Uusi liittosopimus
Uusi liittosopimus oli Neuvostoliiton viimeisen presidentin Mihail Gorbatšovin vuonna 1991 suunnittelema sopimus, joka toteutuessaan olisi hajauttanut Neuvostoliiton ”suvereenien valtioiden liitoksi”. Hanke ei onnistunut, sillä elokuun vallankaappausyritys esti sopimuksen allekirjoittamisen, ja sen jälkeen Neuvostoliitto hajosi, kun kaikki entiset neuvostotasavallat itsenäistyivät ja solmivat itsenäisten valtioiden liiton, joka käytti nimeä Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY).
Gorbatšov ehdotti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen heinäkuun 1990 puoluekokouksessa löyhää liittovaltiota kansallisuusongelmien ratkaisuksi. Sopimus olisi korvannut vuoden 1922 sopimuksen, johon Neuvostoliitto perustui.
Uuden sopimuksen valmistelua vuoden 1991 alkupuolella 1. tammikuuta – 6. maaliskuuta sanottiin Novo-Ogarevon prosessiksi. 7. maaliskuuta pidetyssä kansanäänestyksessä 76 % kansasta tuki Neuvostoliiton säilyttämistä. Venäjän sosialistisessa federatiivisessa neuvostotasavallassa Neuvostoliiton säilyttämistä vastustettiin eniten Leningradissa ja Moskovassa. Liittosopimukseen tähdännyt niin sanottu 9+1-sopimus allekirjoitettiin Novo-Ogarevossa 23. huhtikuuta 1991, ja siinä olivat kaikki yhdeksän “ydintasavaltaa”. Elokuussa Ukraina jäi sopimuksesta pois.
Sopimuksen allekirjoittaneet neuvostotasavallat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
- Ukrainan SNT
- Valko-Venäjän SNT
- Azerbaidžanin SNT
- Kazakstanin SNT
- Uzbekistanin SNT
- Turkmenistanin SNT
- Tadžikistanin SNT
- Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta
Sopimuksen ulkopuolelle jääneet neuvostotasavallat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Armenian sosialistinen neuvostotasavalta
- Viron sosialistinen neuvostotasavalta
- Georgian sosialistinen neuvostotasavalta
- Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
- Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta
- Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta
|