin uusia asusteita, ei ollut löytynyt paitaa, jossa vihreä väri olisi pysynyt kunnollisesti. Mietittiin eri värivaihtoehtoja, ja päädyttiin Savon väreihin, keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Uudet asusteet otettiin käyttöön keväällä 1935.[12]

Kaudella 1946–1947 Suomensarjan neljä parasta pääsivät karsimaan kahdesta pääsarjan paikasta. KuPS pelasi nousun kannalta ratkaisevan ottelun Helsingissä 15. kesäkuuta 1947, ja tasapeli Kallion Palloseuran kanssa tarkoitti nousua Mestaruussarjaan.[9] [8] Paikan tavoittelu oli alkanut Savon piirinsarjapelillä kesällä 1930, eli pääsarjaan nousu kesti KuPS:lta hieman yli 17 vuotta. Oheisessa kuvassa on esitetty ottelussa pelanneet KuPSin pelaajat.

Mestaruuksien vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS aloitti Mestaruussarjassa elokuussa 1947 häviämällä HIFK:lle Kuopiossa.[8] KuPS putosi heti ensimmäisenä kautenaan mestaruussarjasta, mutta nousi takaisin saman kalenterivuoden aikana. Sitten seurasi yli 43-vuotinen pääsarjavisiitti (eli 44 peräkkäistä kautta), joka alkoi toukokuussa 1949 HJK-häviöllä Kuopiossa ja päättyi Väinölänniemellä syksyllä 1992 Mikkelin Palloilijoille häviöön.[8]

Vuonna 1950 KuPS taisteli ensimmäisestä mestaruudestaan, mutta jäi lopulta hopealle.[13] Kuopion Palloseuran ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1956. Mestaruus ratkesi Helsingin Olympiastadionilla jo ennen viimeisiä kierroksia KuPS:n lyödessä HPS:n.[14] KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin. Viimeisellä kierroksella Väinölänniemellä kohtasivat KuPS ja HPS. KuPS:n voitolla molemmat päätyivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu mestaruudesta ja se pelattiin Olympiastadionilla, missä KuPS voitti jatkoajalla. Ottelun katsojamäärä oli silloinen Suomen sarjapelien ennätys, yli 8000.[15]

KuPS oli 1950-luvulla huonoimmillaan sarjassa viidentenä (mitaleita tuli em. kahden kullan ja hopean lisäksi hopeaa 1954 ja pronssia 1953). 1960-luvulle tultaessa peliesitykset kuitenkin huononivat. KuPS saavutti SM-hopeat vuosina 1964, 1967 ja 1969.[16] Vuonna 1966 joukkueen valmentajana aloitti Gunnar Boman, kun Aaro Heikkinen oli siirtynyt edelliskauden jälkeen vastaamaan koko seuran valmennusjohtamisesta. Ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä Turun Palloseuran hävitessä KuPS:lle.[17]

Syksyllä 1967 KuPS pelasi ensimmäiset Euroopan cup-ottelunsa. KuPS olisi päässyt jo vuonna 1959 mukaan kilpailuun, mutta seuran talous ei ollut antanut tuolloin siihen mahdollisuutta. Nyt oli vastassa ranskalainen huippuseura St. Etienne. Ensimmäinen osaottelu pelattiin Ranskassa, toinen Kuopiossa. KuPS hävisi molemmat ottelut.[18] 1968 Kuopioon tuli ensimmäinen Suomen cupin voitto KuPS:n lyödessä Olympiastadionilla KTP:n.[19] 1969 paikallisvastustaja Elo pelasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa, ja seurojen ensimmäisessä pääsarjakohtaamisessa keväällä tehtiin KuPS:n silloinen yleisöennätys 6787. KuPS tuli sarjassa viidennen kerran hopealle. [20]

1970-luvun alkuun osui lievä aallonpohja. Kaudelle 1972 valmentajaksi tuli Martti Räsänen. Hänen valmentama ensimmäinen KuPS-mestaruus varmistui kauden 1974 viimeisellä kierroksella KuPS:n voittaessa olympiastadionilla HJK:n. 1975 oli vuorossa hopeaa. Räsäsen toinen (KuPS:lle jo viides) mestaruus tuli 1976 myös HJK-ottelussa, nyt Väinölänniemellä, jossa joukkueet pelasivat 26. syyskuuta 0–0-tasapelin[21]. 1976 mestarijoukkueesta KuPS menetti kilpailijoilleen kuusi miestä. Menetyksistä huolimatta kausilta 1977 ja 1979 tuli hopeamitalit. [22]

KuPS oli noussut 1970-luvulla suomalaisittain suurseuraksi: oleelliset tekijät oli seurassa toteutettu esimerkillisesti, markkinointi, pelaajien työasiat ja seuran johdon vaastuun jaot olivat hallinnassa. Talouskin oli kunnossa, sillä lipputulot elättivät seuraa pitkälle. Lisämausteena oli ankara lajin sisäinen paikallinen kilpailu KPT:n kanssa, eikä kilpailevia lajeja ollut käytännössä lainkaan.[23]

1980-luvulla alkoivat KuPS:n vaikeat vuodet. KPT lähti haastamaan 1970-luvun lopussa KuPS:aa, ja myös Elo nosti päätään alemmista sarjoista kaupungin suurseurojen kilpailijaksi. Myös jääkiekkoväki alkoi rakentaa pohjaa KalPa:n nousulle liigaan. Jalkapallo muuttui amatöörien harrastuksesta ammattimaiseksi kilpaurheiluksi. KPT:n täysimittainen hyökkäys kotimaiselle jalkapallohuipulle pääsemiseksi päättyi yhtälön taloudelliseen mahdottomuuteen muutamassa vuodessa, ja Elonkin nousun takaa löytyi kestämättömät perusteet, mikä johti seura toiminnan loppumiseen.[24] 1980-luku päättyi KuPS:lta lopulta komeasti Suomen cupin voittoon Hakasta Olympiastadionilla.[25]

Liiga-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS:n Jani Hartikainen (vas.) ja FC Hakan Mikko Innanen Valkeakoskella 28. huhtikuuta 2005.
Ilja Venäläinen perässään Klubi-04:n Sakari Mattila Helsingissä 13. toukokuuta 2007.

Kaudelle 1990 KuPS:n valmentajaksi palasi vanha tuttu Martti Räsänen. Sarjan nimi oli uusi, Futisliiga, joka nykyisin kulkee Veikkausliigan nimellä.[25] Räsäsen aikakausi KuPS:n valmentajana päättyi kesällä 1992, kun KuPS oli juuttunut hännille, ja syyskauden viimeisiin otteluihin valmennus siirrettiin muiden vastuulle. MP lähetti kauden viimeisessä ottelussa KuPS:n 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen I divisioonaan. Ratkaisumaalin laukoi vapaapotkusta oma kasvatti Juha Karvinen. Maali hiljensi lumen peittämän Väinölänniemen.[26] Paluu Liigaan onnistui heti, mutta vain yhdeksi kaudeksi.[27]

KuPS:n realismia oli nyt yrittää selvitä hengissä talousongelmista. Onnistunut puheenjohtajan vaihdos piristi seuraa. Eija Vähälä loi seuraan uutta henkeä: ”Taistellaan, eikä anneta KuPS:n loppua”. Kausi 1997 päättyi putoamiseen Kakkoseen. Tuolloin hämmästeltiin sitä, miten KuPS ei pärjännyt karsintasarjan otteluistaan Nokian Pyryä ja kemiläistä lähiöjoukkuetta Visan Palloa vastaan kunnialla, ja karsintasarjan kaksi tasapeliä tarkoitti, että KuPS jatkoi Kakkosessa, tasolla, joka vastasi aikoinaan Maakuntasarjaa. [28]

Nousu Ykköseen onnistui heti. Kakkosessa pelaaminen hankaloitti kuitenkin velkataakan hoitamista, ja syksyllä 1998 alkoi häämöttää konkurssi. Pelastusoperaatiota varten oli muodostettu KuPS Oy, joka tuli ja pelasti KuPS ry:n vain parin viikon päässä häämöttävältä konkurssilta. Oy hoiti ry:n velat verottajalle, ja näin oltiin valmiit aloittamaan uusi nousu takaisin kotimaan huipulle. [29]

Uuden vuosituhannen ensimmäiseen kauteen lähdettiin uudella ja päätoimisella valmentajalla, Esa Pekosella, joka nosti KuPS:n Veikkausliigaan kaudeksi 2001. Ensimmäinen liigakausi toi kahdeksannen sijan, mutta Pekonen ei saanut enää jatkaa, KuPS säilyi sarjassa kaksi seuraavaa kautta, mutta 2003 päätteeksi KuPS putosi.[30] Kauden 2003 surkea loppu sai Oy:n johtoon uutta puhtia, suuntaa piti muuttaa. Toiminnalle haettiin uskottavuutta palkkaamalla hyvätasoinen päävalmentaja. Juha Malinen onnistui nostamaan KuPS:n heti takaisin Veikkausliigaan.[31]

Kausi 2006 alkoi lupaavasti Finnair Stadiumilla pelatussa Liigacupin loppuottelussa, jossa KuPS voitti FC KooTeePeen päättäen samalla seuran saavutusten 17-vuotisen kuivan kauden.[32] Kausi päättyi lopulta tipahtamiseen Ykköseen. [33]

Syksyllä 2006 KuPS Oy:n hallituksen jäsen Ari Lahti omisti seurasta neljänneksen, ja totesi ettei homma toimi. ”KuPS oli taas pudonnut Liigasta, ja kaikki rahat olivat menneet, ei ollut enää ketään, joka panisi seuraan lisää rahaa”, Lahti muistelee. Hän teki omat selvityksensä seuran taloudellisesta tilanteesta ja pohti, pitäisikö se vielä kerran pelastaa. Marraskuun lopussa lehdet kertoivat, että KuPS on menossa konkurssiin. Joulukuun 1. päivänä KuPS ja Lahti järjestivät lehdistötilaisuuden. Seuraavan päivän lehdet kertoivat, että ”savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti pelastaa KuPS Oy:n konkurssilta”. Apu tuli viime hetkellä.[34]

Kauden 2007 Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä RoPS johti sarjaa kahdella pisteellä. Kierroksella FC Hämeenlinna voitti RoPS:n ja KuPS voitti JJK:n. KuPS olisi voittanut Ykkösen myös RoPS:n pelatessa tasapelin, koska KuPS:lla oli selkeästi parempi maaliero. Kuopiolaisten sankari oli kolme maalia päätöskierroksella tehnyt Ilja Venäläinen, jonka ansiosta KuPS palasi Veikkausliigaan kaudeksi 2008.[35].

2008 alkaen KuPS on pelannut Suomen ylimmällä sarjatasolla. 2010 KuPS saavutti pitkästä aikaa hopeisen mitalin. Se on myös esiintynyt kolme kertaa häviävänä osapuolena Suomen cupin finaalissa (2011–2013).[36] Kaudella 2017 KuPS saavutti Veikkausliigassa hopeaa.[37]

Stadionit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion keskuskenttä
Kuopion keskuskenttä 2.11.2010

KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä, jonka sponsorinimeksi tuli 2012 kaudelle Savon Sanomat Areena (3+2 vuoden sopimus)[38]. Alkuaan Keskuskenttä avattiin toukokuussa 1939. Vuonna 2003 kentälle asennettiin tekonurmi, ja kesäkuussa 2005 valmistui uusi pääkatsomo. KuPS on pelannut stadionilla kaudesta 2005 alkaen.

Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Istumapaikkakapasitetti on yhteensä 3 190, jonka lisäksi stadionilla siirrettävä aurinkokatsomo, joten stadionin kokonaiskapasiteetti on noin 4 000 katsojaa.

KuPS on pelannut historiansa aikana myös Väinölänniemen stadionilla, missä KuPS pelasi ensimmäisen virallisen kilpailuottelunsa 6.9.1923, vastassa oli Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat, ottelu kuului cup-muotoiseen Sm-kilpailuun, tulos oli 2-2, uusintaottelussa 23.9. Väinölänniemellä KuPS voitti 3-1.[8] Nykyiseltä ”Vänäriltä” näytävä stadion valmistui 1952, ja katsomorakennus vihittiin käyttöön samana vuonna 8.7. Pelialue oli leventynyt virallisiin mittoihin ja pelialusta oli kunnollinen ruohomatto, joka oli kaupungissa toinen Keskuskentän jälkeen.[39] Edellä mainittujen lisäksi muita Kuopion kenttiä, joilla KuPS on pelannut virallisia kilpailuotteluita ovat Keskuskentän stadionin vieressä sijainnut hiekkakenttä, joka oli käytössä keväisin, kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia (esim. kauden 1991 avausottelu[40] ). Myös Kuopio-hallissa KuPS on pelannut virallisia kilpailuotteluita (esim. kauden 1994 avausottelu[40]).

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Banzai ja cup-juna Iisalmesta Kuopioon vuonna 2005.

Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä. Maaninkalaiset jännärit aloittivat toimintansa jo 1960-luvulla[41]. Yhdistyksen perustamisvuosi lienee 1967, koska KuPS:n 1977 kauden päätöstilaisuudessa jaettiin Maaningan kannatuskerhon 10-v juhlapalkinto[42]. Yhdistys rekisteröitiin virallisesti tammikuussa 1973[43].

KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 1970-luvun mestaruushuumassa. Se perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 ja rekisteröitiin samana vuonna nimellä KuPS S.C. ry. [44] Ydinryhmä pelasi myös puulaakijalkapalloa ja perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, eli nykyisen Kings Kuopion. KSC:n toiminta hiipui 1980-luvulla ja sen viimeiseksi kokoontumiseksi jäi vuoden 1989 Suomen Cupin finaali.

Banzai - KuPS:n kannattajat ry:tä alettiin pohjustaa vuonna 2000. KuPS:n nettisivujen vieraskirjassa monet kirjoittajat halusivat oman faniklubin perustamista. Idea alkoi konkretisoitua KuPS:n nousuhuumassa marraskuussa 2000, jolloin pidettiin ensimmäinen fanitapaaminen Kuopiossa, ja synnytettiin Banzai – KuPS Fan Club. Ryhmä on nimetty Jukka Virtasen sanoittaman, Antti Hyvärisen säveltämän ja Kai Hyttisen vuonna 1975 ensi kertaa esittämän KuPS:n kannatuslaulun mukaan. Singlellä on kappaleet Banzai Banzai / Älä laakase naatitaan (B-puolen esittäjäksi on merkitty Pelurit).[45]Toiminta alkoi omien nettisivujen avaamisella 2.1.2001. Samalla sovittiin seuran kanssa, että keskustelupalsta siirtyy KuPS:n sivuilta Banzain sivuille. Tämä siksi, että KuPS-keskustelu ei hajoaisi kahteen eri foorumiin. [46]Yhdistys päätettiin rekisteröidä lähinnä rahaliikenteen ja pienimuotoisen fanituotekaupan sujuvan toimimisen vuoksi.[47] Ry:n perustava kokous pidettiin 21.12.2002. [48] Rekisteröity yhdistys Banzaista tuli 4. heinäkuuta 2003.

Banzai-ryhmään kuuluneet kannattajat perustivat KuPS:n etäkannattamiselle heti Banzai Fan Clubin perustamisen jälkeen paikallisia nettiyhteisöjä muuallekin Suomeen: Kapakka-Banzai, Piäkaapuntiseuvun KuPS-vanit[49] ja Banzai-Jyväskylä, KuPS:n jyväskyläläiset kannattajat [50].

2005 kauden lopuksi osa Banzain jäsenistä ilmoitti eroavansa jäsenyydestä, ja he perustivat KPO Crew' n.[51]

Kun Banzain toiminta hiljeni, ry:n virallinen toiminta päätettiin laittaa hyllylle vuoden 2009 jälkeen[47].

Nettiyhteisökannattamisen tilanne oli tammikuussa 2014 oheinen: ”Keskustelufoorumin sopimus päättyi jo ja banzaikups.net sivutkin päättyvät ensi syksynä. Näiden tilalle KuPS ry on perustanut Facebook-sivun - niille, jotka siellä roikkuu. Nämä Piäkirkon sivut nyt jatkaa ainakin vielä...” [52]

Banzai-pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2001 lähtien KuPS:n kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle (tai useammalle), joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.[53]

Kauden Banzai-pelaaja:

Kauden nuori pelaaja:

Tunnettuja KuPS:aan julkisuudessa liitettyjä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listan henkilöt ovat olleet tekemisissä jollakin tavalla seuran kanssa ja tuoneet KuPSia esille julkisuudessa.

  • Reijo Heiskanen – KuPS:n edustusjoukkueen pelaaja SM-sarjassa 1982[54], OP-Pohjola -ryhmän pääekonomisti, 50 v 29.1.2013[55]
  • Mikko Helander, Keskon pääjohtaja 2015–. Voitti KuPS:ssa nappuloiden SM-hopeaa (1971) ja D-junioreiden SM:n (1972, ikäluokka 1960, pelikavereina mm. Jukka Sarnola, Petteri Kupiainen, Jarmo Karhunen ja Kari Ukkonen (1961) [56]). Kertoo seuraavansa nykyisinkin tarkasti KuPS:n edesottamuksia, KuPS ja jalkapallo ovat edelleenkin sydäntä lähellä ja pelaa yhä jalkapalloa aina kun se on mahdollista, asuu Hyvinkäällä.[57]
  • Yrjö ”Josa” Jäntti – ex-KPT-juniori, oli mukana pelastamassa KuPSia 1990-luvulla[58], ollut KuPS ry:n vpj[59]
  • Osmo P. Karttunen – SPL:n puheenjohtaja 1963–1973, ollut KuPS:n jäsen[41]
  • Pekka Kejonen – Kuopiossa vaikuttanut runoilija, Banzai-termin ”isä”[60]
  • Lasse Lehtinen – ex-KPT-juniori[61], ex-Elon vpj[62], vannoutunut KuPS-mies seurakaulaliina kaulassa Eurooppaliigan ottelussa 2.8.2012[63]
  • Paavo Lipponen – valtiomies, käy usein KuPS:n peleissä, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 1[60]
  • Jukka Pakkanen – kirjailija, sympatiseeraa KuPS:aa erittäin suuresti johtuen seuran kulttuurisuudesta, ei siksi, että vaimonsa on kuopiolaistaustainen[64]
  • Spede Pasanen – viihdetaiteilija, KuPSin ex-jääkiekkoilija[65], KuPSin jäsen 1946 saakka[66]
  • Wille Riekkinen – kuopiolainen kirkonmies, jonka piispa-aikana toinen istuimensa sijaitsi Keskuskentän lehtereillä[67]
  • Jukka Turunen – KPT:n kasvatti, KuPS:n ex-pääsarjapelaaja (1986–1991, 1994) ja markkinointipäällikkö (1989–1991), pitää nykyään itseään kupsilaisena, 50 v 29.1.2014[68]
  • Jukka Virtanen – kirjoittaja, savolaisen jalkapalloilun ihailija, Banzai-laulun sanoittaja, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 2.[69]

Organisaatio ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle.

Kuopion Palloseura Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus:[70]

  • Markku Raatikainen, puheenjohtaja
  • Matti Reinikainen
  • Kimmo Rossi

Toimitusjohtaja:

  • Jarmo Heiskanen

Muut toimijat:

  • Kuopion Palloseura ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
  • Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
  • Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.

Talouden tunnusluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilikausi Sarja Liikevaihto Tulos
2001 Veikkausliiga 968 000 € 36 000 €
2002 Veikkausliiga 818 000 € −57 000 €
2003 Veikkausliiga 698 000 € −98 000 €
2004 Ykkönen 704 000 € −75 000 €
2005 Veikkausliiga 817 000 € −65 000 €
2006 Veikkausliiga 636 000 € −287 000 €
2007 Ykkönen 717 000 € 21 000 €
2008 Veikkausliiga 794 000 € −184 000 €
2009 Veikkausliiga 1 103 000 € −114 000 €
2010 Veikkausliiga 823 000 € −551 000 €
2011 Veikkausliiga 1 067 000 € −423 000 €
2012 Veikkausliiga 1 468 000 € −397 000 €
2013 Veikkausliiga 885 000 € −777 000 €
2014 Veikkausliiga 798 000 € −711 000 €
2015 Veikkausliiga 895 000€ −941 000 €
2016 Veikkausliiga 880 000 € −798 000 €
2017 Veikkausliiga 1 074 000 € −998 000 €
2018 Veikkausliiga 1 894 000 € −517 000 €

Lähde: Finder[71]

Kuopion Palloseuran puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ry:n puheenjohtajat

  • 1923 – 25, 1928 Ali Rautakorpi
  • 1925 – 27 Lennart Savolainen
  • 1929, 1933 – 34 Aarne Hirvonen
  • 1930 Mikko Miettinen
  • 1931 – 32, 1935 – 39 Vilho Soininen
  • 1940 – 48, 1963 – 68 Väinö Heikkinen
  • 1949 – 52 Paavo Hillu
  • 1953 Väinö J. Rinne
  • 1954 – 60 Lennart Tapola
  • 1961, 1969 Sulo Kirsi

  • 1962 Erkki Kontivaara
  • 1970 – 75 Olli Herranen
  • 1976 – 78 Juhani Koskinen
  • 1979 – 80 Matti Pitkänen
  • 1981 Erkki Holopainen
  • 1982 – 88 Eino Laulainen
  • 1989 – 90 Risto Kuuluvainen
  • 1991 – 94 Juhani Pirskanen
  • 1995 – 2003 Eija Vähälä

Oy:n hallituksen puheenjohtajat

  • 1998 – Manu Vesalo

Lähde [72]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustusjoukkue 2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 1. toukokuuta 2021.[73]

Nro Paikka Pelaaja
1 M Suomi Otso Virtanen
2 P Brasilia Ricardo Paulo
3 P Suomi Diogo Tomas
6 P Suomi Saku Savolainen
25 K Ghana Antwi Clinton
21 M Itävalta Kreidl Johannes
10 H Latvia Ikaunieks Janis
11 K Latvia Jānis Ikaunieks
12 M Suomi Sami Rissanen
15 P Nigeria Uzochokwu Henry
14 K Suomi Anton Popovitš
8 K Suomi Dahlström Sebastian
16 K Suomi Tommi Jyry
17 K Suomi Iiro Järvinen
18 P Suomi Juho Pirttijoki
19 K Ghana Nana Boateng
Nro Paikka Pelaaja
20 K Suomi Arttu Heinonen
21 M Itävalta Johannes Kreidl
22 P Suomi Henri Toivomäki
23 P Venezuela Daniel Carrillo
24 P Suomi Taneli Heiskanen
25 K Suomi Urho Nissilä
26 K Suomi Axel Vidjeskog
29 H Suomi Santeri Haarala
30 P Suomi Joel Vartiainen
32 H Suomi Eetu Rissanen
33 P Suomi Taneli Hämäläinen
34 K Suomi Viljami Aittokoski
35 H Suomi Albert Vauhkonen
36 P Suomi Elias Salminen
P Nigeria Henry Uzochukwu
H Brasilia Lucas Rangel

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[73]

  • Päävalmentaja: Jani Honkavaara
  • Valmentaja: Suomi Mika Lähderinne
  • Maalivahtivalmentaja: Suomi Jori Särkkä
  • Fysioterapeutti: Suomi Joonas Ojantie
  • Fysioterapeutti: Suomi Jari Puustinen
  • Huoltopäällikkö: Suomi Sami Miettinen
  • Lääkäri: Suomi Henri Miettinen
  • Lääkäri: Suomi Janne Pesonen
  • Analyytikko: Suomi Viki Savonen

Entisiä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS:ssa pelanneista kuuluisimpiin, voidaan esittää lukeutuneen mm. ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen,[74] 10-vuotiaana KuPS-junioreissa ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut tuleva pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen[75], Linnanpellon Susien kaupunginosajoukkueessa uransa aloittanut Kari Ukkonen, joka päätyi edustukseen ja edelleen 1982 syksyllä ammattilaiseksi Keski-Eurooppaan 16 kaudeksi ja 59 A-maaottelun pelaajaksi,[75] 66 A-maaottelua pelannut Hannu Turunen,[76] KuPS:n kaikkien aikojen maalintekijätilastoa (pääsarjamaalit) johtava Olavi Rissanen,[77] ja eniten pääsarjaotteluita KuPS:n paidassa pelannut Tuomo Hyvärinen.[78]

Vain Aulis Rytkönen on valittu Vuoden jalkapalloilijaksi edustaessaan KuPSia. Tämän arvostetun palkinnon Rytkönen voitti peräti kolme kertaa vuosina 1949, 1950 ja 1952. KuPSia uransa aikana edustaneista pelaajista tämän palkinnon ovat myös voittaneet: Matti Hiltunen (1954), Jouko Suomalainen (1973) ja Aki Heiskanen (1976) edustaessaan Kuopion Pallotovereita, maalivahti Göran Enckelman (1975, TPS) sekä Kari Ukkonen (1983) edustaessaan belgialaista Cercle Bruggeä. [79]

Ranskalainen keskustuki Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut jalkapallo-ottelun KuPS:n keltapaidassa. Toulousea edustanut Aulis Rytkönen houkutteli joukkuetoverinsa ja hyvän ystävänsä Kuopioon pelaamaan kesällä 1958 yhden ystävyysottelun kanssaan neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan. Ottelu pelattiin kesäkuussa Väinölänniemellä yli 5000 katsojan edessä ja vieraat voittivat 3 - 5. Boucher ei pelannut sarjaotteluita,[80] joten saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 KuPS:n historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa.[81]

KuPSin tunnetuimmiksi ulkomaalaispelaajiksi voitaneen lukea seurassa 1990-luvun alussa pelanneet Valeri Brošin, Mart Poom ja Marcus Gayle. Brošin (1992 KuPS:ssa) edusti Neuvostoliittoa jalkapallon vuoden 1990 MM-kisoissa Italiassa.[82] Viron maajoukkuevahti Mart Poom (1992) tuli myöhemmin tunnetuksi pitkästä Valioliiga-urastaan (mm. Derby ja Sunderland[83]). Marcus Gayle (lainassa kesän 1990 Brentfordista) viihtyi myöhemmin Valioliiga-joukkue Wimbledonin kärjessä seitsemän kauden ajan ja pelasi Jamaikan maajoukkueessa vuoden 1998 MM-kisoissa Ranskassa[84]. Kausina 1983-84 KuPSissa pelasivat puolalaiset olympiamitalistitlähde? Jerzy Kraska[85] ja Wojciech Rudy[86]. Kaudella 2001 seurassa pelannut Angelo Cijntje[87] teki KuPS:sta lähdettyään pitkän uran Hollannin sarjoissa ja pelasi myöhemmin myös Alankomaiden Antillien maajoukkueessa. Kannattajat valitsivat hänet kaikkien aikojen ensimmäiseksi Banzai-pelaajaksi.

Kausina 2009-2011 KuPS:ssa pelannutta nigerialaista Dickson Nwakaemea jotkut pitävät yhtenä seuran parhaista ulkomaalaispelaajistalähde?.

Päävalmentajat (1945 alkaen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS:n historia tuntee kaksi suurta valmentajadynastiaa. Ensimmäinen oli sotien jälkeinen Aaro Heikkisen valtakausi, jolloin KuPS voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Heikkinen valmensi KuPSia kahteen otteeseen, yhteensä kahdeksanatoista kautena. Toinen suuri valmentajalegenda on Martti Räsänen. Hänen kahdeksan vuotta kestänyt valtakautensa oli loistokas. KuPS:n sijoitusten ollessa SM-sarjassa neljäs, neljäs, ensimmäinen, toinen, ensimmäinen, toinen, seitsemäs ja toinen. Lisäksi 1978 Räsänen johdatti KuPS:n ensimmäistä kertaa jatkoon Euroopassa, kun KuPS päihitti tanskalaisen B1903-joukkueen UEFA-cupissa. Räsänen palasi uudestaan KuPS:n valmentamistehtäviin 1990-luvun alussa kolmeksi kaudeksi.

Jos luetteloissa on esitetty valmentajapari, niin ei ole tiedossa, kumpi vai molemmatko toimivat päävalmentajina.

  • 1945–1945/46 syyskausi: Väinö Heikkinen[88]
  • 1945–1957: Aaro Heikkinen
  • 1958: Martti Kosma
  • 1959: Reino Miettinen
  • 1960: Veijo Pehkonen ja Asser Väisänen
  • 1961–1965: Aaro Heikkinen
  • 1966–1968: Gunnar Boman
  • 1969–1971: Veikko Jokinen ja Unto Nevalainen
  • 1972–1979: Martti Räsänen
  • 1980: Matti Terästö (alkukausi), Jarmo Flink (loppukausi)
  • 1981: Ari Savolainen
  • 1982: Matti Väänänen
  • 1983–1985: Puola Boguslaw Hajdas
  • 1986: Jouko Pasanen
  • 1987: Jouko Pasanen, 15.7. lähtien Aarre Miettinen
  • 1988: Heikki Turunen
  • 1989: Heikki Turunen, 23.5. lähtien Markku Hyvärinen ja Olavi Rissanen

Valmentajatilaston lähteet (ellei toisin mainittu):

1945–1989 KuPS-historia 2004[92]

1986, 1988, 1993, 1995–2000, 2004, 2007 Kups.fi[93]

Veikkausliigat 1990–92, 1994, 2001–03, 2005–06, 2008–12) tietojen lähde on Veikkausliigan valmentajajatilastot[94]

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion Palloseura sai kaudeksi 2019 naisten joukkueen, kun Pallokissojen joukkueen toiminta siirtyi sen alaisuuteen.[95] Pallokissat putosi Naisten Liigasta kauden 2018 päätteeksi, joten KuPSin piti pelata kausi 2019 alun perin Naisten Ykkösessä.[96] KuPS sai kuitenkin pääsarjapaikan jälkikäteen täydennysmenettelyn kautta, kun hallitseva mestari PK-35 Vantaa jäi ilman Naisten Liigan lisenssiä.[97][98]

Juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiolaisen jalkapalloilun nuorisotyöstä on kerrottu yleisemmin artikkelissa Kuopion jalkapallo. Tässä yhteydessä esitettyjen tietojen lähteenä on käytetty mm. KuPS:n 60-v historiakirjaa (Tuunanen), Kopari-historiakirjaa (Tuovinen), SPL:n vuosikertomuksia 1942 – 1970[99] ja Jalkapallokirjoja 1972 - 2013[100].

Jo KuPSin perustavassa kokouksessa (1923) seuraan oli valittu poikajaosto, mutta nuorten pelaajien kasvatustyö pääsi käyntiin vasta 1928. Alussa työstä puuttui suunnitelmallisuus, koska toimintamuotoja piti ensin hakea. 1930-luvun alussa koulutukseen otettiin mukaan tekniikkaharjoitukset ja peliteorian opetus. Myös oikean käyttäytymisen merkitystä kentällä ja sen ulkopuolella korostettiin. Kilpailija-Koparit käynnisti poikatoiminnan jo ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotenaan eli keväällä 1932. KuPS:aan verrattuna Koparit tekivät juniorityötä paljon määrätietoisemmin, esim. heillä oli alusta alkaen omat kaupunginosajoukkueet, joiden nimet otettiin eläinkunnasta (Haukat, Ilves, Kotkat, Sudet).

Valtakunnalliset nuorten jalkapallosarjat alkoivat Suomessa varsin myöhään. SM-kilpailu A-nuorille (18 v) järjestettiin ensimmäisen kerran 1942, B-, C- ja D-nuorten (16, 14 ja 12 v) SM-kilpailut alkoivat 1971. Nappulat (nykyiset E-nuoret) alkoivat pelata Suomen mestaruudesta jo 1964. Savon piirissä A-junioreiden piirin mestaruuksien ratkonta alkoi vuonna 1943 (B- ja C-juniorit 1945, D 1951, E 1974 ja F 1976). Ensimmäinen varsinainen A-juniorijoukkue muodostettiin KuPS:aan keväällä 1945[101] (Aulis Rytkösen ensimmäinen pelivuosi KuPS:ssa). KuPS voitti ensimmäiset piirin mestaruutensa A- ja C- junioreissa 1945, B:ssä seuraavana kesänä, D:ssä 1951, E:ssä 1974 ja F:ssä 1976. KPT saavutti Kuopion ensimmäisenä seurana jalkapalloilussa Suomen mestaruuden voittamalla nuorten SM:n 1945; Aulis Rytkönen ja KuPS-A hävisivät KPT:lle heti piirin karsinnassa. Nuorten SM ratkaistiin vuoteen 1953 asti siten, että SPL:n seurat pelasivat omasta mestaruudestaan, ja SM ratkaistiin ns. Liitto-ottelussa TUL:n vastaavaa mestaria vastaan. KPT voitti A-nuorissa toisenkin SM:n (1950).

Kun Nuorten SM-kilpailu muuttui 1954 kaikille avoimeksi (TUL-seurat tulivat mukaan SPL:oon), ensimmäinen mestari oli KuPS ( jo edellisenä vuonna 1953 KuPS oli ollut lähellä, kun oli hävinnyt välierässä SPL:n tulevalle mestarille). A-nuorissa KuPS on saavuttanut 1954 - 2013 SM-mitaleita yhteensä 34 kpl (kulta 12, hopea 9 ja pronssi 13).

B-nuorten SM-kilpailussa KuPS oli kolme ensimmäistä kertaa paras (1971 - 73). Tällä hetkellä (2013 kilpailu mukaan lukien) mitalilista on 8 - 5 - 7 (viimeisin SM-kulta on vuodelta 2013lähde?).

C-nuorissa KuPSin ainoa Suomen mestaruus tuli vuonna 1977. D-nuorissa Suomen mestaruuksia ehti kertyä 3 kpl (1972, 1977 ja 1983). 1994 KuPS voitti toisen D-junioreille järjestetyistä ”SM-turnauksista” - nimeksi oli tullut Aulis Rytkönen –turnaus - toisen voitti HJK. Suomen Nappulaliigaliitto aloitti SM-turnaukset 1964 (ikäraja 11 v). KuPS on voittanut nappula-mestaruuden kolme kertaa (1964 - 66 eli kaikki kolme peräkkäin heti alussa). Suomalaisen jalkapalloilun nuorempien kilpailutoiminnassa Suomen mestaruuksien tavoittelu vaihtui ”Kaikki pelaamiseen” nappuloissa alkaen 1994 ja D-junioreissa alkaen 1999.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SM-mitalit ja cup-finaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen mestaruus: 6 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019)
  • SM-hopea: 13 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023)
  • SM-pronssi: 3 (1953, 2018, 2020)
  • Suomen Cup: 4 (1968, 1989, 2021, 2022)
  • Suomen Cup, hopea: 3 (2011, 2012, 2013)
  • Liigacup: 1 (2006)

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPSin saldo Eurocup-otteluista on (Eurokaudet 1957/58 - 2012/13) 6 voittoa, 5 tasapeliä, sekä 15 häviötä.

Kuopion Palloseuran suurin meriitti Euroopan kentillä on nykyisen tanskalaisjätti FC Kööpenhaminan edeltäjän B1903 Kööpenhaminan pudottaminen UEFA Cupista vuonna 1978. Muita mainittavia saavutuksia ovat vierastasapeli portugalilaista Académicaa vastaan, kotivoitto ruotsalaisesta Allsvenskan seura Östersistä, kotitasapeli neuvostoliittolaista suurseura Kiovan Dynamoa vastaan, kotivoitto romanialaisesta Gaz Metanista, kotivoitto turkkilaisesta Bursasporista, sekä israelilaisen Maccabi Netanyan pudottaminen Eurooppaliigasta. Netanyasta KuPS otti lisäksi ainoan vierasvoittonsa Eurocupeissa.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset pääsarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausittaiset sijoitukset 1. sarjatasolla[102][103]
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1940 7 8
1950 2 5 5 3 2 4 1 4 1 4
1960 6 9 5 6 2 6 1 2 4 2
1970 4 7 4 4 1 2 1 2 7 2
1980 8 7 8 9 8 6 10 8 11 7
1990 6 10 12 14
2000 8 9 14 10 13 13 12
2010 2 6 10 7 7 9 7 2 3 1
2020 3 2 2 2

Taulukossa esitetty 1947-kausi tarkoittaa kautta 1947/48.

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS on osallistunut Eurocupeihin seuraavasti:

  • Euroopan cup (4 kertaa): 1957/58 ei lähtenyt mukaan, 1959/60, 1967/68, 1975/76, 1977/78
  • Mestarien liiga (1): 2020/21
  • Euroopan cup-voittajien cup (2): 1969/70, 1990/91
  • UEFA-cup (3): 1976/77, 1978/79, 1980/81
  • Eurooppa-liiga (5): 2011/12, 2012/13, 2018/19, 2019/20, 2020/21
  • Konferenssiliiga (3): 2021/22, 2022/23, 2023/24

KuPS:n ottelut Eurocupeissa. Kotiottelut Ruch Chorzowaa ja Esbjergiä vastaan pelattiin Mikkelissä. (Ottelutuloksissa on kotijoukkueen maalit mainittu aina ensin)

Pelaajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoastaan pääsarjasta voidaan esittää luotettavia kattavia pelaajatilastoja. Tietojen lähteenä pääsarjan osalta ovat 1947/48 – 1989 Pelimiehet-kirja[105] ja 1990-2012 Veikkausliiga-pelaajat ja -tilastot[106]

Kuopion Palloseurassa eniten pääsarjaotteluita on pelannut Tuomo Hyvärinen, joka pelasi pääsarjassa 275 ottelua. Lisäksi hän pelasi seuran kanssa I divisioonaa.[107]

Eniten maaleja virallisissa otteluissa teki Aaro Heikkinen, joka pelasi 186 ottelua ja teki 126 maalia; pelaajauransa KuPSissa alkoi 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa ja hän pelasi vielä vuonna 1948[108]. Aaro Heikkinen ei pelannut kuitenkaan yhtään pääsarjaottelua (Vuorinen & Kasilan tilastokirja Pelimiehet ei tunnista Aaro Heikkiselle pääsarjaotteluita, ja kirjassa on esitetty kaikki Suomen pääsarjapelaajat 1930 - 2006). Pääsarjatasolla eniten maaleja teki Olavi Rissanen, joka teki 121 maalia seuran paidassa. Hän pelasi urallaan myös muissa kuopiolaisseuroissa ja on pääsarjan kaikkien aikojen maalitilastossa neljäs 185 maalillaan.[109][110]

Eniten pääsarjaotteluita
Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Ottelut
1 Tuomo Hyvärinen 1980–1991 275 [107]
2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 257 [111]
3 Olavi Rissanen 1970–1981 248 [112]
4 Gunnar Boman 1952, 1955–1968 241 [113]
Eniten pääsarjamaaleja
Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Maalit
1 Olavi Rissanen 1970–1981 121 [109]
2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 87 [111]
3 Ossi Loikkanen 1972–1979 70 [114]
4 Jukka Turunen 1986–1994 50 [115]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  • Laakkonen, Aimo: Suomen Palloliiton Savon piiri 1926 – 1976: 50 v. SPL:n Savon Piiri, 1976.
  • Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. Antin Paino Oy, 1983.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jalkapallokirja 2014, s. 409. Suomen Palloliitto, 2014.
  2. Knuuttila, Mikko: Video: Yli 40 vuoden odotus on ohi! Kuopion Palloseura voitti Veikkausliigan mestaruuden – savolaistähti ratkaisi upealla osumalla Ilta-Sanomat. 19.10.2019. Viitattu 19.10.2019.
  3. KuPS voitti Suomen cupin! Ilta-Sanomat. 17.9.2022. Viitattu 17.9.2022.
  4. Jalkapallokirja 2016, s. 411. Suomen Palloliitto, 2016.
  5. Vilja. Y.E.: Jalkapallohistoria s. 88. 1968. Suomen Urheiluarkisto, Helsinki. (julkaisematon käsikirjoitus)
  6. Tuunanen s. 6
  7. Tuunanen s. 7
  8. a b c d e Banzine III/2006. BANZAI - KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s.
  9. a b Tuunanen s. 11
  10. a b Tuunanen s. 8
  11. Tuunanen s. 9
  12. Tuunanen s. 10
  13. Tuunanen s. 13
  14. Tuunanen s. 15
  15. Tuunanen s. 16–17
  16. Karjalainen s. 170–173
  17. Tuunanen s. 19–21
  18. Tuunanen s. 21
  19. Tuunanen s. 21–22
  20. Tuunanen s. 22
  21. Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1978, s. 476. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 951-1-04521-0.
  22. Tuunanen s. 23–26
  23. Karjalainen s. 44
  24. Karjalainen s. 55
  25. a b Karjalainen s. 61
  26. Karjalainen s. 62
  27. Karjalainen s. 63–64
  28. Karjalainen s. 64–65
  29. Karjalainen s. 65
  30. Karjalainen s. 67–70
  31. Karjalainen s. 70–72
  32. Savon Sanomat 13.4.2006
  33. KuPS historia, kausi 2006 KuPS. Viitattu 4.3.2015.
  34. Taipale, Taru. Arvopaperi-lehti, Huhtikuu nro 4/2008.
  35. KuPS nousi jalkapalloilun Veikkausliigaan hs.fi. Arkistoitu 22.10.2007. Viitattu 23.1.2008.
  36. KuPS historia, kaudet 2008-2014 KuPS. Viitattu 4.3.2015.
  37. Joukkuetilastot 2017 Veikkausliiga.com. Veikkausliiga. Viitattu 1.11.2017.
  38. Keskarin uusi nimi Savon Sanomat 1.4.2012. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 15.2.2014.
  39. Laakkonen s. 28
  40. a b Ottelutilastot, KuPS Veikkausliiga, viitattu 15.2.2014.
  41. a b Tuunanen s. 51
  42. Helsingin Sanomat 3.12.1977
  43. Ry:n perustiedot PRH. Viitattu 16.4.2014.
  44. Kettunen, Jari (puh.joht). KuPS SC 1980-81, KuPS SC:n toisen toimintavuoden 1981 päätteeksi laadittu katsaus yhdistyksen toimintaan. 1981.
  45. Niemi, Marko & Tiitto, Veikko: Kai Hyttinen: Diskografia 1966–2006 veikkotiitto.fi. 2005–2007. Viitattu 16.11.2013.
  46. Niiranen, Ilkka. Banzai!. Banzine I/2002. BANZAI – KuPS Fan Club. 2002. 12 s.
  47. a b Yleistä Banzai ry. Arkistoitu 2.1.2014. Viitattu 16.11.2013.
  48. Pöytäkirja 21.12.-02 Banzai ry. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 16.11.2013.
  49. Kapakka-Banzai, Piäkaapuntiseuvun KuPS-vanit sunpoint.net. Viitattu 16.11.2013.
  50. 'Banzai-Jyväskylä, KuPS:n jyväskyläläiset kannattajat personal.inet.fi. Arkistoitu 9.8.2010. Viitattu 16.11.2013.
  51. Haapakorva, Antti. Pääkirjoitus. Banzine II/2003. BANZAI - KuPS:n kannattajat ry. 2006. 16 s.
  52. Kapakka-Banzai, Piäkaapuntiseuvun KuPS-vanit, vieraskirja, nimim. ”Harri” sunpoint.net. Viitattu 24.2.2014.
  53. Banzai-pelaaja KuPS ry.. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 13.3.2016.
  54. Vuorinen, Kasila s. 72
  55. Savon Sanomat 28.1.2013
  56. Piipponen, Esko – Helikari, Torsti – Heinonen, Raimo: Jalkapallokirja 1973, s. 142. Turku: Suomen Palloliitto, 1973.
  57. Savon Sanomat 9.1.2015, s. 8
  58. Tuovinen s. 116–117
  59. Karjalainen s. 107
  60. a b Virtanen ja KuPS Banzaikups. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 4.2.2014.
  61. Tuovinen s. 165
  62. ELO pelaa -kirjanen, toimittanut Seppo Hyvärinen, painettu Kuopiossa 1979, 48 s + Liitteet 7s.
  63. L. Lehtinen KuPS-ottelussa Savon Sanomat. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
  64. J. Pakkanen nettivieraana SPL. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
  65. KalPa-historiikki Savon Sanomat 2.11.2009. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 12.2.2014.
  66. Speden erotodistus KuPS:sta Kuopion Eräveikkoihin, 19.11.1946. SPL:n arkisto. Urheilukirjasto.
  67. Piispa Riekkisen jp-harrastaminen Turun Sanomat. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
  68. (toim. Kari Haavisto) Savon Sanomat 28.1.2014
  69. Banzine II/2003. BANZAI – KuPS:n kannattajat ry. 2003.
  70. Kuopion Palloseura Oy:lle uusi hallitus - Markku Raatikainen puheenjohtajaksi Veikkausliiga. Viitattu 3.10.2021.
  71. Finder: KuPS, taloustiedot 2010-14 finder.fi. Viitattu 24.6.2015.
  72. Karjalainen s. 110
  73. a b KuPS miehet edustusjoukkue 2021 KuPS. Viitattu 2.5.2021.
  74. Karjalainen s. 31
  75. a b Karjalainen s. 128-129
  76. Karjalainen s. 96
  77. Karjalainen s. 195
  78. Karjalainen s. 105
  79. Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 2013, s. 28. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2013. ISSN 0787-7188.
  80. Karjalainen s. 30
  81. Karjalainen s. 198
  82. Karjalainen s.62
  83. Vuorinen, Kasila s. 269
  84. (toim. Eero Laurila) Urheilusanomat nro 4 / 23.1.2014
  85. Vuorinen, Kasila s. 151
  86. Vuorinen, Kasila s. 293
  87. Vuorinen, Kasila s. 35
  88. KuPS toimintakertomus 13.2.1945 – 31.1.1946
  89. Pekosen ero KuPS. Viitattu 25.4.2014.
  90. Valmennustiimi alkaa olla koossa pelikautta 2017 varten 15.12.2016. Kuopion Palloseura. Viitattu 21.12.2016.
  91. Si­mo Va­la­ka­rin pää­val­men­ta­ja­so­pi­mus on pu­ret­tu; Kups.fi 13.1.2023
  92. Karjalainen s. 201–202
  93. KuPS tilastot ja taulukot 1974–2012 Kuopion Palloseura. Viitattu 27.12.2013.
  94. Liigavalmentajat Veikkausliiga, viitattu 27.12.2013.
  95. Malinen, Markku: Kuopiolaisen naisjalkapallon liigataru ei ehkä sittenkään katkea – KuPSille aukesi pieni takaportti, kun mestari ei täyttänytkään ehtoja Yle Uutiset. 18.1.2019. Yleisradio. Viitattu 23.3.2019.
  96. Haavisto, Kari: KuPS tähtää nousuun Naisten Liigaan – sai pidettyä riveissään tärkeän pelaajan Savon Sanomat. 17.12.2018. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 23.3.2019.
  97. Takamäki, Noora: Erikoinen tilanne: PK-35 Vantaa pelaa ensi kaudella Naisten Ykköstä ja Mestarien liigaa – KuPS sai liigapaikan Yle Urheilu. 6.2.2019. Yleisradio. Viitattu 23.3.2019.
  98. Hiilloskorpi, Henriikka: Viimeinen niitti: Naisten jalkapallomestarin valitus ei mennyt läpi – PK-35 Vantaa pelaa ensi kaudella ykkösessä Yle Urheilu. 28.2.2019. Yleisradio. Viitattu 23.3.2019.
  99. SPL Vuosikertomukset 1942 - 1970 Urheilumuseo. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 23.12.2013.
  100. Jalkapallokirjat 1972 - 2013
  101. (Mauno Ikäheimonen) Savon Sanomat 28.10.1980
  102. Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables rsssf.com. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  103. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 12, s. 203. Spartakus Oy, 1991. ISBN 951-96269-0-5.
  104. KuPS Eurocupeissa Kuopion Palloseura. Viitattu 28.5.2009.
  105. Vuorinen, Kasila s. 16-384
  106. Linkki vanhentunut
  107. a b Vuorinen, Kasila s. 90.
  108. Tuunanen s. 128
  109. a b Vuorinen, Kasila s. 288.
  110. Pietarinen, Heikki: Finland - Premier Division All-Time Topscorers rsssf.com. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  111. a b Vuorinen, Kasila s. 149.
  112. Vuorinen, Kasila s. 288.
  113. Vuorinen, Kasila s. 31.
  114. Vuorinen, Kasila s. 192.
  115. Vuorinen, Kasila s. 351.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arponen, Antti; Karjalainen, Jarmo; Heiskanen, Markku: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila, 1984. ISBN 951657128X.
  • Karjalainen, Markus; Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 9529183860.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. , 1983. ISBN.
  • Rytkönen, Aulis; Alaja, Erkki: Monsieur Magic. Teos, 2009. ISBN 9789518511857.
  • Savolaenen jalakapallokirja – Hölömöö on heleppo ällyyttöö. KuPS Ysikuutoset, 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion Palloseura.