Luettelo sadasta haitallisimmasta vieraslajista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on luettelo niistä sadasta vieraslajista, jotka Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ylläpitämä Global Invasive Species Database (kansainvälinen vieraslajitietokanta) on määritellyt maailmanlaajuisesti kaikkein haitallisimmiksi. Luettelon lajit on valittu niiden levinneisyyden sekä luonnon biodiversiteetille ja maataloudelle ynnä muuhlle ihmisen toiminnalle aiheuttamien haittojen perusteella. Luettelon monipuolisuuden varmistamiseksi kustakin suvusta on valittu vain yksi esimerkkilaji, vaikka muutkin suvun lajit aiheuttaisivat yhtä vakavia haittoja.[1]

Vuonna 2013 luettelosta poistettiin luonnosta hävitetyksi todettu karjaruttovirus ja lisättiin äänestyksen perusteella kelluva vesikasvi Salvinia molesta.[1]

Kasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Heimo Alkuperäinen esiintymisalue Levinneisyys vieraslajina Haitta
Acacia mearnsii parkkiakaasia hernekasvi (pensas) Australia Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Eurooppa, Aasia, Tyynenmeren ja Intianmeren saaret, Afrikka, Uusi-Seelanti Syrjäyttää alkuperäistä kasvilajistoa erityisesti ruohomailla ja kuivattaa jokialueita[1].
Ardisia elliptica esikkokasvi (puu) Aasia Florida, Puerto Rico, Karibianmeren saaret, Afrikan itärannikon saaret, trooppinen Australia, Tyynenmeren saaret Leviää voimakkaasti suuren siementuotannon, kestävien siementen ja houkuttavien hedelmien sekä varjonsietonsa ansiosta[1].
Arundo donax jättiruoko ruohokasvi Välimeren valuma-alue, Itä-Aasia, mahdollisesti myös osassa Afrikkaa ja Arabian niemimaata Kalifornia, läntinen Tyynenmeren alue, Karibianmeren saaret Valtaa jokirantoja, muuttaa veden ja ravinteiden kiertokulkua sekä maastopalojen luontaista rytmiä ja syrjäyttää alkuperäisiä kasvilajeja[1].
Caulerpa taxifolia varsinainen viherlevä Trooppiset vesistöt[2] Välimeri, Kalifornia, Australia[2] Muodostaa tiheitä kasvustoja, rajoittaa paikallisten vesikasvien ja korallien populaatioita[1] ja sitä kautta monien vesieläinten menestystä[2].
Cecropia peltata muurahaispuu Nokkoskasvit (puu) Keski- ja Etelä-Amerikka, Karibianmeren saaret[1] Afrikka, Malesia, Oseania[1] kilpailee alkuperäisten kasvilajien kansa elintilasta[1]
Chromolaena odorata asterikasvi Keski- ja Etelä-Amerikka[1] Afrikan, Aasian ja Tyynenmeren trooppiset alueet[1] Kilpailee voimakkasti elintilasta muiden kasvien kanssa, rikkaruoho viljelmillä.[1]
Cinchona pubescens kiniinipuu matarakasvi (puu) Keski- ja Etelä-Amerikka St Helena, Tahiti, Galapagos, Havaiji[3] Syrjäyttää ja varjostaa alkuperäistä kasvilajistoa[1].
Clidemia hirta lemmonklidemia melastomakasvi (pensas) Keski- ja Etelä-Amerikka Seychellit, Malesian niemimaa, Palau, Havaiji Valtaa kasvuston aukkoja ja estää paikallisten lajien populaatioita uudistumasta[1].
Eichhornia crassipes vesihyasintti vesihyasinttikasvi (kelluva) Amazonia (arvio) Pohjois-Amerikka, Afrikka, Aasia, Australia ja Uusi-Seelanti Erittäin nopeakasvuinen, tukkii vesiväyliä ja estää valon ja hapen pääsyä veteen. Haittaa vesiliikennettä ja yksipuolistaa vesistöjen biodiversiteettiä voimakkaasti.[1]
Euphorbia esula kenttätyräkki tyräkkikasvi (ruohovartinen) Eurooppa, Afganistan, Kiina Kanada, Yhdysvallat, Argentiina Syrjäyttää paikallista kasvistoa varjostamalla ja kilpailemalla voimakkasti vedestä ja ravinteista. Sisältää kotieläimille haitallista ingenolia[1].
Fallopia japonica = Polygonum cuspidatum japanintatar tatarkasvi (korkea ruoho) Itä-Aasia Eurooppa, Yhdysvallat, Australia Muodostaa tiheitä kasvustoja ja tukahduttaa paikallista kasvistoa[1].
Hedychium gardnerianum tuoksuinkivääri inkiväärikasvi (ruohovartinen) Intia Etelä-Afrikka, Oseanian saaret, Havaiji, Jamaika Muodostaa laajoja tiheitä kasvustoja ja tukahduttaa muun kasvillisuuden. Uusiutuu helposti pienistäkin paloista.[1]
Hiptage benghalensis intiankolmisiipi akerolakasvi (pensas) Etelä- ja Kaakkois-Aasia Maskareenit, Australia, Havaiji Leviää voimakkaasti, muodostaa tiheikköjä ja tukahduttaa paikallista kasvistoa[1].
Imperata cylindrica alang-alang -heinä heinäkasvi Itä-Afrikka, Kaakkois-Aasia, Kiina, Japani, Filippiinit Afrikka, Etelä-Aasia, Australia ja Tyynenmeren saaret, Etelä-Eurooppa, Lähi-Itä, osin Etelä-Amerikkaa, Karibianmeren saaret, Kaakkois-Yhdysvallat Sietää ravinneköyhää ja kuivaa maata, kestää tulta; valtaa alaa paikallisilta kasveilta ja eläimiltä ja muuttaa maastopalojen rytmiä[1].
Lantana camara kirjotulikruunu verbenakasvi (pensas) Keski- ja Etelä-Amerikka, Karibianmeren saaret Afrikka, Lähi-Itä, Intia, Uusi-Seelanti, Tyynenmeren saaret Allelopatinen laji; muodostaa tiheikköjä, joka tukahduttaa muita lajeja, vähentää biodiversiteettiä ja häiritsee metsän uudistumista[1].
Leucaena leucocephala = Mimosa glauca lyijypuu hernekasvi (puu) Meksiko ja Keski-Amerikka tropiikin alueet Muodostaa sankkoja tiheikköjä, jotka tukahduttavat paikallisia lajeja ja estävät kulkua[1].
Ligustrum robustum oliivikasvi (pensas) Sri Lanka Maskareenit Lisääntyy tehokkaasti, uhka metsän uusiutumiselle ja paikalliselle kasvilajistolle[1].
Lythrum salicaria rantakukka rantakukkakasvi (ruohovartinen) Eurooppa, Lähi-Itä, Aasia, Pohjois-Afrikka Etipia, Etelä-Afrikka, Australia, Uusi-Seelanti, Kanada, Yhdysvallat Lisääntyy tehokkaasti kosteikoissa ja rikotussa maassa[1]. Valtaa elintilaa eläimille ravintona arvokkaammilta kasvilajeilta.
Melaleuca quinquenervia niaouli eli paperikaarnapuu myrttikasvi (puu) Australia Florida Valtaa vetistä maastoa, muuttaa maaperän kemikaalitasapainoa ja Evergladesin ekosysteemin toimintaa[1].
Miconia calvescens melastomakasvi (puu) Keski- ja Etelä-Amerikka Australia, eristyneet tropiikin saaret Valtaa kasvualaa vakiintuneistakin kasvustoista, tukahduttaa paikallisia kasvilajeja, pinnallinen juuristo kasvattaa maanvyörymien riskiä[1].
Mikania micrantha asterikasvi (köynnös) Keski- ja Etelä-Amerikka Etelä- ja Kaakkois-Aasia, Oseania Erittäin nopeakasvuinen, tukahduttaa paikallisia kasvilajeja[1]. Vakava uhka tee- ja kumipuuviljelmille.
Mimosa pigra hernekasvi (pensas) Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka, Aasia, Tyynenmeren saaret, Australia Valtaa heinäisiä tulvamaita ja muuttaa niitä lajistoltaan yksipuolisiksi pensaikoiksi. Tukkii kastelujärjestelmiä, uhkaa ainutlaatuisia ekosysteemeitä.[1]
Morella faya Norkkomyrttikasvi (pensas) Azorit, Madeira, Kanariansaaret[1] Australia, Uusi-Seelanti, Havaiji, Yhdysvallat Muodostaa tiheikköjä, leviää tehokkaasti, tukahduttaa paikallisia lajeja.[1]
Opuntia stricta okaopuntia kaktus Keski-Amerikka[1] Etelä-Afrikka, Itä-Afrikka, Jemen, Australia, Melanesian saaret Piikikäs, kasvaa kookkaaksi, leviää myös kaupunkialueille[1].
Pinus pinaster rannikkomänty mäntykasvi (puu) Välimeren valuma-alue[1] Valtaa pensaikkoja, metsiä ja heinämaita, muodostaa sankkoja tiheikköjä, tukahduttaa paikallisia kasvilajeja, muuttaa maastopalojen rytmiä, veden kulkeutumista sekä monien eläinten elinympäristöä.[1]
Prosopis glandulosa hernekasvi (pensas/puu) Kaakkois-Yhdysvallat, Meksiko Etelä-Afrikka, Saudi-Arabia, Pakistan, Intia, Myanmar, Australia, Puerto Rico Muodostaa läpitunkemattomia tiheikköjä, kilpailee voimakkaasti maaperän vedestä, tukahduttaa heinäkasveja.[1]
Psidium cattleianum mansikkaguava myrttikasvi (pensas) Brasilia[1] Muodostaa tiheikköjä, tukahduttaa paikallista kasvistoa metsissä. Leviää villiintyneen kotisian syömänä; muodostaa sialle edullisia ympäristöjä.[1]
Pueraria montana var. lobata kuzu hernekasvi (köynnös) Itä- ja Kaakkois-Aasia Itä-Yhdysvallat[1] Muodostaa massiivisen juurakon ja uudistuu leikattuna tehokkaasti; heikentää metsäviljelyn tuottoa, tukahduttaa paikallisia lajeja sekä vaikeuttaa maastossa kulkemista.[1]
Rubus ellipticus ruusukasvi (pensas) Etelä-Aasia[1] Englanti, Havaiji, Etelä-Yhdysvallat Kilpailee paikallisen sukulaislajin kanssa, kukoistaa monenlaisissa ympäristöissä[1].
Salvinia molesta (kellusaniainen) Salviniaceae Brasilia ja Argentiina Afrikka, Intia, Kaakkois-Aasia, Australia, Uusi-Seelanti, Oseania, Havaiji, Yhdysvallat Kasvaa nopeasti; muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka tukkivat vesiväyliä, hidastavat veden virtausta sekä vähentävät hapen ja valon määrää vedessä, mikä johtaa vedenalaisten kasvi- ja eläinlajien taantumiseen[1].
Schinus terebinthifolius brasilianroseepippuri sumakkikasvi (pensas tai puu) Brasilia, Paraguay, Argentiina[1] Malta, Israel, Mauritius, Australia, Oseania, Havaiji, Yhdysvallat, Karibianmeren saaret, Puerto Rico Leviää aggressivisesti, viihtyy monenlaisessa maaperässä; muodostaa varjostavia tiheikköjä ja vaikuttaa maastopalojen rytmiin; hedelmillä lamaava vaikutus lintuihin ja jopa laiduntaviin nisäkkäisiin[1].
Spartina anglica marskiheinä ruohokasvi Etelä-Englanti Irlanti, Iso-Britannia, Tanska, Saksa, Etelä-Afrikka, Kiina, Australia, Uusi-Seelanti, Pohjois- ja Etelä-Amerikka Levitessään syrjäyttää paikallisia kasvilajeja ja vähentää paikallisille linnuille sopivia ruokailuympäristöjä[1].
Spathodea campanulata afrikantulppaanipuu eli tulppaanitrumpettipuu bignoniakasvi (puu) Länsi-Afrikka[1] Tyynenmeren saaret[1], Australia[4] Valtaa maatalous- ja metsäviljelmiä sekä luonnonmukaista ympäristöä; tukahduttaa ja syrjäyttää muita puita.[4]
Sphagneticola trilobata hippusilmä asterikasvi (ruohovartinen) Keski-Amerikka[1] Australia, Oseania Karkaa helposti istutuksista; muodostaa tiheän maanpeitteen ja tukahduttaa muita lajeja tai estää niitä uudistumasta; kilpailee viljelyskasvien kanssa vedestä, valosta sekä ravinteista[1].
Tamarix ramosissima syystamariski tamariskikasvi (pensas) Ukraina, Venäjä, Lähi-Itä, Keski-ja Pohjois-Aasia Etelä-Afrikka, Australia, Kanada, Yhdysvallat, Meksiko, Argentiina Leviää hyvin voimakkaasti; syrjäyttää muita kasveja, muuttaa eläinten elinolosuhteita ja ravintoverkostoja; tyhjentää vesivarantoja; voimistaa eroosiota; lisää maaperän suolaisuutta ja maastopalojen riskiä.[1]
Ulex europaeus piikkiherne hernekasvi (pensas) Irlannin ja Iso-Britannian läntiset rannikot, Norja, Ruotsi, Puola, mahdollisesti Italia Turkki, Algeria, Tansania, Etelä-Afrikka, St. Helena, Mauritius, Intia, Sri Lanka, Kiina, Indonesia, Australia, Uusi-Seelanti, Keski- ja Etelä-Amerikka Muodostaa läpitunkemattomia tiheikköjä; vakiinnuttuaan sitkeä ja erittäin kilpailukykyinen; syrjäyttää paikallisia kasveja; happamoittaa maaperää ja sitoo typpeä; runsaat kuivat oksat ja öljyinen lehvästö aiheuttavat huomattavan maastopalovaaran; nopeuttaa eroosiota rinteillä; pilaa laitumia; alispuuna vaikeuttaa metsänhoitoa.[1]

Eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Lahko Alkuperäinen esiintymisalue Vierasesiintymäalue Haitta
Achatina fulica akaattikotilo kotilo Itä-Afrikka paikoitellen Kiinassa ja Taiwanissa; Intia, Tyynenmeren, Intianmeren ja Karibianmeren saaret; Havaiji, Florida Viljelystuholainen, voi olla uhka paikallsielle kasvilajistolle[1].
Acridotheres tristis pihamaina varpuslintu Keski-, Etelä- ja Kaakkois-Aasia eteläinen Afrikka, Arabian niemimaa, Borneo, Sumatra, Oseania, Japani, Florida Kilpailee alkuperäisten lintu- ja piennisäkäslajien kanssa pesäkoloista sekä tuhota muiden lajien pesiä[1].
Aedes albopictus tiikerihyttynen kaksisiipinen Intia, Itä- ja Kaakkois-Aasia Itäinen Pohjois-Amerikka, Kaakkois-Brasilia, Etelä-Eurooppa, paikoitellen Afrikassa Levittää denguekuumetta, Länsi-Niilin virusta ja Japanin aivotulehdusta[1].
Anopheles quadrimaculatus hyttynen Pohjois-Amerikka Merkittävin malarian levittäjä Pohjois-Amerikassa[1].
Anoplolepis gracilipes muurahainen Länsi-Afrikka (arvio) Karibianmeren, Intianmeren ja Tyynenmeren saaret Haittaa tai estää monien metsänpohjan ja lehvästön niveljalkaisten, matelijoiden, lintujen ja nisäkkäiden lisääntymistä[1].
Anoplophora glabripennis kiinanrunkojäärä eli kiinantukkijäärä kovakuoriainen Itä-Aasia Yhdysvallat, Eurooppa Syö toukkana puiden jälttä, mikä vaurioittaa puita ja heikentää niiden vastustuskykyä muille tuholaisille[1][5][6].
Asterias amurensis meritähti Itä-Aasia eteläinen Australia, koillinen Tyynimeri, paikoitellen Euroopassa, Maine (USA) Laajaruokavalioinen peto, uhkaa paikallista meriluontoa[1].
Bemisia tabaci etelänjauhiainen nivelkärsäinen Intia kaikki maanosat paitsi Etelämanner Levittää yli sataa kasvien virusta yli 900 lajille; aiheuttaa tuhoa viljelmille ja leviää nopeasti[1].
Boiga irregularis ruskopuukäärme suomumatelija Australia, Oseania, itäinen Indonesia Tyynenmeren ja Intianmeren saaria, erityisesti Guam Syö paikallisia lintuja ja matelijoita, joiden joukossa paikalliselle herkälle ekosysteemille tärkeitä pölyttäjiä[1].
Bufo marinus = Rhinella marina agakonna sammakkoeläin Eteläinen Pohjois-Amerikka, Keski-Amerikka, pohjoinen Etelä-Amerikka Florida, Karibianmeren saaret, Oseania, Australia Syö monia lajeja ja kilpailee paikallisten sammakkoeläinten kanssa ravinnosta ja lisääntymisalueista. Erittää koti- ja villieläimille myrkyllistä ainetta.[1]
Capra hircus [villiintynyt] vuohi sorkkaeläin kotieläin ympäri maailmaa Paikoin Euroopassa, Itä-Afrikan saaret, Uusi-Guinea, Australia, Uusi-Seelanti, Galapagos, Keski-Amerikka, Brasilia Syö monia kasveja, uhkaa kasvipopulaatioita, alkuperäisiä metsäsyeteemejä ja harvinaisia kasvilajeja; levittää tauteja alkuperäisiin eläinkantoihin erityisesti saarilla[1].
Carcinus maenas rantataskurapu kymmenjalkainen koillinen Atlantti, Itämeri Etelä-Afrikan, Australian, Etelä-Amerikan ja Pohjois-Amerikan rannikot Kilpailee ravinnosta muiden äyriäisten sekä simpukoiden kanssa[1].
Cercopagis pengoi koukkuvesikirppu kidusjalkainen Mustanmeren, Kaspianmeren ja Araljärven valuma-alue[1] Itä-Eurooppa, Itämeri, Suuret järvet[1] Kilpailee muiden kasviplanktoninsyöjien kanssa ja vaikuttaa siten kalakantoihin. Takertuu verkkoihin ja muihin pyydyksiin.[1]
Cervus elaphus saksanhirvi eli isokauris sorkkaeläin Eurooppa, Aasia Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia, Uusi-Seelanti[1] Kilpailee paikallisten uhanalaisten lajien sekä karjan kanssa, muuttaa paikallista ekosysteemiä[1].
Cinara cupressi (kirva) nivelkärsäinen Kreikka (arvio) Eurooppa, Afrikka, Aasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka Tappaa puita osittain tai kokonaan, uhka kaupallisille ja koristeistutuksille maailmanlaajuisesti[1].
Clarias batrachus konnamonni monnikala Kaakkois-Aasia[1] Iso-Britannia, Kiina, Hong Kong, Taiwan, Thaimaa, Sulawesi, Papua- Uusi-Guinea, Yhdysvallat Pärjää kuukausia ilman ravintoa, voi kulkea maalla; tunkeutuu kalankasvatuslampiin saalistamaan.[1] Uhkaa paikallisia lajeja erityisesti eristyneissä lammissa.
Coptotermes formosanus termitti Kiina[7] Afrikka, Aasia, Australaasia, Tyynenmeren alue, Yhdysvallat[7] Kovertaa kuollutta ja elävää puuta, infestaatio voi olla vaikea huomata; muodostaa suurempia yhdyskuntia kuin kilpailevat paikalliset lajit. Torjuntaan ja tuhojen korjaus aiheuttavat mittavia kuluja.[7]
Cyprinus carpio karppi karppikala Mustanmeren, Aigeanmeren, Kaspianmeren ja Araljärven valuma-alueet, Siperia ja Kiina leudot ja lämpimämmät alueet ympäri maailmaa Ruokaillessaan myllertää pohjaa irrottaen vesikasveja, mikä muuttaa vesiekosysteemin rakennetta.[1]
Dreissena polymorpha vaeltajasimpukka simpukka Mustanmeren, Kaspianmeren ja Araljärven valuma-alue[8] Eurooppa, Venäjä, Pohjois-Amerikka[8] Nopea lisääntymään ja leviämään, kiinnittyy muiden simpukkakasvustojen päälle; muuttaa vesiekosysteemiä ja veden kemikaalitasapainoa vaikuttamalla planktonin määrään; uhkaa monia makeanveden simpukkalajeja; kiinnittyy veneisiin ja muihin rakenteisiin.[8]
Eleutherodactylus coqui sammakkoeläin Puerto Rico Australaasia, Tyynenmeren saaret, Galapagos, Pohjois-Amerikka Äänekäs[1].
Eriocheir sinensis villasaksirapu kymmenjalkainen Aasia[1] Eurooppa, Pohjois-Amerikka[1] Massavaellukset johtavat paikallisten selkärangattomien joukkotuhoihin; muokkaa ympäristöä; syö syöttejä ja pyydyksiin jääneitä kaloja sekä rikkoo varusteita[1].
Euglandina rosea kotilo Kaakkois-Yhdysvallat Intianvaltameren, Tyynenmeren ja Karibianmeren saaret ja rantamaat, Intia, Taiwan, Japani Syö muita nilviäisiä[1], uhka monille vain Tyynenmeren alueella eläville nilviäislajeille.
Felis catus kissa kissaeläin kotieläin ympäri maailmaa lemmikkinä ja villiintyneenä lähes kaikkialla Saalistajana uhka paikallisille eläinlajeille erityisesti saarilla, joilla ei ole ollut muita petoja[1].
Gambusia affinis moskiittokala hammaskarppikala Etelä-Yhdysvallat, Meksiko melkein maailmanlaajuinen Syö arvokalojen mätiä, saalistajana uhka harvinaisille paikallisille kala- ja selkärangattomille lajeille; vaikea torjua[1].
Herpestes auropunctatus intianpikkumangusti petoeläin Lähi-Itä, Etelä- ja Kaakkois-Aasia Kroatia, Tansania, Japani, Fiji, Havaiji, Karibianmeren saaret, pohjoinen Etelä-Amerikka Saalistajana uhka paikallisille eläinlajeille; välittää zoonooseja ja eläintauteja[1].
Lates niloticus niilinahven ahvenkala Länsi- ja Pohjois-Afrikan joet ja järvet Kyoga-, Nabugabo- ja Victoria-järvet Itä-Afrikassa Kasvaa kookkaaksi, uhja muille kalalajeille saalistajana ja kilpailijana[1].
Linepithema humile argentiinanmuurahainen pistiäinen pohjoinen Etelä-Amerikka levinnyt maailmanlaajuisesti Muodostaa nopeasti kasvavia yhdyskuntia aiheuttaen valtavaa painetta paikalliselle ekosysteemille; uhkaa monille Havaijin niveljalkaisille; syrjäyttää muita muurahaislajeja, joilla voi olla tärkeä merkitys kasveille[1].
Lymantria dispar lehtinunna perhonen Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Keski- ja Etelä-Aasia, Japani Kanada, Yhdysvallat Huomattava puutuholainen pohjoisella pallonpuoliskolla; toukat aiheuttavat mittavaa lehtikatoa, mikä hidastaa puun kasvua tai tappaa sen[1].
Macaca fascicularis jaavanmakaki kädellinen Kaakkois-Aasia[1] Mauritius, Hong Kong, Indonesia, Palau[1] Syö kasveja; kilpailee lintujen kanssa hedelmistä ja siemenistä; maataloustuholainen; levittää vieraslajien siemeniä[1].
Micropterus salmoides isobassi ahvenkala Pohjois-Amerikka Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä, Madagascar, Mauritius, Aasia, Guam, Fidži, Havaiji, Karibianmeren alue, Etelä-Amerikka Saalistajana uhka pienille paikallisille kalalajeille[1].
Mnemiopsis leidyi amerikankampamaneetti liuskamaneetti Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan itärannikko[1] Mustameri, Asovanmeri, Marmaranmeri, Aigeanmeri, Kaspianmeri[1] Syö eläinplanktonia sekä kalojen mätiä ja poikasia[1]; horjuttaa koko ravintoketjua.
Mus musculus kotihiiri jyrsijä Intia maailmanlaajuinen Tuhoaa ja saastuttaa satoa ja ruokavarantoja; tehokas lisääntyjä; vaikuttanut sukupuuttoihin valtaamillaan alueilla[1].
Mustela erminea kärppä petoeläin Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat Joitain Euroopan saaria, Uusi-Seelanti Monipuolinen ja älykäs pienten nisäkkäiden ja lintujen saalistaja; käy myös itseään suuremman saaliin kimppuun ja osaa varastoida saalista; horjuttaa paikallisten lajien kantoja[1].
Myocastor coypus nutria eli rämemajava jyrsijä Etelä-Amerikka[1] villiintyneenä Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa Vahingoittaa kaivannoillaan jokitörmiä, tulvaesteitä ja kastelujärjestelmiä; ruokailutavat hävittävät ruovikkoja, mikä vaikuttaa kasvi- ja eläinlajien elinoloihin.[1]
Mytilus galloprovincialis välimerensinisimpukka eli välimerensimpukka simpukka Välimeri, Adrianmeri, Mustameri[1] Etelä-Afrikka, Koillis-Aasia, Havaiji, Pohjois-Amerikan itä- ja länsirannikko Syrjäyttää paikallisia simpukoita.
Oncorhynchus mykiss kirjolohi lohikala Läntinen Pohjois-Amerikka maailmanlaajuinen Saalistaja ja kilpailija paikallisille lajeille; välittää sairauksia; risteytyy.
Oreochromis mossambicus valkoleukatilapia ent. mosambikintilapia ahvenkala Eteläinen Afrikka paikoittain trooppisissa ja subtrooppisssa vesissä ympäri maailmaa Kaikkiruokainen;[1] kilpailee ravinnosta ja suojapaikoista paikallisten lajien kanssa.
Oryctolagus cuniculus kaniini nisäkäs Eurooppa
Pheidole megacephala hyönteinen Afrikka
Platydemus manokwari laakamato Aasia / Australia Tätä matoa on levitetty, koska sen oletetaan pitävän kurissa toista haitallista vieraslajia akaattikotiloa, mutta samalla se on koitunut lukuisten kotoperäisten nilviäislajien tuhoksi Tyynenmeren saarilla.
Pomacea canaliculata nilviäinen Etelä-Amerikka Vesikasveilla ahnaasti laiduntava suurikokoinen kotilo tuhoaa riisiviljelmiä Kaakkois-Aasiassa sekä muuttaa kosteikkohabitaatteja ja uhkaa niiden lajistoa monin seuduin.
Potamocorbula amurensis (Corbula amurensis) nilviäinen Aasia Itäaasialaisen simpukkalajin suuret tulokaspopolaatiot ovat järkyttäneet San Franciscon lahden alueen ekologiaa Kaliforniassa.
Pycnonotus cafer punaperäbulbuli lintu Aasia
Rana catesbeiana härkäsammakko sammakkoeläin Pohjois-Amerikka
Rattus rattus mustarotta nisäkäs Aasia Levinnyt laivojen mukana kaikkialle. Syö ja vahingoittaa lähes kaikkea syötäväksi kelpaavaa. Laivarottaa on pidetty saarten linnustoromahdusten aiheuttajana. Ketterä rotta liikkuu puiden latvuksissa saalistamassa ja myös pesii siellä.
Salmo trutta taimen kala Eurooppa, Aasia, Afrikka Taimenta on istutettu pyntikalaksi ympäri maailmaa, mutta sen itse aiheuttamaa saalistusta, ravintokilpailua ja syrjintää syytetään alkuperäisten kalakantojen vähenemisestä.
Sciurus carolinensis harmaaorava nisäkäs Pohjois-Amerikka Amerikasta mm. Britteinsarille ja Italiaan tuotu vieraslaji tekee tuhoa syömällä kaarnaa ja syrjättämällä kotoperäisen oravan.
Solenopsis invicta tulimuurahainen hyönteinen Etelä-Amerikka
Sturnus vulgaris kottarainen lintu Eurooppa, Aasia, Afrikka Euroopasta levinnyt aggressiivinen, kaikkiruokainen kottarainen aiheuttaa satojen miljoonien dollarien maantalousvahingot ja edesauttaa paikallisten lintulajien vähenemistä kilpailemalla niiden pesäpaikoista ja muista resurssesta.
Sus scrofa sika nisäkäs Eurooppa, Aasia
Trachemys scripta elegans punakorvakilpikonna matelija Pohjois-Amerikka
Trichosurus vulpecula kettukusu nisäkäs Australia Australialainen pussieläin vietiin turkiseläimenä Uuteen-Seelantiin, missä se on riistäytynyt ja tuhoaa puiden lehvästöä, linnunpesiä ja levittää karjan tauteja.
Trogoderma granarium kaprakuoriainen hyönteinen Aasia
Vespula vulgaris yleinen ampiainen hyönteinen Eurooppa, Aasia, Pohjois-Amerikka Kilpailee lintujen ja muiden hyönteisten kanssa ravinnosta (hyönteisistä ja mesikasteesta), syö hedelmiä viljelmiltä ja jätteitä jäteastioiden ja piknik-paikkojen liepeillä. Pistää tuskallisesti.
Vulpes vulpes kettu nisäkäs Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka Australiassa saalistaa useita pieniä ja keskikokoisia nisäkkäitä.
Wasmannia auropunctata hyönteinen Etelä-Amerikka Tuhoaa hyönteis- ja hämähäkkipopulaatioita. Galapagoksella tuhoaa vastasyntyneitä kilpikonnia.

Sienet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Eliöryhmä Alkuperäinen esiintymisalue Vierasesiintymäalue Haitta
Batrachochytrium dendrobatidis Chytidriomycetes Afrikka (arvio) Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka, Eurooppa, Australia Aiheuttaa sienitulehdusta sammakkoeläimille, uhkaa paikallisia lajeja erityisesti Australiassa ja Panamassa[1].
Cryphonectria parasitica Sordariomycetes Aasia Eurooppa, Pohjois-Amerikka Vahingoittaa kastanjoita ja tammia[1].
Ophiostoma ulmi, sensu lato = Ceratocystis ulmi Hollanninjalavatauti Sordariomycetes Aasia (arvio) Eurooppa, Pohjois-Amerikka Vioittaa ja tappaa jalavia.

Kromalveolaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Luokka Alkuperäinen esiintymisalue Vierasesiintymäalue Haitta
Aphanomyces astaci Rapurutto munasieni Pohjois-Amerikka Eurooppa Tappaa paikallisia rapukantoja, jotka eivät ole sille vastustuskykyisiä[1].
Plasmodium relictum Haemosporida-alkueläin Samoa Englanti, Ranska, Yhdysvallat, Havaiji, (Uusi-Seelanti) Aiheuttaa lintumalariaa, joka on tuhoisa eristyneisiin, vastustuskyvyttömiin lintupopulaatioihin[1].
Phytophthora cinnamomi Juurilaho munasieni Kaakkois-Aasia Australaasia, Tyynenmeren saaret, Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Etelä-Afrikka Aiheuttaa puuvartisille kasveille juuren lahoa ja pahkoja, uhka metsätaloudelle, hedelmäviljelylle ja koristekasveille[1].
Undaria pinnatifida Wakame ruskolevä Itä-Aasia Paikoin Euroopassa, Australia, Uusi-Seelanti, Argentiina Muodostaa tiheitä kasvustoja, vie tilaa ja elinpaikkoja kasvi- ja eläinlajeilta[1].

Virukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BBTV
Banana Bunchy Top Virus
Nanoviridae (II: ddDNA) todettiin ensimmäisenä Fijillä Kaakkois-Aasia, eteläisen Tyynenmeren saaret, paikoittain Intiassa ja Afrikassa Banaanin merkittävin kasvitauti. Aiheuttaa kasvuhäiriöitä, tuhoaa sadon, ja lopulta tappaa koko kasvin juurakkoa myöten[1].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 12.7.2015. (englanniksi)
  2. a b c Woodfield, R: Noxious seaweed found in southern California coastal waters (PDF) 2008. NOAA National Marine Fisheries Service Southwest Regional Office.. Viitattu 12.7.2015. (englanniksi)
  3. Cinchona pubescens (tree) Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 12.7.2015. (englanniksi)
  4. a b Spathodea campanulata (tree) Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 18.7.2015. (englanniksi)
  5. Järvenpäässä tehtiin ikävä hyönteishavainto, Yle, 13.12.2010
  6. Evira varoittaa aasianrunkojäärästä, HS, 10.5.2012
  7. a b c Coptotermes formosanus (insect) Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  8. a b c Dreissena polymorpha (mollusc) Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)