Vesihyasintti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesihyasintti
Flor de Bora.png
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Osaluokka: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Ylälahko: Commelinidae
Lahko: Commelinales
Heimo: Vesihyasinttikasvit Pontederiaceae
Suku: Vesihyasintit Eichhornia
Laji: crassipes
Kaksiosainen nimi
Eichhornia crassipes
(Mart.) Solms
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vesihyasintti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vesihyasintti Commonsissa

Vesihyasintti eli kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes) on Amazonin altaalta kotoisin oleva vesikasvi. Sitä pidetään erittäin haitallisena vieraslajina luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella.[1][2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihyasintti on vapaasti kelluva monivuotinen vesikasvi, joka on kotoisin trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta Etelä-Amerikassa. Sen leveät, paksut, kiiltävät, soikeat lehdet, voivat nousta jopa 1 metrin korkeuteen vedenpinnan yläpuolelle. Lehdet ovat 10-20 cm leveitä ja lehtiruodit pulleita ja sienimäisiä. Haaraiset, vapaasti roikkuvat juuret ovat mustanviolettejä. Pysty varsi tukee tähkämäistä kukintoa, jossa on 8-15 kukkaa, joissa on kuusi terälehteä.

Vesihyasintti on yksi maailman nopeimmin leviävistä kasveista. Se lisääntyy lähinnä rönsyjensä avulla, jotka lopulta muodostavat tytärkasveja. Jokainen kasvi voi tuottaa tuhansia siemeniä joka vuosi, ja nämä siemenet voivat pysyä elinkelpoisena yli 28 vuotta.[3] Kaakkois-Aasiassa on tavattu yksilöitä, jotka kasvoivat 2-5 metriä päivässä.

Haitallinen vieraslaji[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihyasintteja on istutettu koristeeksi puutarhalammikoihin ja jopa isoihin akvaarioihin. Nykyisin lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen Euroopan Unionissa on kielletty.[1] Vesihyasintin haitallisuus perustuu ylivoimaisen voimakkaaseen leviämiseen. Kasvustot tukkivat vesireittejä haitaten veneiden käyttöä ja kalastusta, ja estävät valon ja hapen pääsyn veteen, mikä heikentää vesistön muita eliökantoja.

On arvioitu, että jos Panaman kanavasta ei poistettaisi vesihyasintteja säännöllisesti, se kasvaisi umpeen kulkukelvottomaksi kolmessa vuodessa.[4]

Kasvustojen hävittäminen niittämällä ja nyhtämällä ei ole tehokasta, koska uudet kasvit leviävät leikkuujätteestä ja siemenistä. Biologista torjuntaa varten on tutkittu hyönteislajeja, mutta melko huonolla menestyksellä. Myös tuhosienten levittämistä on kokeiltu, mutta mikään kokeilu ei ole johtanut kaupalliseen sovellukseen. Niinpä vesihyasintteja torjutaan useimmin kasvimyrkyillä.[5]

Vesihyasinttia pidetään yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kellusvesihyasintti vieraslajit. Viitattu 8.9.2016.
  2. Vesihyasintti (suomenkielisen nimen lähde) Kassu. Viitattu 8.9.2016.
  3. Sullivan, Paul R. and Wood, Rod. 2012.
  4. Eichornia crassipes (Mart.) Solms Source: James A. Duke. 1983. Handbook of Energy Crops. unpublished.. 1983. Purdue University. Viitattu 9.9.2016.
  5. Maricela Martínez Jiménez: Progress on water hyacinth (Eichhornia crassipes) management FAO. Viitattu 9.9.2016.
  6. 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 9.9.2016. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Eichhornia crassipes