Lyijypuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lyijypuu
Leucaena leucocephala Blanco2.400-cropped.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Leucaena
Laji: leucocephala
Kaksiosainen nimi
Leucaena leucocephala
(Lam.) de Wit
Synonyymit
  • Leucaena glauca
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lyijypuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lyijypuu Commonsissa

Lyijypuu (Leucaena leucocephala) on tropiikissa kasvava hernekasvien heimoon kuuluva pensas tai pieni puu.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijypuu kasvaa noin 6 m korkeaksi. Sen lehdet ovat noin 25 cm pitkiä,[1] toistuvasti parilehdykkäsiä. Kermanväriset kukat kasvavat tiiviissä pallomaisessa mykerössä. Niistä kehittyy 13–18 mm pitkiä palkoja,[2] joissa on noin 8–18 siementä kussakin.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijypuu on kotoisin alkujaan Meksikosta ja Keski-Amerikasta. Jo 400 vuotta sitten espanjalaiset konkistadorit veivät sitä Filippiineille rehuksi. Se on levinnyt sittemmin kaikkialle tropiikkiin. Australiaan se vietiin 1800-luvulla, ja 1920-luvulle mennessä se oli levinnyt sinne vieraslajina. Sitä arvioidaan kasvavan maailmassa noin 2–5 miljoonalla hehtaarilla.[2]

Käyttö ja haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijypuun lehtiä käytetään eläinten rehuna. Lyijypuurehun ravintoarvo on lähellä sinimailasen arvoja, paitsi että lyijypuussa on enemmän karoteenia. Lisäksi lyijypuuta on käytetty polttopuuna, puutavarana, ihmisten ravinnoksi, viherlannoitteena, antamaan varjoa ja suojaamaan maata eroosiolta. Monikäyttöisyytensä takia sitä kutsuttiin 1970-luvulla "ihmepuuksi".[2]

Lyijypuusta on pyritty valikoimaan muotoja, jotka eivät tuota paljoa siemeniä. Näitä voidaan käyttää antamaan varjoa kaakao- ja kahviviljelmillä ja tukea köynnöksille kuten vanilja ja pippuri. Jos tukikasvi tuottaa paljon siemeniä, sen siementaimet kilpailevat hyötykasvin kanssa.[2]

Lyijypuusta on tullut haitallinen vieraslaji joka muodostaa läpitunkemattomia tiheikköjä ja syrjäyttää paikallisia lajeja. Se valtaa avoimia alueita jokuten rannikoita ja jokivarsia. Sitä on vaikea hävittää, sillä se nousee uudelleen juuriversoista ja siemenet säilyvät itämiskykyisinä 10–20 vuotta. Etelä-Afrikkaan tuotiin kemppeihin kuuluva hyönteislaji joka syö lyijypuun lehtiä. Se ei kuitenkaan tapa kasvia kokonaan. Sama laji levisi vahingossa myös Australiaan.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leucaena (Leucaena leucocephala) The State of Queensland (Department of Agriculture, Fisheries and Forestry). Viitattu 18.5.2014.
  2. a b c d H.M. Shelton and J.L. Brewbaker: 2.1 Leucaena leucocephala - the Most Widely Used Forage Tree Legume FAO. Viitattu 18.5.2014.
  3. a b Leucaena leucocephala (tree) Global Invasive Species Database. IUCN. Viitattu 18.5.2014.