Matarakasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matarakasvit
Gardenia (Gardenia augusta)
Gardenia (Gardenia augusta)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Matarakasvit Rubiaceae
Juss.
Alaheimot
  • Cinchonoideae
  • Ixoroideae
  • Rubioideae [1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Matarakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Matarakasvit Commonsissa
Ahomatara (Galium boreale)

Matarakasvit (Rubiaceae) on Gentianales-lahkoon kuuluvien kasvien heimo. Heimoon kuuluu yli 600 sukua ja yli 10 000 lajia.[2] Lajiluvultaan matarakasvit on neljänneksi suurin kaikista kasviheimoista.[3] Suomessa tavataan noin 20 matarakasveihin kuuluvaa lajia neljässä eri suvussa. Osa näistä lajeista voi risteytyä keskenään.[4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matarakasvien koko ja ulkonäkö ovat hyvin vaihtelevat. Lajeja tavataan suurista puista ja pensaista pieniin, hentoihin ruohoihin.[2] Erikoisimpia heimon kasveja ovat Myrmecodia-suvun lajit, jotka ovat epifyyttisiä mehikasveja, joiden laajenneessa varressa pesivät muurahaiset.[3]

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tavattavat matarakasvit ovat yksi- tai monivuotisia, usein rönsyllisiä ruohoja. Ne ovat varreltaan tavallisesti nelisärmäisiä, rentoja tai pystyjä sekä kaljuja tai karheakarvaisia. Kuivattaessa lajit usein mustuvat helposti. Lehdet ja lehtimäiset korvakkeet ovat kapeahkoja ja muodostavat säteittäisen valekiehkuran. Kukinto on huiskilo tai viuhko, joskus myös mykerömäinen. Kaksineuvoisten, pienten kukkien mykeröt ovat tavallisesti surkastuneita. Ratasmaiset tai suppilomaiset teriöt ovat tavallisesti neljäliuskaisia ja väriltään useimmiten valkoisia. Hedelmät ovat yksi- tai kaksilohkoisia. Tavallisesti lohkoissa on vain yksi siemen.[5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matarakasvit ovat levinneet kaikkialle maapallolle.[2] Suomessa matarakasveja kasvaa koko maassa.[6]

Sukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa tavataan seuraavia matarakasveihin kuuluvia sukuja:[7]

Muita sukuja:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website Viitattu 6.10.2011. (englanniksi)
  2. a b c Den virtuella floran: Måreväxter (ruots.). Viitattu 1.8.2011.
  3. a b Bremer, K. & Bremer, L. & Thulin, M.: Introduction to Phylogeny and Systematics of Flowering Plants. Uppsala: Uppsala University, 2003. ISBN 91-554-5828-9.
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 327–334.
  5. Retkeilykasvio 1998, s. 327.
  6. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Matarakasvien levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 1.8.2011.
  7. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 476–481

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]