Bignoniakasvit

Bignoniakasvit
	; Amphitecna macrophylla
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Lamiales
Heimo:	Bignoniakasvit Bignoniaceae ; Juss. (1789)
Synonyymit
	Crescentiaceae Dumort.;
Katso myös
	Bignoniakasvit Wikispeciesissä; Bignoniakasvit Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Bignoniakasvit (Bignoniaceae) on Lamiales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu noin 120 sukua ja 650–750 lajia, jotka ovat puita, pensaita tai köynnöksiä. Useilla lajeilla kukat ovat isoja ja kirkasvärisiä. Bignoniakasveja tavataan päiväntasaajan eteläpuolella tropiikissa ja subtropiikissa. Useat heimon lajit ovat tunnettuja koristekasveina, kuten trumpettiköynnökset (Campsis), trumpettipuut (Catalpa), makkarapuu (Kigelia africana) ja aurinkosoihtupuu (Tabebuia chrysotricha).^[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvit ovat puuvartiskasveja, puita tai pensaita, joiden sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa iridoideja. Varsissa on korkkihuokosia (lentisellejä). Lehdet ovat tavallisesti vastakkaisia, kahteen kertaan lehdykkäisiä ja lehdykät tavallisesti ehytlaitaisia: Amerikan köynnöksillä ja liaaneilla on usein lehtimuutunnaisina syntyneitä kärhiä, muutoin lehdet ovat pääteparisia. Lehdissä ja varsinivelissä on usein mesirauhasia. Kukinto koostuu viuhkomaisista yksiköistä. Kukat ovat kookkaita ja vastakohtaisia, verhiössä on usein mesiäisiä ja heteenponsien teekat ovat päittäisiä tai nuolimaisia. Vanhan maailman lajeilla verhiö on usein suojuslehtimäinen. Sikiäimenkin pinnalla on usein mesirauhasia, ja sen kussakin lokerossa siemenaiheet ovat kahdessa ryhmässä. Luottiliuskat ovat leveitä ja sensitiivisiä. Hedelmän päällysketossa (epidermissä) on usein mesiäisiä; siivellisiä siemeniä on paljon, ja ne ovat suhteellisen isoja.^[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvit ovat pääasiassa tropiikin kasveja; niitä on varsinkin Etelä-Amerikassa^[3].

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bignoniakasvien 800 lajia ja 110 sukua jaetaan kahdeksaan tribukseen:^[2]

1. Jacarandeae Seeman. Yksi tai mahdollisesti kaksi sukua, joissa yhteensä 55 lajia trooppisessa Amerikassa. Jakarandoja (Jacaranda) on ainakin 50 lajia.
2. Tourrettieae G. Don. Kasvit ovat kärhellisiä köynnöksiä ja kasvavat Etelä-Amerikan Andeilta Meksikoon saakka pohjoisessa. Sukuja kaksi, lajeja kuusi.
3. Tecomeae Endlicher. Sukuja 12, lajeja 55 heimon koko levinneisyysalueella.
4. Bignonieae Dumortier. Liaaneja, jotka kiipeilevät kärhillä, jotka ovat lehtimuutunnaisia. Sukuja 21, lajeja 393 Amerikassa, enimmäkseen tropiikissa. Runsaslajisimmat suvut ovat Adenocalymma (82 lajia), Fridericia (67 lajia), Amphilophium (45 lajia) ja Anemopaegma (47 lajia).
5. Catalpeae Meisner. Kasvien lehdet ovat yksinkertaisia. Sukuja kaksi tai kolme, lajeja 11 Pohjois-Amerikassa, Isoilla Antilleilla ja Itä-Aasiassa.
6. Oroxyleae A. H. Gentry. Sukuja neljä, lajeja kuusi Etelä-Aasiassa.
7. Crescentieae G. Don. Sukuja 12, lajeja 147 Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Isoilla Antilleilla. Suurin suku on soihtupuut (Tabebuia), jossa on 70 lajia.
8. Coleae Bojer. Kukat lepakkopölytteisiä ja kasvin runkoon puhkeavia (kauliflorisia). Neljä sukua ja 60 lajia Madagaskarissa ja lähisaarilla.

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvut:^[4] (suomenkieliset nimet:^[5]^[6])

Adenocalymma Meisner
Amphilophium Kunth
Amphitecna Miers
Anemopaegma Meisner
Argylia D. Don
Arrabidaea de Candolle – arrabit = Fridericia Martius
Astianthus D. Don
Bignonia L. – bignoniat
Callichlamys Miquel
Campsidium Seem.
Campsis Loureiro – trumpettiköynnökset
Catalpa Scopoli – trumpettipuut
Catophractes D. Don – kastanjettipensaat
Ceratophytum Pittier
Chilopsis D. Don
Clytostoma Bureau – kirjotrumpetit
Colea Bojer ex Meisn.
Crescentia L. – kalebassipuut
Cuspidaria de Candolle
Cybistax Meisner
Cydista Miers
Delostoma D. Don
Deplanchea Vieillard
Digomphia Bentham
Dinklageodoxa Heine & Sandwith
Distictis Meisner – veritrumpetit
Dolichandra Chamisso
Dolichandrone (Fenzl) Seem.
Eccremocarpus Ruiz & Pavon – koruköynnökset
Ekmanianthe Urban
Fernandoa Seeman
Fridericia Martius
Godmania Hemsley
Handroanthus Mattos – lieskapuut^[7]
Heterophragma Candolle
Hieris Steenis
Incarvillea Jussieu – inkarvilleat eli lähetyssaarnaajankukat
Jacaranda Jussieu – jakarandat
Kigelia de Candolle – makkarapuut
Lamiodendron Steenis
Lundia de Candolle
Macfadyena A. de Candolle – kissantrumpetit = Dolichandra Chamisso
Macranthisiphon K. Schumann
Manaosella J.C.Gomes
Mansoa de Candolle
Markhamia Seem. ex Baillon – putkitrumpetit eli markhamiat
Martinella Baillon
Millingtonia L. f. – tuoksutrumpetit
Mussatia Bureau ex Baillon
Neojobertia Baillon
Neosepicaea Diels
Neotuerckheimia Donn.Smith
Newbouldia Bureau
Nyctocalos TeijSmith & Binn.
Ophiocolea H.Perrier
Oroxylum Ventenat
Pachyptera Meisner
Pajanelia Candolle
Pandorea (Endl.) Spach – neidontrumpetit eli köynnöstrumpetit
Paragonia Bureau
Paratecoma Kuhlm.
Parmentiera de Candolle
Pauldopia van Steenis
Perianthomega Baillon
Perichlaena Baillon
Phryganocydia Bureau
Phyllarthron Candolle
Phylloctenium Baillon
Pleonotoma Miers
Podranea Sprague – trumpettiliaanit
Potamoganos Sandwith
Pyrostegia C. Presl – tulitrumpetit
Radermachera Zollinger & Moritzi – hellepuut
Rhigozum Burch.
Rhodocolea Baillon
Roentgenia Urban
Romeroa Dugand
Santisukia Brummitt
Saritaea Dugand – hehkutrumpetit
Sparattosperma Meisner
Spathodea P. Beauvois – tulppaanitrumpetit
Sphingiphila A. H. Gentry
Spirotecoma Dalla Torre & Harms
Stereospermum Cham.
Stizophyllum Miers
Tabebuia de Candolle – soihtupuut
Tanaecium Swartz
Tecoma Jussieu – tekomat
Tecomanthe Baillon
Tecomaria (Endlicher) Spach – tulipiiput = Tecoma Jussieu
Tecomella Seeman
Tourrettia Foug.
Tynanthus Miers
Xylophragma Sprague
Zeyheria Martius

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adenocalymma comosum
Bignonia aequinoctialis
Isotrumpettiköynnös (Campsis grandiflora)
Delostoma integrifolium
Koruköynnös (Eccremocarpus scaber)
Fernandoa magnifica
Hadroanthus albus
Incarvillea arguta
Jacaranda acutifolia
Makkarapuu (Kigelia africana)
Mansoa alliacea
Newbouldia laevis
Oroxylum indicum
Pajanelia longifolia -lajin kukka
Radermachera frondosa -hellepuulaji
Tulppaanitrumpetti (Spathodea campanulata)
Tabebuia aurea -soihtupuulaji
Zeyheria montana

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Bignoniakasvit Puulajipuisto. Google Sites. Viitattu 30.9.2014.
↑ ^a ^b Stevens 2001–, viittaus 20.1.2015.
↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/bignoniaceaemap.gif
↑ List of Genera in Bignoniaceae
↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Bignoniakasvit (Bignoniaceae)
↑ Suomen Lajitietokeskus: Bignoniaceae Viitattu 10.3.2021.
↑ Plants of the World online: Handroanthus Mattos (englanniksi) Viitattu 10.3.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ITIS: Bignoniaceae (englanniksi)
Flora of China: Bignoniaceae (englanniksi)
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/65081/Bignoniaceae (englanniksi)
http://www.botany.hawaii.edu/faculty/carr/bignoni.htm (englanniksi)

[1] Bignoniakasvit Puulajipuisto. Google Sites. Viitattu 30.9.2014.

[Stevens-2] Stevens 2001–, viittaus 20.1.2015.

[3] ttp://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/bignoniaceaemap.gif

[4] List of Genera in Bignoniaceae

[5] Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Bignoniakasvit (Bignoniaceae)

[6] Suomen Lajitietokeskus: Bignoniaceae Viitattu 10.3.2021.

[7] Plants of the World online: Handroanthus Mattos (englanniksi) Viitattu 10.3.2021.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]