Bignoniakasvit
| Bignoniakasvit | |
|---|---|
 Amphitecna macrophylla |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: |
Bignoniakasvit Bignoniaceae Juss. (1789) |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Bignoniakasvit (Bignoniaceae) on Lamiales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu noin 120 sukua ja 650–750 lajia, jotka ovat puita, pensaita tai köynnöksiä. Useilla lajeilla kukat ovat isoja ja kirkasvärisiä. Bignoniakasveja tavataan päiväntasaajan eteläpuolella tropiikissa ja subtropiikissa. Useat heimon lajit ovat tunnettuja koristekasveina, kuten trumpettiköynnökset (Campsis), trumpettipuut (Catalpa), makkarapuu (Kigelia africana) ja aurinkosoihtupuu (Tabebuia chrysotricha).[1]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bignoniakasvit ovat puuvartiskasveja, puita tai pensaita, joiden sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa iridoideja. Varsissa on korkkihuokosia (lentisellejä). Lehdet ovat tavallisesti vastakkaisia, kahteen kertaan lehdykkäisiä ja lehdykät tavallisesti ehytlaitaisia: Amerikan köynnöksillä ja liaaneilla on usein lehtimuutunnaisina syntyneitä kärhiä, muutoin lehdet ovat pääteparisia. Lehdissä ja varsinivelissä on usein mesirauhasia. Kukinto koostuu viuhkomaisista yksiköistä. Kukat ovat kookkaita ja vastakohtaisia, verhiössä on usein mesiäisiä ja heteenponsien teekat ovat päittäisiä tai nuolimaisia. Vanhan maailman lajeilla verhiö on usein suojuslehtimäinen. Sikiäimenkin pinnalla on usein mesirauhasia, ja sen kussakin lokerossa siemenaiheet ovat kahdessa ryhmässä. Luottiliuskat ovat leveitä ja sensitiivisiä. Hedelmän päällysketossa (epidermissä) on usein mesiäisiä; siivellisiä siemeniä on paljon, ja ne ovat suhteellisen isoja.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bignoniakasvit ovat pääasiassa tropiikin kasveja; niitä on varsinkin Etelä-Amerikassa[3].
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bignoniakasvien 800 lajia ja 110 sukua jaetaan kahdeksaan tribukseen:[2]
- 1. Jacarandeae Seeman. Yksi tai mahdollisesti kaksi sukua, joissa yhteensä 55 lajia trooppisessa Amerikassa. Jakarandoja (Jacaranda) on ainakin 50 lajia.
- 2. Tourrettieae G. Don. Kasvit ovat kärhellisiä köynnöksiä ja kasvavat Etelä-Amerikan Andeilta Meksikoon saakka pohjoisessa. Sukuja kaksi, lajeja kuusi.
- 3. Tecomeae Endlicher. Sukuja 12, lajeja 55 heimon koko levinneisyysalueella.
- 4. Bignonieae Dumortier. Liaaneja, jotka kiipeilevät kärhillä, jotka ovat lehtimuutunnaisia. Sukuja 21, lajeja 393 Amerikassa, enimmäkseen tropiikissa. Runsaslajisimmat suvut ovat Adenocalymma (82 lajia), Fridericia (67 lajia), Amphilophium (45 lajia) ja Anemopaegma (47 lajia).
- 5. Catalpeae Meisner. Kasvien lehdet ovat yksinkertaisia. Sukuja kaksi tai kolme, lajeja 11 Pohjois-Amerikassa, Isoilla Antilleilla ja Itä-Aasiassa.
- 6. Oroxyleae A. H. Gentry. Sukuja neljä, lajeja kuusi Etelä-Aasiassa.
- 7. Crescentieae G. Don. Sukuja 12, lajeja 147 Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Isoilla Antilleilla. Suurin suku on soihtupuut (Tabebuia), jossa on 70 lajia.
- 8. Coleae Bojer. Kukat lepakkopölytteisiä ja kasvin runkoon puhkeavia (kauliflorisia). Neljä sukua ja 60 lajia Madagaskarissa ja lähisaarilla.
Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvut:[4] (suomenkieliset nimet:[5][6])
- Adenocalymma Meisner
- Amphilophium Kunth
- Amphitecna Miers
- Anemopaegma Meisner
- Argylia D. Don
- Arrabidaea de Candolle – arrabit = Fridericia Martius
- Astianthus D. Don
- Bignonia L. – bignoniat
- Callichlamys Miquel
- Campsidium Seem.
- Campsis Loureiro – trumpettiköynnökset
- Catalpa Scopoli – trumpettipuut
- Catophractes D. Don – kastanjettipensaat
- Ceratophytum Pittier
- Chilopsis D. Don
- Clytostoma Bureau – kirjotrumpetit
- Colea Bojer ex Meisn.
- Crescentia L. – kalebassipuut
- Cuspidaria de Candolle
- Cybistax Meisner
- Cydista Miers
- Delostoma D. Don
- Deplanchea Vieillard
- Digomphia Bentham
- Dinklageodoxa Heine & Sandwith
- Distictis Meisner – veritrumpetit
- Dolichandra Chamisso
- Dolichandrone (Fenzl) Seem.
- Eccremocarpus Ruiz & Pavon – koruköynnökset
- Ekmanianthe Urban
- Fernandoa Seeman
- Fridericia Martius
- Godmania Hemsley
- Handroanthus Mattos – lieskapuut[7]
- Heterophragma Candolle
- Hieris Steenis
- Incarvillea Jussieu – inkarvilleat eli lähetyssaarnaajankukat
- Jacaranda Jussieu – jakarandat
- Kigelia de Candolle – makkarapuut
- Lamiodendron Steenis
- Lundia de Candolle
- Macfadyena A. de Candolle – kissantrumpetit = Dolichandra Chamisso
- Macranthisiphon K. Schumann
- Manaosella J.C.Gomes
- Mansoa de Candolle
- Markhamia Seem. ex Baillon – putkitrumpetit eli markhamiat
- Martinella Baillon
- Millingtonia L. f. – tuoksutrumpetit
- Mussatia Bureau ex Baillon
- Neojobertia Baillon
- Neosepicaea Diels
- Neotuerckheimia Donn.Smith
- Newbouldia Bureau
- Nyctocalos TeijSmith & Binn.
- Ophiocolea H.Perrier
- Oroxylum Ventenat
- Pachyptera Meisner
- Pajanelia Candolle
- Pandorea (Endl.) Spach – neidontrumpetit eli köynnöstrumpetit
- Paragonia Bureau
- Paratecoma Kuhlm.
- Parmentiera de Candolle
- Pauldopia van Steenis
- Perianthomega Baillon
- Perichlaena Baillon
- Phryganocydia Bureau
- Phyllarthron Candolle
- Phylloctenium Baillon
- Pleonotoma Miers
- Podranea Sprague – trumpettiliaanit
- Potamoganos Sandwith
- Pyrostegia C. Presl – tulitrumpetit
- Radermachera Zollinger & Moritzi – hellepuut
- Rhigozum Burch.
- Rhodocolea Baillon
- Roentgenia Urban
- Romeroa Dugand
- Santisukia Brummitt
- Saritaea Dugand – hehkutrumpetit
- Sparattosperma Meisner
- Spathodea P. Beauvois – tulppaanitrumpetit
- Sphingiphila A. H. Gentry
- Spirotecoma Dalla Torre & Harms
- Stereospermum Cham.
- Stizophyllum Miers
- Tabebuia de Candolle – soihtupuut
- Tanaecium Swartz
- Tecoma Jussieu – tekomat
- Tecomanthe Baillon
- Tecomaria (Endlicher) Spach – tulipiiput = Tecoma Jussieu
- Tecomella Seeman
- Tourrettia Foug.
- Tynanthus Miers
- Xylophragma Sprague
- Zeyheria Martius
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isotrumpettiköynnös (Campsis grandiflora)
Koruköynnös (Eccremocarpus scaber)
Makkarapuu (Kigelia africana)
Pajanelia longifolia -lajin kukka
Radermachera frondosa -hellepuulaji
Tulppaanitrumpetti (Spathodea campanulata)
Tabebuia aurea -soihtupuulaji
.jpg)
.jpg)
_flowers_in_Hyderabad,_AP_W_IMG_6556.jpg)
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bignoniakasvit Puulajipuisto. Google Sites. Viitattu 30.9.2014.
- ↑ a b Stevens 2001–, viittaus 20.1.2015.
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/bignoniaceaemap.gif
- ↑ List of Genera in Bignoniaceae
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Bignoniakasvit (Bignoniaceae)
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Bignoniaceae Viitattu 10.3.2021.
- ↑ Plants of the World online: Handroanthus Mattos (englanniksi) Viitattu 10.3.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Bignoniaceae (englanniksi)
- Flora of China: Bignoniaceae (englanniksi)
- http://www.britannica.com/EBchecked/topic/65081/Bignoniaceae (englanniksi)
- http://www.botany.hawaii.edu/faculty/carr/bignoni.htm (englanniksi)