Bignoniakasvit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bignoniakasvit
Amphitecna macrophylla
Amphitecna macrophylla
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Bignoniakasvit Bignoniaceae
Juss. (1789)
Synonyymit
  • Crescentiaceae Dumortier
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Bignoniakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Bignoniakasvit Commonsissa

Bignoniakasvit (Bignoniaceae) on lahkoon Lamiales kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu noin 120 sukua ja 650-750 lajia, jotka ovat puita, pensaita tai köynnöksiä. Useilla lajeilla kukat ovat isoja ja kirkasvärisiä. Bignoniakasveja tavataan päiväntasaajan eteläpuolella tropiikissa ja subtropiikissa. Useat heimon lajit ovat tunnettuja koristekasveina, kuten trumpettiköynnökset (Campsis), trumpettipuut (Catalpa), makkarapuu (Kigelia africana) ja aurinkosoihtupuu (Tabebuia chrysotricha).[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvit ovat puuvartiskasveja, puita tai pensaita, joiden sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa iridoideja. Varsissa on korkkihuokosia (lentisellejä). Lehdet ovat tavallisesti vastakkaisia, kahteen kertaan lehdykkäisiä ja lehdykät tavallisesti ehytlaitaisia: Amerikan köynnöksillä ja liaaneilla on usein lehtimuutunnaisina syntyneitä kärhiä, muutoin lehdet ovat pääteparisia. Lehdissä ja varsinivelissä on usein mesirauhasia. Kukinto koostuu viuhkomaisista yksiköistä. Kukat ovat kookkaita ja vastakohtaisia, verhiössä on usein mesiäisiä ja heteenponsien teekat ovat päittäisiä tai nuolimaisia. Vanhan maailman lajeilla verhiö on usein suojuslehtimäinen. Sikiäimenkin pinnalla on usein mesirauhasia, ja sen kussakin lokerossa siemenaiheet ovat kahdessa ryhmässä. Luottiliuskat ovat leveitä ja sensitiivisiä. Hedelmän päällysketossa (epidermissä) on usein mesiäisiä; siivellisiä siemeniä on paljon, ja ne ovat suhteellisen isoja.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvit ovat pääasiassa tropiikin kasveja, niitä on varsinkin Etelä-Amerikassa.[3]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvien 800 lajia ja 110 sukua jaetaan kahdeksaan tribukseen:[4]

  • 1. Jacarandeae Seeman. Yksi tai mahdollisesti kaksi sukua, joissa yhteensä 55 lajia trooppisessa Amerikassa. Jakarandoja (Jacaranda) on ainakin 50 lajia.
  • 2. Tourrettieae G. Don. Kasvit ovat kärhellisiä köynnöksiä ja kasvavat Etelä-Amerikan Andeilta Meksikoon saakka pohjoisessa. Sukuja kaksi, lajeja kuusi.
  • 3. Tecomeae Endlicher. Sukuja 12, lajeja 55 heimon koko levinneisyysalueella.
  • 4. Bignonieae Dumortier. Liaaneja, jotka kiipeilevät kärhillä, jotka ovat lehtimuutunnaisia. Sukuja 21, lajeja 393 Amerikassa, enimmäkseen tropiikissa. Runsaslajisimmat suvut ovat Adenocalymma (82 lajia), Fridericia (67 lajia), Amphilophium (45 lajia) ja Anemopaegma (47 lajia).
  • 5. Catalpeae Meisner. Kasvien lehdet ovat yksinkertaisia. Sukuja kaksi tai kolme, lajeja 11 Pohjois-Amerikassa, Isoilla Antilleilla ja Itä-Aasiassa.
  • 6. Oroxyleae A. H. Gentry. Sukuja neljä, lajeja kuusi Etelä-Aasiassa.
  • 7. Crescentieae G. Don. Sukuja 12, lajeja 147 Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Isoilla Antilleilla. Suurin suku on soihtupuut (Tabebuia), jossa on 70 lajia.
  • 8. Coleae Bojer. Kukat lepakkopölytteisiä ja kasvin runkoon puhkeavia (kauliflorisia). Neljä sukua ja 60 lajia Madagaskarissa ja lähisaarilla.

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvut:[5][6]

  1. Adenocalymma Meisner
  2. Amphilophium Kunth
  3. Amphitecna Miers
  4. Anemopaegma Meisner
  5. Argylia D. Don
  6. Arrabidaea de Candolle – arrabit = Fridericia Martius
  7. Astianthus D. Don
  8. Bignonia L. – bignoniat
  9. Callichlamys Miquel
  10. Campsidium Seem.
  11. Campsis Loureiro – trumpettiköynnökset
  12. Catalpa Scopoli – trumpettipuut
  13. Catophractes D. Don
  14. Ceratophytum Pittier
  15. Chilopsis D. Don
  16. Clytostoma Bureau – kirjotrumpetit
  17. Colea Bojer ex Meisn.
  18. Crescentia L. – kalebassipuut
  19. Cuspidaria de Candolle
  20. Cybistax Meisner
  21. Cydista Miers
  22. Delostoma D. Don
  23. Deplanchea Vieillard
  24. Digomphia Bentham
  25. Dinklageodoxa Heine & Sandwith
  26. Distictis Meisner – veritrumpetit
  27. Dolichandra Chamisso
  28. Dolichandrone (Fenzl) Seem.
  29. Eccremocarpus Ruiz & Pavon – koruköynnökset
  30. Ekmanianthe Urban
  31. Fernandoa Seeman
  32. Fridericia Martius
  33. Godmania Hemsley
  34. Heterophragma Candolle
  35. Hieris Steenis
  36. Incarvillea Jussieu – inkarvilleat eli lähetyssaarnaajankukat
  37. Jacaranda Jussieu – jakarandat
  38. Kigelia de Candolle – makkarapuut
  39. Lamiodendron Steenis
  40. Lundia de Candolle
  41. Macfadyena A. de Candolle – kissantrumpetit = Dolichandra Chamisso
  42. Macranthisiphon K. Schumann
  43. Manaosella J.C.Gomes
  44. Mansoa de Candolle
  45. Markhamia Seem. ex Baillon – putkitrumpetit eli markhamiat
  46. Martinella Baillon
  47. Millingtonia L. f. – tuoksutrumpetit
  48. Mussatia Bureau ex Baillon
  49. Neojobertia Baillon
  50. Neosepicaea Diels
  51. Neotuerckheimia Donn.Smith
  52. Newbouldia Bureau
  53. Nyctocalos TeijSmith & Binn.
  54. Ophiocolea H.Perrier
  55. Oroxylum Ventenat
  56. Pachyptera Meisner
  57. Pajanelia Candolle
  58. Pandorea (Endl.) Spach – neidontrumpetit
  59. Paragonia Bureau
  60. Paratecoma Kuhlm.
  61. Parmentiera de Candolle
  62. Pauldopia van Steenis
  63. Perianthomega Baillon
  64. Perichlaena Baillon
  65. Phryganocydia Bureau
  66. Phyllarthron Candolle
  67. Phylloctenium Baillon
  68. Pleonotoma Miers
  69. Podranea Sprague – trumpettiliaanit
  70. Potamoganos Sandwith
  71. Pyrostegia C. Presl – tulitrumpetit
  72. Radermachera Zollinger & Moritzi – hellepuut
  73. Rhigozum Burch.
  74. Rhodocolea Baillon
  75. Roentgenia Urban
  76. Romeroa Dugand
  77. Santisukia Brummitt
  78. Saritaea Dugand – hehkutrumpetit
  79. Sparattosperma Meisner
  80. Spathodea P. Beauvois – tulppaanitrumpetit
  81. Sphingiphila A. H. Gentry
  82. Spirotecoma Dalla Torre & Harms
  83. Stereospermum Cham.
  84. Stizophyllum Miers
  85. Tabebuia de Candolle – soihtupuut
  86. Tanaecium Swartz
  87. Tecoma Jussieu – tekomat
  88. Tecomanthe Baillon
  89. Tecomaria (Endlicher) Spach – tulipiiput = Tecoma Jussieu
  90. Tecomella Seeman
  91. Tourrettia Foug.
  92. Tynanthus Miers
  93. Xylophragma Sprague
  94. Zeyheria Martius

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]