Matarat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo matarakasveista. Matara on myös kaupunki Sri Lankan Eteläisen provinssin Mataran piirikunnassa.
Matarat
Keltamatara (Galium verum)
Keltamatara (Galium verum)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophytina
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Lahko: Gentianales
Heimo: Matarakasvit Rubiaceae
Suku: Matarat Galium
L.
Tyyppilaji
  • keltamatara Galium verum L. (1753)
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Matarat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Matarat Commonsissa

Ahomatara (Galium boreale).

Matarat eli ratasmatarat (Galium) on matarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Siihen kuuluu 635 lajia, joita esiintyy lähes koko maailmassa.[1] Lajeista pääosa esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla.[2] Suomessa tavataan tai on tavattu kaikkiaan 19 mataralajia, joista alkuperäisiä lajeja on yhdeksän.[3][4]

Mataroiden kanssa läheisiä sukuja ovat maratit (Asperula), ristimatarat (Cruciata), krapit eli värimatarat (Rubia) ja sinimatarat (Sherardia).[5]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matarat ovat enimmäkseen monivuotisia mutta myös yksivuotisia, rento- tai pystyvartisia. Ne ovat yleensä ruohovartisia, jotkin lajit voivat olla hieman varpumaisia.[1] Mataroilla varsi on usein nelisärmäinen. Lehtien lavat ovat ehytlaitaisia, otakärkisiä tai tylppiä ja tavallisesti yksisuonisia. Kukinto on tiheä tai harsu viuhko. Useimmilla lajeilla on pienet valkoiset kukat, joiden verhiö on hyvin pieni tai puuttuu. Teriö on tavallisesti ratasmainen. Hedelmä muodostuu kahdesta vierekkäisestä hedelmyksestä. Joillain lajeilla hedelmissä on koukkukarvoja, jotka edistävät leviämistä.[6] Muun muassa peltomatara ja kierumatara ovat tehokkaasti leviäviä, yksivuotisia rikkakasveja.

Mataralajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa on tavattu seuraavia mataralajeja:[7][3]

Muita mataralajeja:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003). ISBN 951-31-2924-1

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Plants of the World Online: Galium L. (englanniksi) Viitattu 8.12.2021.
  2. Den virtuella floran: Måror (Galium) (ruotsiksi) Viitattu 8.12.2021.
  3. a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 92.)
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 330–334.
  5. Retkeilykasvio 1998, s. 327.
  6. Retkeilykasvio 1998, s. 329.
  7. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 476–481.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]