Kenguruntassukasvit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kenguruntassukasvit
Keltakenguruntassun (Anigozanthos flavidus) kukkia.
Keltakenguruntassun (Anigozanthos flavidus) kukkia.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Commelinidae
Lahko: Commelinales
Heimo: Kenguruntassukasvit Haemodoraceae R. Brown, nom. cons.
Synonyymit
  • Conostylidaceae Takhtajan
  • Dilatridaceae M. Roemer
  • Wachendorfiaceae Herbert
  • Xiphidiaceae Dumortier
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kenguruntassukasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kenguruntassukasvit Commonsissa

Kenguruntassukasvit (Haemodoraceae) on pieni kasviheimo yksisirkkaisten Commelinales-lahkossa.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus kasvit ovat tyvimukulallisia. Sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita ovat mm. fruktaanit ja flavonit. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä ja ovat syrjittäisiä kasvin varteen nähden. Kukinto on viuhko ja tavallisesti kaksihaarainen. Kukat ovat tavallisesti pieniä ja enemmän tai vähemmän säteittäisiä. Kehä on yhdislehtinen ja sikiäin kehänalainen. Viimeksi mainittu sisältää turvonneet istukat, joihin kiinnittyy yksi tai useampia siemenaiheita kutakin emilehteä kohden. Siemenessä on pieni tai vähäpätöinen alkio.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenguruntassukasveja tapaa Amerikan trooppisen ja lämpimänlauhkeiden seutujen, Etelä-Afrikan ja Australian eräiden osien luonnossa; levinneisyyskuva on hajanainen.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenguruntassukasvien läheisin sukulaisheimo on vesihyasinttikasvit (Pontederiaceae); ne muodostavat sisarusparin Commelinales-lahkon evoluutiopuussa. Kenguruntassukasvien omassa evoluutiopuussa haarautuminen alkoi noin 81 miljoonaa vuotta sitten. Heimossa on nykyään 14 sukua ja 116 lajia, jotka muodostavat kaksi alaheimoa.[1]

  • 1. Haemodoroideae Arnott
    • Alaheimon kasvien juuret ovat punaiset. Karvoissa on selvästi erottuvat tyvisolut. Kukat ovat vinovartaloisia (enantiostylisiä); toimivia heteitä niissä on tavallisesti kolme ja sikiäin on tavallisesti kehänpäällinen. Siemenet ovat usein litteitä, karvaisia tai siivellisiä. Sirkkalehti ei ole yhteyttävä. Kromosomiluku n = 12, 15, 19–21. Alaheimossa on kahdeksan sukua ja 39 lajia, joista 20 kuuluu sukuun Haemodorum. Alaheimon levinneisyys noudattaa samoja alueita kuin koko heimon levinneisyys.[1]
  • 2. Conostylidoideae Lindley
    • Alaheimon kasvien soluissa on piidioksidihiekkaa ja tanniineja. Karvat ovat haaraisia. Kukat ovat karvapeitteisiä ulkopinnaltaan, joskus myös sisäpinnaltaan. Tavallisesti kukat ovat säteittäisiä ja kehälehdet yhtyneitä. Hetiö kiinnittyy tavallisesti kehälehtiin. Kussakin emilehdessä on yksi tai useampia siemenaiheita. Joskus hedelmä on avautumaton tai lohkohedelmä. Sirkkalehti on yhteyttävä, sen alapuolella on selvästi erottuva sirkkavarsi eli hypokotyyli ja alkeisjuuri on hyvin kehittynyt. Kromosomiluku n = 4–8, 11. Alaheimo käsittää kuusi sukua ja 80 lajia, joista 50 on suvussa Conostylis. Alaheimo kasvaa Lounais-Australiassa.[1]

Kenguruntassukasvien suvut:[3]

  • Anigozanthos Labill. – kenguruntassut
  • Barberetta Harv.
  • Blancoa Lindl.
  • Conostylis R.Br.
  • Dilatris Bergius
  • Haemodorum Sm.
  • Lachnanthes Elliott
  • Macropidia J.L.Drumm. ex Harv.
  • Phlebocarya R.Br.
  • Pyrrorhiza Maguire & Wurdack
  • Schiekia Meisn.
  • Tribonanthes Endl.
  • Wachendorfia Burm.
  • Xiphidium Aubl.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenguruntassuja kasvatetaan koristekasveiksi, huonekasveiksi kylmillä seuduilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]