Vesihyasinttikasvit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesihyasinttikasvit
Herttasoikko (Pontederia cordata).
Herttasoikko (Pontederia cordata).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Osaluokka: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Ylälahko: Commelinidae
Lahko: Commelinales
Heimo: Vesihyasinttikasvit Pontederiaceae Kunth, nom. cons.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Vesihyasinttikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vesihyasinttikasvit Commonsissa

Vesihyasinttikasvit (Pontederiaceae) on koppisiemenisten yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihyasinttikasvit ovat vesi- tai suokasveja, tavallisesti monivuotisruohoja, joiden soluissa on oksalaattikiteitä. Lehtiasento on kierteinen tai kierteisesti kaksirivinen eli distikkinen, harvoin kiehkurainen. Lehtilapa on leveä, ja aluksi se ympäröi vanhemman lehden ruotimaisen osan; joskus lapa on tasasoukka. Sivusuonet ovat poikittaisia lavan pituusakseliin nähden, ja tuppi on avonainen tai umpinainen, ja siinä on usein pitkä kieleke. Lehdessä on erityskarvoja. Kukinnossa on kaksi suojuslehteä. Kukat ovat avoinna vain yhden päivän, ja niissä esiintyy yleisesti kolmevartaloisuutta (tristylia), vinovartaloisuutta (enantiostylia) ja vastakohtaisuutta (monosymmetria). Kehälehdet ovat toisinaan kookkaat, vetistyvät ja enimmäkseen siniset tai keltaiset sekä enemmän tai vähemmän yhtyneet. Heteet kiinnittyvät kehälehtiin ja ovat keskenään eripituisia; joskus kukassa on kaksi joutohedettä. Palhot ovat karvaisia, joskus siipipalteisia. Sikiäimessä on tavallisesti mesirauhasia (nektaarioita). Hedelmä on kota, harvoin pähkylä. Kromosomiluku n = (7) 8(–13).

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihyasinttikasvien levinneisyys on pääasiassa trooppinen ja keskittyy trooppiseen Amerikkaan; Euroopasta ne kokonaan puuttuvat.[1]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihyasinttikasveihin kuuluu yhdeksän sukua ja 33 lajia. Runsaslajisin on karttulehtien suku (Heteranthera) 11 lajillaan. Läheisin sukulainen on kenguruntassukasvien heimo (Haemodoraceae).

Suvut ovat:[2] [3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koristekasveina lammissa ja kasvihuonealtaissa viljellään vesihyasinttia (Eichhornia crassipes) ja herttasoikkoa (Pontederia cordata). Monet lajit tuottavat taloudellisia tappioita rikkakasveina tukkiessaan kastelukanavia ja jopa laivaväyliä. Ongelmallisin on em. vesihyasintti, joka on levinnyt hyvin laajalle tropiikissa. Riisipeltojen rikkakasveja ovat Heteranthera limosa ja H. reniformis Yhdysvalloissa, Pontederia rotundifolia (syn. Reussia rotundifolia) ja herttasoikko Etelä-Amerikassa, Eichhornia natans Afrikassa ja Monochoria vaginalis Aasiassa. Monochoria-lajien lehtiä käytetään myös vihanneksina Aasiassa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]