Luettelo Suomessa haitallisista vieraskasvilajeista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Luettelo Suomessa haitallisina pidetyistä vieraista kasvilajeista maa- ja metsätalousministeriön kansallisen vieraslajistrategian (2012) mukaan.
Haitalliset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Suomenkielinen nimi | Tieteellinen nimi | Tarkennus | Kuva |
|---|---|---|---|
| rusoamerikanhorsma eli amerikanhorsma | Epilobium adenocaulon | 
| |
| armenianjättiputki | Heracleum sosnowskyi | 
| |
| etelänruttojuuri | Petasites hybridus | 
| |
| hukkakaura | Avena fatua | 
| |
| tarhatatar eli hörtsätatar | Reynoutria × bohemica | 
| |
| isopiisku | Solidago gigantea | 
| |
| isosorsimo | Glyceria maxima | 
| |
| isotuomipihlaja | Amelanchier spicata | 
| |
| japanintatar | Reynoutria japonica | 
| |
| jättipalsami | Impatiens glandulifera | _Impatiens_glandulifera_(Policeman%27s_Helmet)_at_Tirolerkogel,_Annaberg,_Austria.jpg)
| |
| sahalinintatar eli jättitatar | Reynoutria sachalinensis | 
| |
| kanadanpiisku | Solidago canadensis | 
| |
| kanadanvesirutto | Elodea canadensis | sisävesissä | 
|
| valkokarhunköynnös | Convolvulus sepium | 
| |
| kaukasianjättiputki | Heracleum mantegazzianum | 
| |
| komealupiini | Lupinus polyphyllus | 
| |
| karvakanadanpiisku eli korkeapiisku | Solidago altissima | 
| |
| kurtturuusu | Rosa rugosa | 
| |
| lännenpalsami | Impatiens capensis | 
| |
| paimenmatara | Galium album | 
| |
| piennarmatara | Galium × pomeranicum | paimenmataran ja keltamataran risteymä | 
|
| pajuasteri | Symphyotrichum × salignum | säiläasterin ja syysasterin risteymä | 
|
| persianjättiputki | Heracleum persicum | 
| |
| rikkanenätti | Rorippa sylvestris | 
| |
| rikkapalsami | Impatiens parviflora | 
| |
| terttuselja | Sambucus racemosa | 
| |
| vaalea-amerikanhorsma | Epilobium ciliatum | 
|
Tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis)
- albertanvehnä (Leymus innovatus)
- hamppuvillakko (Jacobaea cannabifolia)
- hentokarvalehti (Ceratophyllum submersum)
- hietakattara (Bromus sterilis)
- idänpensaskanukka (Cornus alba ssp. alba)
- japaninruttojuuri (Petasites japonicus ssp. giganteus)
- jättituija (Thuja plicata)
- kanadankoiransilmä (Erigeron canadensis)
- kanadanvesirutto (Elodea canadensis), Itämeressä
- keltamajavankaali (Lysichiton americanus)
- kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii)
- lammikki (Nymphoides peltata)
- lännenkanukka (Cornus sericea)
- marunatuoksukki (Ambrosia artemisiifolia)
- palsamipihta (Abies balsamea)
- peltopunka (Anagallis arvensis)
- pilvikirsikka (Prunus pensylvanica)
- puistonurmikka (Poa chaixii)
- rehuvuohenherne (Galega orientalis)
- rikkakananhirssi (Echinochloa crus-galli)
- rikkapuntarpää (Alopecurus myosuroides)
- rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)
- tummarohtoraunioyrtti (Symphytum officinale var. officinale)
- valkorohtoraunioyrtti (Symphytum officinale var. bohemicum)
- ruotsinraunioyrtti (Symphytum × uplandicum), rohtoraunioyrtin ja tarharaunioyrtin risteymä
- silkkiunikko (Papaver rhoeas)
- sinipantaheinä (Setaria pumila)
- siperianpihta (Abies sibirica)
- tarhaomenapuu (Malus domestica)
- viherpantaheinä (Setaria viridis)
- viherrevonhäntä (Amaranthus retroflexus)
- viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia)
- vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansallinen vieraslajistrategiaMaa- ja metsätalousministeriö. 2012. (s. 61–62) (Arkistoitu – Internet Archive)