Bignoniakasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bignoniakasvit
Amphitecna macrophylla
Amphitecna macrophylla
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Bignoniakasvit Bignoniaceae
Juss. (1789)
Synonyymit
  • Crescentiaceae Dumort.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Bignoniakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Bignoniakasvit Commonsissa

Bignoniakasvit (Bignoniaceae) on Lamiales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu noin 120 sukua ja 650–750 lajia, jotka ovat puita, pensaita tai köynnöksiä. Useilla lajeilla kukat ovat isoja ja kirkasvärisiä. Bignoniakasveja tavataan päiväntasaajan eteläpuolella tropiikissa ja subtropiikissa. Useat heimon lajit ovat tunnettuja koristekasveina, kuten trumpettiköynnökset (Campsis), trumpettipuut (Catalpa), makkarapuu (Kigelia africana) ja aurinkosoihtupuu (Tabebuia chrysotricha).[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvit ovat puuvartiskasveja, puita tai pensaita, joiden sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa iridoideja. Varsissa on korkkihuokosia (lentisellejä). Lehdet ovat tavallisesti vastakkaisia, kahteen kertaan lehdykkäisiä ja lehdykät tavallisesti ehytlaitaisia: Amerikan köynnöksillä ja liaaneilla on usein lehtimuutunnaisina syntyneitä kärhiä, muutoin lehdet ovat pääteparisia. Lehdissä ja varsinivelissä on usein mesirauhasia. Kukinto koostuu viuhkomaisista yksiköistä. Kukat ovat kookkaita ja vastakohtaisia, verhiössä on usein mesiäisiä ja heteenponsien teekat ovat päittäisiä tai nuolimaisia. Vanhan maailman lajeilla verhiö on usein suojuslehtimäinen. Sikiäimenkin pinnalla on usein mesirauhasia, ja sen kussakin lokerossa siemenaiheet ovat kahdessa ryhmässä. Luottiliuskat ovat leveitä ja sensitiivisiä. Hedelmän päällysketossa (epidermissä) on usein mesiäisiä; siivellisiä siemeniä on paljon, ja ne ovat suhteellisen isoja.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvit ovat pääasiassa tropiikin kasveja; niitä on varsinkin Etelä-Amerikassa[3].

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvien 800 lajia ja 110 sukua jaetaan kahdeksaan tribukseen:[2]

  • 1. Jacarandeae Seeman. Yksi tai mahdollisesti kaksi sukua, joissa yhteensä 55 lajia trooppisessa Amerikassa. Jakarandoja (Jacaranda) on ainakin 50 lajia.
  • 2. Tourrettieae G. Don. Kasvit ovat kärhellisiä köynnöksiä ja kasvavat Etelä-Amerikan Andeilta Meksikoon saakka pohjoisessa. Sukuja kaksi, lajeja kuusi.
  • 3. Tecomeae Endlicher. Sukuja 12, lajeja 55 heimon koko levinneisyysalueella.
  • 4. Bignonieae Dumortier. Liaaneja, jotka kiipeilevät kärhillä, jotka ovat lehtimuutunnaisia. Sukuja 21, lajeja 393 Amerikassa, enimmäkseen tropiikissa. Runsaslajisimmat suvut ovat Adenocalymma (82 lajia), Fridericia (67 lajia), Amphilophium (45 lajia) ja Anemopaegma (47 lajia).
  • 5. Catalpeae Meisner. Kasvien lehdet ovat yksinkertaisia. Sukuja kaksi tai kolme, lajeja 11 Pohjois-Amerikassa, Isoilla Antilleilla ja Itä-Aasiassa.
  • 6. Oroxyleae A. H. Gentry. Sukuja neljä, lajeja kuusi Etelä-Aasiassa.
  • 7. Crescentieae G. Don. Sukuja 12, lajeja 147 Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Isoilla Antilleilla. Suurin suku on soihtupuut (Tabebuia), jossa on 70 lajia.
  • 8. Coleae Bojer. Kukat lepakkopölytteisiä ja kasvin runkoon puhkeavia (kauliflorisia). Neljä sukua ja 60 lajia Madagaskarissa ja lähisaarilla.

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvut:[4] (suomenkieliset nimet:[5][6])

  1. Adenocalymma Meisner
  2. Amphilophium Kunth
  3. Amphitecna Miers
  4. Anemopaegma Meisner
  5. Argylia D. Don
  6. Arrabidaea de Candolle – arrabit = Fridericia Martius
  7. Astianthus D. Don
  8. Bignonia L. – bignoniat
  9. Callichlamys Miquel
  10. Campsidium Seem.
  11. Campsis Loureiro – trumpettiköynnökset
  12. Catalpa Scopoli – trumpettipuut
  13. Catophractes D. Don – kastanjettipensaat
  14. Ceratophytum Pittier
  15. Chilopsis D. Don
  16. Clytostoma Bureau – kirjotrumpetit
  17. Colea Bojer ex Meisn.
  18. Crescentia L. – kalebassipuut
  19. Cuspidaria de Candolle
  20. Cybistax Meisner
  21. Cydista Miers
  22. Delostoma D. Don
  23. Deplanchea Vieillard
  24. Digomphia Bentham
  25. Dinklageodoxa Heine & Sandwith
  26. Distictis Meisner – veritrumpetit
  27. Dolichandra Chamisso
  28. Dolichandrone (Fenzl) Seem.
  29. Eccremocarpus Ruiz & Pavon – koruköynnökset
  30. Ekmanianthe Urban
  31. Fernandoa Seeman
  32. Fridericia Martius
  33. Godmania Hemsley
  34. Handroanthus Mattos – lieskapuut[7]
  35. Heterophragma Candolle
  36. Hieris Steenis
  37. Incarvillea Jussieu – inkarvilleat eli lähetyssaarnaajankukat
  38. Jacaranda Jussieu – jakarandat
  39. Kigelia de Candolle – makkarapuut
  40. Lamiodendron Steenis
  41. Lundia de Candolle
  42. Macfadyena A. de Candolle – kissantrumpetit = Dolichandra Chamisso
  43. Macranthisiphon K. Schumann
  44. Manaosella J.C.Gomes
  45. Mansoa de Candolle
  46. Markhamia Seem. ex Baillon – putkitrumpetit eli markhamiat
  47. Martinella Baillon
  48. Millingtonia L. f. – tuoksutrumpetit
  49. Mussatia Bureau ex Baillon
  50. Neojobertia Baillon
  51. Neosepicaea Diels
  52. Neotuerckheimia Donn.Smith
  53. Newbouldia Bureau
  54. Nyctocalos TeijSmith & Binn.
  55. Ophiocolea H.Perrier
  56. Oroxylum Ventenat
  57. Pachyptera Meisner
  58. Pajanelia Candolle
  59. Pandorea (Endl.) Spach – neidontrumpetit eli köynnöstrumpetit
  60. Paragonia Bureau
  61. Paratecoma Kuhlm.
  62. Parmentiera de Candolle
  63. Pauldopia van Steenis
  64. Perianthomega Baillon
  65. Perichlaena Baillon
  66. Phryganocydia Bureau
  67. Phyllarthron Candolle
  68. Phylloctenium Baillon
  69. Pleonotoma Miers
  70. Podranea Sprague – trumpettiliaanit
  71. Potamoganos Sandwith
  72. Pyrostegia C. Presl – tulitrumpetit
  73. Radermachera Zollinger & Moritzi – hellepuut
  74. Rhigozum Burch.
  75. Rhodocolea Baillon
  76. Roentgenia Urban
  77. Romeroa Dugand
  78. Santisukia Brummitt
  79. Saritaea Dugand – hehkutrumpetit
  80. Sparattosperma Meisner
  81. Spathodea P. Beauvois – tulppaanitrumpetit
  82. Sphingiphila A. H. Gentry
  83. Spirotecoma Dalla Torre & Harms
  84. Stereospermum Cham.
  85. Stizophyllum Miers
  86. Tabebuia de Candolle – soihtupuut
  87. Tanaecium Swartz
  88. Tecoma Jussieu – tekomat
  89. Tecomanthe Baillon
  90. Tecomaria (Endlicher) Spach – tulipiiput = Tecoma Jussieu
  91. Tecomella Seeman
  92. Tourrettia Foug.
  93. Tynanthus Miers
  94. Xylophragma Sprague
  95. Zeyheria Martius

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]