Luettelo suomalaisista ulkomaankirjeenvaihtajista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on täydentyvä ja tarkentuva luettelo suomalaisten tiedotusvälineiden entisistä ja nykyisistä ulkomaankirjeenvaihtajista. Mediayhtiön kotimaastaan lähettämien varsinaisten kirjeenvaihtajien lisäksi luettelossa on asemamaassa pysyvästi tai tilapäisesti asuvia freelancereitä, joita voidaan kutsua kirjeenvaihtajiksi tai avustajiksi.
A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olavi Aarrejärvi, Helsingin Sanomat, Lontoo, 1962–1966[1][2]
- Kari Ahlberg, Yleisradio, Moskova, 2000-luvun alku, Peking 2009–2012[3][4][5]
- Hannele Ahokas, Aamulehti, Kauppalehti, Moskova 1991–1994[6]
- Anneli Ahonen, Helsingin Sanomat, Moskova 2010-luku[7]
- Markus Ahonen, avustaja, Lännen Media, Dublin, 2018[8]
- Arno Ahosniemi, Kauppalehti, Bryssel 2007–2009
- Heikki Aittokoski. Helsingin Sanomat, Berliini 1998–2001
- Hanne Alametsä, Madrid, Yleisradio, Suomen Kuvalehti 1973–1983[9]
- Sigyn Alenius, Hufvudstadsbladet, Yleisradio, Kööpenhamina 1950–1990[12]
- Maria Annala, avustaja, STT, Lännen Media, Boston, 2018[8][13]
- Gustaf Antell, Yleisradio, Tallinna[14]
- Erkki Arni, Yleisradio ja Helsingin Sanomat, Lontoo[15]
- Sinikka Arteva, Yleisradio, Tukholma, Pariisi (sijaisuuksia), Peking 1996–1998[16]
- Hanna Artman, avustaja, Lännen Media, Piilaakso, 2018[8]
- Kari Arvola, Kansan Uutiset, Itä-Berliini 1976–1979[17]
- Päivi Arvonen, avustaja, Lännen Media, Kairo, 2018[8]
- Pirjo Auvinen, Yleisradio, Tukholma (Pohjoismaat), 2000-2004,[18][19] 2022–[20]
B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katarina Baer, Helsingin Sanomat, Berliini 2009–2013[21][22]
- Leena Becker, Helsingin Sanomat (kulttuuri), Berliini
- Anna-Sofia Berner, Helsingin Sanomat, Washington, 2019–2021[23]
- Mirja Bolgár, Yleisradio, Uusi Suomi, Suomen Kuvalehti, Pariisi, 1950-luvulta alkaen[24]
- Juri von Bonsdorff, Yleisradio, Washington, 2007–2011,[25] Hufvudstadsbladet, Washington, 2010-luku;[26] Yleisradio, Washington, 2022–[27]
- Richard Brander, STT, Bryssel 1996–2000
- Leena Brandt, Yleisradio, Bryssel, 1995–1998[28]
- Petri Burtsov, Yleisradio, Rooma, 2013–[29]
C[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikael Crawford, Yleisradio, Washington 1996–2000[30]
- Kirsi Crowley, Yleisradio, Etelä-Afrikka 1996–2001[31], Manila 2013,[29] Peking 2020–[32]
D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Annika Damström, Yleisradio, Argentiina 2004–2005[33]
E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dan Ekholm, Yleisradio, Tukholma, Bryssel 2011[34]–2014, Berliini 2014–2016[35]
- Mikko Eronen, Helsingin Sanomat, Tukholma –1978[37], Moskova 1983–1987 ja 1991–1993[6][38]
- Tomi Ervamaa, Helsingin Sanomat, Washington 1997–2001[30], Lontoo 2006–2007
F[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maxim Fedorov, Yleisradio, Kiova 2022–[39]
- Marjatta Forward, Helsingin Sanomat, Melbourne 1975–1995[40]
- Michael Franck, Yleisradio, Lähi-itä, 1980-luvun alkupuoli
G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanni Grahn-Laasonen, Iltalehti, Tukholma 2007–2008[41]
- Mikko Gustafsson, STT, Bryssel 2022–[42]
H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wentzel Hagelstam, Hufvudstadsbladet, Tukholma 1903, Pariisi 1904–1918
- Pekka Hakala, Helsingin Sanomat, Moskova, 2014–[43]
- Antti Halinen, Yleisradio, Tallinna 1995–[44]1999[45]
- Tapani Hannikainen, Yleisradio, Tukholma 1999[45], Irak[46]
- Jyrki Hara, Yleisradio, Tukholma 2013[29]
- Jarno Hartikainen, Kauppalehti, Bryssel, 2013–2016, Helsingin Sanomat, Bryssel 2023–[47]
- Heta Hassinen, STT, Bryssel, 2020–[48]
- Jaakko Hautamäki, Helsingin Sanomat, Tukholma, 1988–1994[49][50][10]
- Kirsi Heikel, Yleisradio, Tukholma (Pohjoismaat) 2019–2022[51][20]
- Annastiina Heikkilä, Yleisradio, Pariisi, 2013–[52]
- Pia Heikkilä, avustaja, Lännen Media, Delhi, 2018[8]
- Jouko Heikura, Ilta-Sanomat, Tukholma 1988–1990, Lontoo 1990–1992 ja 1994–2001, Balkan ja Budapest 1992–1994, New York 2001–2003
- Maija-Liisa Heini, Helsingin Sanomat, Tukholma 1964–1970
- Veera Heinonen, Taloussanomat Lontoo, 2000-luku[53]
- Heikki Heiskanen, Yleisradio, Moskova 2022–[54]
- Toivo Heiskanen, Helsingin Sanomat, Lontoo 1956–1962, Bonn 1962–1966[55]
- Kristiina Helenius, Yleisradio, Bryssel 1999–2001[56][57]
- Mika Hentunen, MTV, Bryssel 1999–2001; MTV ja STT, Washington 2001–2008; Yle, Washington 2017–2021[27][56][57][58] Yle, Peking (Aasia) 2023–[59]
- Jussi Himanka, Yleisradio ja Uusi Suomi, New York 1962–1984[60]
- Tomi Hinkkanen, freelance-kirjeenvaihtaja, Los Angeles 1994–[61]
- Anu Hirvensalo, Moskova[62]
- Börje Holmlund, Yleisradio, Tukholma 1970[63]
- Pekka Holopainen, Ilta-Sanomat, Tukholma 1995–1998, Lontoo 2001–2003
- Rudolf Holsti, Helsingin Sanomat, Lontoo 1909–1911
- Mika Horelli, freelance-toimittaja, Kööpenhamina 1995–1999, New York 1999–2011 (mm. suom. maakuntalehdet, Suomen Kuvalehti, Journalisti, Talentumin lehdet), Bryssel 2017– (MustRead ym.)[64]
- Martti Hosia, Yleisradio, Moskova, 1986–1990[6] ja 1994–[62][44]
- Lisa Hovinheimo, STT, Moskova 1969–1970[6]
- Matti Hoviseppä, Kansan Uutiset, Puola, 1986–[65]
- Ville Hupa, Svenska Yle, Yhdysvallat, 2019–[66]
- Rikhard Husu, Svenska Yle, Eurooppa (Bryssel), 2018[67]–
- Jukka Huusko, Helsingin Sanomat Kairo 2012[68]
- Markku Huusko, Kauppalehti, New York, 1994–1996[69]
- Hilkka Hyrkkö, Yleisradio, Moskova 1995–[44]
- Seppo Hyrkäs, Uusi Suomi, Bonn 1977–1980[70]
- Kirsi Hyytiäinen, avustaja, Lännen Media, Geneve, 2018[8]
- Lars-Erik Häggman, STT, Moskova 1987–1990[6]
- Kirsi-Marja Häyrinen-Beschloss, freelance-kirjeenvaihtaja, useita lehtitaloja ja Yle, Scottsdale, Arizona, Yhdysvallat, 1999–
- Cita Högnabba, Yleisradio, Tukholma 1988–1997, Berliini 1997–2002[71]
I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ulpu Iivari, Suomen Sosialidemokraatti, New York 1976−1978.
- Maarit Ingves, Yleisradio, Moskova 1989–1995[6]
J[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Max Jakobson, Uusi Suomi, Lontoo 1948–1953[72]
- Jenni Jeskanen, Helsingin Sanomat, Pietari (avustaja) 2017–2020, Moskova 2021–[73]
- Ulla-Maria Johansen, Yleisradio, Oslo, 1975–1999
- Risto Johnson, Yleisradio, Yhdysvallat 1994–1997[74][30]
- Renny Jokelin, Helsingin Sanomat, Pariisi, Bryssel –1993[10][75]
- Matilda Jokinen, Helsingin Sanomat, Peking 2024–[76]
- Jonas Jungar, Svenska Yle, Bryssel, 5 vuotta[77]
- Jarkko Juselius, Yleisradio, Nairobi, 1981–1986[78][79]
- Jarmo Jääskeläinen, Yleisradio, Varsova 1967–
- Kirsi Jääskeläinen, Ilta-Sanomat, New York 2022[80]
K[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kari Kallio, Helsingin Sanomat, Skandinavia, 1970-luvun alku
- Aleksi Kalliomäki, Yleisradio, Kairo 2011–2012[34][5]
- Nora Kajantie, Yleisradio, Lontoo 2011[34]
- Tom Kankkonen, Yleisradio, Skandinavia 2010–2012[81][34]
- Lauri Kantola, Kansan Uutiset, Moskova, 1956–
- Lauri Karén, Helsingin Sanomat, Pariisi 1965–1971, Geneve 1971–1975, Washington 1975–1978[30], Geneve 1978–1992[82]
- Ria Karhila, Moskova, 1980-luvun alkupuoli[83]
- Anna Karismo, Helsingin Sanomat, Bryssel 1997–2002[84], Yle, Berliini (Eurooppa) 2023–[59]
- Erkki Karjalainen, Yleisradio, Länsi-Berliini 1965–1968, 1970-luvulla Belgrad, Budapest ja Itä-Berliini, pohjoismaisten uutistoimistojen yhteinen kirjeenvaihtaja Pekingissä 1977–1980, lopuksi Yleisradion kirjeenvaihtajana Bonnissa 1982–1996.[85][86]
- Mari Karppinen, MTV, New York, 2014–[87]
- Ritva Karukoski, Yleisradio, Kypros, 1970-luvun loppuun[88]
- Kyösti Karvonen, Helsingin Sanomat, Moskova 1987–1991, Washington 1993–1996[89][30][75]
- Marika Kataja-Lian, Yleisradio, Beirut 2014–2015[35]
- Anna-Liina Kauhanen, Helsingin Sanomat, Skandinavia 2009–2013[22], Berliini 2016–2019[90][91]
- Erkki Kauppila, Kansan Uutiset, Moskova 1964–1967[6]
- Jaakko Kaurinkoski, Uusi Suomi, Moskova 1963–1969;[6] pohjoismaiset uutistoimistot, Peking 1972–1977[92]
- Pilvikki Kause, Helsingin Sanomat, Moskova 1995–[6]
- Vesa Kekäle, Yleisradio, Moskova 2004–2008[93]
- Jouni Kela, STT, Bryssel, 2004–[94]
- Elina Kervinen, Helsingin Sanomat, Tukholma, 2014–[95]
- Ossi Kervinen, Yleisradio, Bryssel 1998–2000[96]
- Jukka Kiljunen, Tiedonantaja, Puola, 1984–[65]
- Martti Kiuru, Kauppalehti, Pietari, 2010-luku
- Sisko Kiuru, Kansan Uutiset, Moskova, 1967–1972[62][6]
- Mirja Kivimäki, MTV:n ja STT:n yhteinen, Moskova 2007–2011[97]
- Olli Kivinen, Helsingin Sanomat, Lontoo 1965–1970[98]
- Matti Klemola, Helsingin Sanomat, Tukholma 1978–1979, Bonn 1979–1981, Lontoo 1993–[75]
- Kalle Kniivilä, Kansan Uutiset, Moskova 1991–1992[6]
- Matti Kontio, Helsingin Sanomat, Bonn 1957–1962, 1965–1970[99]
- Rain Kooli, raportoi Suomesta virolaisiin ja Virosta suomalaisiin medioihin, mm. Ylelle
- Jarmo Koponen, Yleisradio, Moskova 1989–1990, Pietari 1992–1993[6]
- Kalle Koponen, Helsingin Sanomat, Moskova 1995–2000[100]
- Risto Korhonen, Kansan Uutiset, Puola, 1979–[65]
- Jyrki Koulumies, Uusi Suomi, Moskova 1977–1980[6]; Yleisradio, Lontoo 1990–1995
- Antti Kovanen, Kansan Uutiset, Yleisradio, Moskova 1950- ja 1960-luku[6]
- Kerstin Kronvall, Yleisradio, Moskova 2003–2006, Kiova 2014–2015, Moskova 2015–2017[101]
- Kaja Kunnas, Helsingin Sanomat, Tallinna 2010-luku[14]
- Markus Kuokkanen, avustaja, Lännen Media, Riika, 2018[8]
- Tauno Kuosa, Uusi Suomi, Lontoo 1954−1961
- Tuulikki Kuparinen, Taloussanomat ym., Chile, 2000-luku[102]
- Antti Kuronen, Yleisradio, kiertävä kirjeenvaihtaja, 2010-luvun puoliväli[103]
- Virve Kähkönen, Helsingin Sanomat, Bryssel 2011–2015[104][105]
- Hilla Körkkö, Helsingin Sanomat, Skandinavia 2024[76]
L[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seppo Laakso, Kansan Uutiset, Moskova 1979–1984[6]
- Helena Laatio, MTV, Moskova, 1993[6]–1997
- Pauli Lahti, Yleisradio, Berliini –2012[34][5]
- Kalle-Ville Lahtinen, Yleisradio, Hongkong 2–3/1991[106]
- Sole Lahtinen-Manninen, Helsingin Sanomat, Tukholma 1994–[49]
- Eija Lampi, Kauppalehti, Moskova 1985–1990[6]
- Ilkka Lampi, Uusi Suomi, Moskova 1985–1990[6]
- Anna-Lena Laurén, Svenska Yle, Moskova 2006–2010; Hufvudstadsbladet ja Svenska Dagbladet, Moskova 2011–[107]
- Tapani Lausti, Yleisradio, Lontoo 1983–1986; freelancer, Lontoo 1987–1995[108]
- Gitte Lauströer, Hufvudstadsbladet, Berliini
- Yrjö Lautela, Yleisradio, Wien 1990–1991[106], Berliini 1996–2001[45]
- Patrick Le Louarn, avustaja, Lännen Media, Pariisi, 2018[8]
- Pirkko Lecorre, kulttuuriaiheisia juttuja Pariisista suomalaismedioihin 1970-luvulta 2000-luvulle
- Antti Lehmusvirta, Kauppalehti, Tukholma, 2010-luku[109]
- Jukka Lehto, MTV, Tukholma 2018–
- Markku Lehto, Yleisradio, Moskova, 1998–2000[110]
- Juhani Lehtola, Yleisradio, Lontoo 1969–[111]
- Pekka Lehtonen, Kansan Uutiset, Moskova 1984–1986, 1988–1991[6], Kaleva, Turun Sanomat, Savon Sanomat, Keskisuomalainen, Radio Nova, MTV3, STT; Moskova, Berliini, Varsova ja Tallinna[112]
- Hannu Leinonen, Helsingin Sanomat, Lontoo, 1990-luvun alku
- Eeva Lennon, Yleisradio, Pariisi 1963–1964; Uusi Suomi, Pariisi 1965–1970; Demari, Yleisradio, Lontoo 1970–[113]
- Auli Leskinen, Yleisradio, Santiago de Chile, 1990–1999[114]
- Terttu Levonen, MTV, Tukholma; Aamulehti, Bryssel[115]
- Dave Liebkind, Yleisradio, Geneve, 1967–1972[116]
- Ahti Liedes, Yleisradio, Moskova, 1940-luvun lopulla[6]
- Liisa Liimatainen, Yleisradio, Rooma, 1970-luvun alusta, vakituinen avustaja 1985–[117]
- Kerstin Lindman-Strafford, Hufvudstadsbladet, Lontoo[113]
- Kjell Lindroos, Helsingin Sanomat, Washington, 1993–1996[30]
- Reijo Lindroos, Yleisradio, Nairobi 1989–1992, Washington 1997–2002[30]
- Juhani Lindström, Yleisradio, Moskova 1969–1975[118]
- Jyrki Lindström, Yleisradio, Afrikka (Nairobi), 1979–1981[119]
- Liselott Lindström, Yleisradio ja SVT, Nairobi 2018–2021[120][121]
- Heidi Lipsanen, Yleisradio, Rio de Janeiro 2014, 2016 [81]
- Maija Liuhto, Yleisradio, Islamabad 2021–[122]
- Juhani Lompolo, Yleisradio, Tokio, Tukholma[123], Malmö 1978–1984
- Eija Loueniva, Turun Sanomat, Pietari 2002–[124]
- Esko Lumikero, Yleisradio, Helsingin Sanomat, Berliini, 1960-luvun lopulta alkaen[125][126]
- Kari Lumikero, MTV, Tukholma 1986–1997, Berliini 1997–2008, Tukholma 2008–2014[127][128]
- Pentti Lumme, Yleisradio, Tukholma, 1973–[129]
- Jukka Luoma, Uusi Suomi, Lontoo 1973–1976[130] ja Moskova 1980–1985[6]; Helsingin Sanomat, Bonn 1989–1994 ja Berliini 2001-2005 [131]
- Anniina Luotonen, STT, Bryssel, 2017–2019[48]
- Yrjö Länsipuro, Yleisradio, Moskova 1981–1987, Hongkong (Kaukoitä) 1988–1991[132][133]
- Marko Lönnqvist, Yleisradio, Moskova, 1999[45]
M[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hanna Mahlamäki, Helsingin Sanomat, Berliini 2020–2023[91][76]
- Katri Makkonen, Yleisradio, Peking 2006–2009[134]
- Risto Makkonen, Yleisradio, Bryssel, kahteen otteeseen 1990-luvulla
- Maria Manner, Helsingin Sanomat, Rio de Janeiro, vuoden 2014 ajan[135]
- Mari Manninen, Helsingin Sanomat, Tukholma ?–?, Aasia 2020–2023[136][76]
- Marja Manninen, Yleisradio, Moskova 2010–2015[137]
- Annu Marjanen, STT, Bryssel –2016[138]
- Mikko Marttinen, Ilta-Sanomat, Yhdysvallat, 2019–[139]
- Jenny Matikainen, Yleisradio, Aasia 2017–2019[58]
- Uolevi Mattila, Kansan Uutiset, Moskova, 1974–1979[6][62]
- Teo Mertanen, Helsingin Sanomat, Lontoo 1953–1956[140]
- Erkki Mervaala, avustaja, Lännen Media, Praha, 2018[8]
- Erkka Mikkonen, Yleisradio, Moskova 2012–2018[141], Buenos Aires 2018, Moskova 2019–[142][143]
- Hannele Muilu, Yleisradio, Bryssel, Tukholma 2015–2017[101], Bryssel 2024–[144]
- Päivi Munter, Ilta-Sanomat, Moskova 1993–1995[6]
- Tuomas Muraja, Turun Sanomat, Kaleva ja Etelä-Suomen Sanomat, Bryssel 2007–2011
- Pekka Mykkänen, Helsingin Sanomat, Aasia 1998–2003,[10] Yhdysvallat 2006–2010[145], Bryssel 2016–[105]
- Merja Myllylahti, verkkolehti Uusi Suomi, MTV, Kauppalehti, Lontoo, 2000-luku[146]
- Pasi Myöhänen, Yleisradio, Lontoo 2012–[5][113]
- Jarmo Mäkelä, Yleisradio, Moskova, eläkkeellä
- Mika Mäkeläinen, Yleisradio, Washington 2006–2009, Peking 2015–2017 [101]
- Jari Mäkinen, Ranskan Bordeaux’ssa asuva tiedetoimittaja, tekee myös yleisjuttuja mm. Ylelle[147]
- Kari Mänty, Yleisradio, Lontoo, 1986–1990[148]
- Sakari Määttänen, aluksi Viikkosanomat, sitten vapaa toimittaja, New York, 1966–1973; Suomen Kuvalehti, Berliini 1990–1992.[149][150]
- Ulla-Maija Määttänen, Yleisradio, Tallinna 1991[106]–1997 ja 2000–2011
- Knud Möller, Yleisradio, Pariisi 1966–1969, Itä-Berliini 1974–1978
- Jouni Mölsä, Helsingin Sanomat, kiertävä kirjeenvaihtaja, Bryssel[151]
N[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Minna Nalbantoglu, Helsingin Sanomat, Pariisi 2003–2007, Istanbul, vuoden 2013 ajan[68][152]
- Jussi Niemeläinen, , Helsingin Sanomat, Moskova 2010–2014 ja 2018–2021, Riika 2017–2018[7][153][154][73]
- Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Bryssel 2002
- Tommi Nieminen, Helsingin Sanomat, Delhi 2010–2011.
- Yrjö Niiniluoto Helsingin Sanomat, Geneve 1926–1928 , Lontoo 1933–1936[155]
- Susanna Niinivaara, Helsingin Sanomat, Moskova 2006–2009[156]
- Reijo Nikkilä, Yleisradio, Moskova 1977–1987[157]
- Tuomas Niskakangas, Helsingin Sanomat, Washington 2010–2014[158]
- Aarre Nojonen, Yleisradio, Moskova 1960–1969[159] ja 1975–1977[160]
- Mette Nordström, Yleisradio, Washington 2011–[161][34]
- Visa Noronen, Turun Sanomat, Pariisi 1999-2000, Lännen Media, Berliini 2015-[8]
- Anu Nousiainen, Helsingin Sanomien ensimmäinen Kiinan-kirjeenvaihtaja[10] 1994–1998[163]
- Lotta Nuotio, Yleisradio, Taloussanomat ym., Istanbul, 2000-luvun lopulta[102][34][5]
- Paula Nurmentaus, Aamulehti, Yle Musiikki Tukholma 1993-2001;
- Tapio Nurminen, Uusi Suomi, Moskova, –1991;[6] Kauppalehti, MTV3, München 1995–2009
- Pertti Nyberg, MTV3, Viro[164] ja Yhdysvallat[165]
- Marjo Näkki, Yleisradio, Tallinna 2015–, Moskova 2017–2019; aiemmin MTV ja STT, Tallinna[166][58]
O[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tarja Oinonen, Yleisradio, Washington 2001–2004[30]
- Daniel Olin, Svenska Yle, Bryssel 2015–2018[167][67], Washington 2022–[168]
- Hannu Olkinuora, Kauppalehti, Tukholma 1983–1985
- Marko Ollonqvist, avustaja, Lännen Media, Toronto 2019–
- Simo Ortamo, Yleisradio, Pietari 2021[169]–
P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikko Paakkanen, STT, Tukholma 2003–2005, Helsingin Sanomat, Peking, 2013–2016[68][170][163]
- Katriina Pajari, Helsingin Sanomat, Peking 2016[90]–2020[136]
- Veikko I. Pajunen, Helsingin Sanomat, Geneve –1978[37], Washington 1978–1982[30]
- Johannes Pakaslahti, Tiedonantaja, Itä-Saksa 1972–
- Anna Paljakka, Helsingin Sanomat, Bryssel 1997–1998
- Jyrki Palo, Helsingin Sanomat, Wien 1988–, Madrid 1996–2003; Yleisradio, Madrid 2003–[34][5]
- Marjatta Paluski, Kansan Uutiset, Puola 1983–[65]
- Johanna Parikka Altenstedt, Iltalehti, Aamulehti, Tukholma
- Outi Parikka, MTV3, Moskova 1998–2002[171][100]
- Veli-Kusti Pelkonen, Kansan Uutiset, Moskova 1972–1974[6]
- Petja Pelli, Helsingin Sanomat, Tukholma, 2018[172]–2020[173]
- Pirkko Peltonen-Rognoni, teki Milanosta käsin töitä Yleisradiolle, mm. sarjaa Eurooppalainen puheenvuoro 1984–[174]
- Erkki Pennanen, Helsingin Sanomat, Moskova 1975–1979[175]
- Jarno Pennanen, Kansan Uutiset, Moskova 1957–1960[176]
- Tuomo Pesonen, Yleisradio, Peking 1999[45]
- Helena Petäistö, MTV, Pariisi 1981–2016[177]
- Eero Petäjäniemi, Helsingin Sanomat, Lontoo 1936–1939 ja 1946–1949, Berliini 1940–1944[178]
- Riitta Pihlajamäki, Yleisradio, Pariisi, Bonn ja Wien, 1980–1990-luku[179][180]
- Heikki Piuhola, MTV, Saksa 1989–1991,[181] Skandinavia –2007,[182] Eurooppa (Saksa) 2020–2023[181][183]
- Paula Porkka, Yleisradio, Geneve 1950-luvun puolestavälistä, Tunis 1961–1963, Geneve 1980–1985[184]
- Matti Posio, Aamulehti, Kauppalehti, Moskova 1999–[100]
- Janne Puumalainen, MTV, Yhdysvallat 2022[185], Eurooppa (Bryssel) 2023–[183]
- Matti Pykälä, Tiedonantaja, Moskova 1975–1988[62]
- Pirkko Pöntinen, Yleisradio, Peking 2004–2006, Washington 2014–2017[35]
R[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jyri Raivio, Helsingin Sanomat, Bryssel 1993–1997[186]
- Petri Raivio, Yleisradio, Bryssel 2016–[81]2019[51], Washington 2001–[30], Washington[10]
- Tiina Rajamäki, Helsingin Sanomat, Berliini 2014–[187]
- Jyri Rantala, Yleisradio, Tukholma, 2005–[19]
- Lenina Rautonen, Taloussanomat, Tallinna, 2000-luku[102]
- Elina Ravantti, Yleisradio, Berliini, 2000-luvun puoliväli[188]; Bryssel 2013[29]
- Leena Relander, Yleisradio, Moskova, 1980-luvun puoliväli[62]
- Risto Repo, Tiedonantaja, Puola 1979–[65]; Tiedonantaja, Suomen Kuvalehti, Moskova 1988–1992[6]
- Jukka Rislakki, Helsingin Sanomat, Tallinna 2002–[191]
- Juhani Roiha, Turun Sanomat, Tukholma 1985–[192]
- Maarit Roiha, STT-Lehtikuva ja MTV, Moskova 2011–[193]
- Reijo Ruokanen, Iltalehti, Berliini 1992–1995; Iltalehti ja MTV, Lontoo 1998–2003[194]
- Marko Ruonala, STT, Bryssel, –2004[195]
- Pasi Rutanen, Yleisradio, Washington 1966–1970[30][159]
- Aimo Ruusunen, Kansan Uutiset, Moskova 1986–1988[6]
- Pertti Rönkkö, vapaa kirjeenvaihtaja, Berliini, mm. Yle 2011–2012[34][5]
S[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jyrki Saarikoski, Yleisradio, Moskova 1990–1995[196]
- Laura Saarikoski, Helsingin Sanomat, Washington, avustaja 1997–2001, kirjeenvaihtaja 2014–2019[43]
- Pentti Sadeniemi, Uusi Suomi, Moskova, 1973–1977; Helsingin Sanomat, Bonn 1981–1985[197][198][6]
- Anne Sailas (myöh. Kuorsalo), Turun Sanomat, Helsingin Sanomat, Moskova 1989–1995[199]
- Markku Saksa, avustaja, Lännen Media, Pietari, 2018[8]
- Maija Salmi, avustaja, Lännen Media, Latinalainen Amerikka, 2018[8]
- Pertti Salolainen, Yleisradio, Lontoo 1966–1969[200]
- Vesa Santavuori, Helsingin Sanomat, Tukholma 1982–1985[198]
- Petri Saraste, MTV ja Kauppalehti, Peking 2005–[134]
- Petri Sarvamaa, Yleisradio, Washington 2002–2006[30]
- Heli Satuli, Mustread, Bryssel 2019–2020[201][64]
- Sara Saure, Yleisradio ja MTV3, Ateena, 2000- ja 2010-luku
- Tuomas Savonen, STT, Bryssel 2008–2012[186]
- Victoria Schultz, Yleisradio, New York, 1970-luku[202][203]
- Kalle Schönberg, Taloussanomat, Moskova 1998–[100]; Yleisradio, Moskova 2011[34]
- Jussi Seppälä, Yleisradio, Bryssel 2002–2007[204]
- Timo Seppänen, Yleisradio, Tukholma 1991[106]–1994lähde?
- Sinikka Siekkinen, Yleisradio, Tukholma 1984–1987, Washington 1995–1999[30]
- Sami Sillanpää, Helsingin Sanomat, Peking 2003–2009, Johannesburg 2015–2016[43]
- Päivi Sinisalo, STT, Washington 1993–[30]
- Anna-Leena Sipilä, Uusi Suomi, Pittsburgh, 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun loppuun[205]
- Annamari Sipilä, Helsingin Sanomat, Lontoo 2001–2006[206], Bryssel 2007–2011[104], Lontoo 2014–[113][207]
- Mirja Sipinen, MTV ja STT, Moskova, 2000-luku
- Jussi Sippola, Helsingin Sanomat, Tukholma 2020–2023[173][76]
- Robin Siren, STT, Moskova 1984–1987[6]
- Rony Smolar, Yleisradio, Turun Sanomat ym., Lähi-itä
- Riitta Snellman, MTV, Washington 1997–2001[30]
- Justas Stasevskij, Yleisradio, Varsova (keskinen Itä-Eurooppa) 2024–[144]
- Maria Stenroos, Yleisradio, Bryssel 2014–2016[81]
- Jari Strömberg, Helsingin Sanomat, Nikosia 1989–[208]
- Tytti Sulander, Yleisradio, Berliini 2012–[5]
- Olli-Pekka Sulasma, Yleisradio, Washington 2012–2014[35][209]
- Marianne Sundholm, Svenska Yle, Pohjoismaat 2019–[66]
- Pentti Suominen, Helsingin Sanomat, Moskova 1979–1982[6], Washington 1989–1993[30]
- Teija Sutinen, Helsingin Sanomat, Bryssel 2021[210]–2023[47]
- Irma Swahn, Svenska Yle, Berliini
T[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sakari Talvitie, Uusi Suomi, Lontoo 1953–[211]
- Aarne Tanninen, Uusi Suomi ja Yleisradio, Moskova 1958–1963; Uusi Suomi, Lontoo 1965–1969; Yleisradio, Washington, 1981–1994[212]
- Sari Taussi, Yleisradio, Peking 2011–[213]
- Kari Tervo, Yleisradio, Tukholma, 1987-1991[214]
- Raine Tiessalo, Yleisradio, Pariisi 2000–2013[215][34]
- Iida Tikka, MTV ja STT, Moskova 2015–2017;[216] Yleisradio, Washington 2020–[217]
- Juho Timonen, Uusi Suomi, Lontoo 1932–1940[218]
- Vesa Toijonen, Yleisradio, Madrid 1987–1989[219]
- Erkki Toivanen, Yleisradio, Lontoo 1972–1982, Pariisi 1982–1987[220]
- Outi Toivanen-Visti, Talentum Media, New York, 2003-2004, Piilaakso, Kalifornia 2004–2006
- Pasi Toivonen, Yleisradio, Nairobi 2022–2024[221][222]
- Seppo Toivonen, Yleisradio, Pariisi, 1970-luvun alku; Bonn, 1976–;[223] Pariisi, 1980-luvun alku;[224] Washington, 1989–1993[30]
- Esko Tommola, Yleisradio, Tukholma, 1966–?[225]; MTV, New York, 1980-luku
- Nils Torvalds, Yleisradio, Moskova 1995–1999, Washington 2000–2004[226]
- Markku Tuhkanen, Yleisradio, Bangkok 1991–[106]
- Petteri Tuohinen, Helsingin Sanomat, Bryssel 2002–2007, Aasia (Peking) 2009–2012[227][163]
- Arvo ”Poika” Tuominen, Työväen Sanomalehtien Tietotoimisto TST, Tukholma, 1940-luvun loppupuoli
- Suvi Turtiainen, Helsingin Sanomat, Budapest 2016[228][76]; Yleisradio, Berliini 2018–2023[229][76]; Helsingin Sanomat, Berliini 2023–[76]
- Susanna Turunen, Yleisradio, Bryssel 2007–2012[230] ja 2019–[51]
- Hanna Tuulonen, avustaja, Lännen Media, Göteborg, 2017–2020[8]
- Risto K. Tähtinen, Turun Sanomat, Berliini, 1980-luvun lopulta lähtien[231]
- Matti Törmä, Yleisradio, Washington 1999–2001[30][45]
- Johanna Törn-Mangs, Yleisradio, Yhdysvallat[232]
U[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirpi Uimonen, freelance-toimittaja ja Hollywood-kirjeenvaihtaja, Los Angeles 2002–, kirjoittaa moniin suomalaismedioihin.[233]
- Riikka Uosukainen, Yleisradio, Tukholma 2017–2019[58]
- Pauli Uusi-Kilponen, Yleisradio, Turun Sanomat, Ilta-Sanomat, Toronto 1987–1989[234]
V W[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sampo Vaarakallio, Yleisradio, Berliini, 2017–2018[235]
- Martti Valkonen, Uusi Suomi, Ateena 1964–1965, Moskova 1969–1973[6], Lontoo 1976–1980; Helsingin Sanomat, Moskova 1991–1995
- Auli Valpola, Kauppalehti, Lontoo[113]
- Fredrik Valros, Hufvudstadsbladet, Tukholma 1944–1945
- Teijo Valtanen, MTV3 ja Aamulehti, Skandinavia, 2001–2003[236]
- Mikko Valtasaari, Yleisradio, Pariisi –1974, Bonn 1974–[118], Washington 1984–1988[30]
- Antero Vartia, Uusi Suomi, Kööpenhamina 1939, Berliini 1940–1941, Tukholma 1943–1950
- Väinö J. Vatanen, Uusi Suomi, Ruotsi, 1940- ja 1950-luku[218]
- Anneli Vehkoo, Yleisradio, kulttuurikirjeenvaihtaja, Pariisi 1990–1998, sen jälkeen freelancer Pariisissa[237][238]
- Jenna Vehviläinen, Yleisradio, Rooma, 2018–[239]
- Matti Verkkola, Helsingin Sanomat, Washington 1983–1988[30]
- Tuija Verkkola, Helsingin Sanomat, Washington, 1980-luvun keskivaihe
- Johanna Vesikallio, STT, Bryssel, 2004[94]
- Jyrki Vesikansa, Uusi Suomi, Bonn 1969–1972
- Tapio Vestinen, Yleisradio, Tukholma; freelancer, Oslo ja Kapkaupunki[240]
- Terhi Width, Helsingin Sanomat, Oslo, 1990-luku; Taloussanomat, Tukholma 2000–[241]
- Paula Vilén, Yleisradio, Washington 2008–2011,[34] 2017–2019[103][58]
- Hannu Vilpponen, Yleisradio, Moskova 1988–1990[6][242]
- Kaija Virta, Helsingin Sanomat, Bonn 1985–1989[198][208]
- Jenni Virtanen, Helsingin Sanomat, Bryssel, 2018[243]–2021[210]
- Matti Virtanen, Helsingin Sanomat, Bonn 1994–1997[10][244]
- Rauli Virtanen, Uusi Suomi, Washington 1972–1973; Yleisradio, Uusi Suomi, Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti ja Apu, Washington 1978–1987, MTV, Washington 1994–1997; [30][245]
- Marja Vuorela, Helsingin Sanomat, Beirut, 1980-luku; Turun Sanomat, Kypros 2000-luku[246]
- Timo Vuorela, Helsingin Sanomat, Beirut 1980–1985, Tukholma 1985–[198]
- Risto Vuorinen, Yleisradio, Tartto 2011[34]
- Asko Vuorjoki, Uusi Suomi, Bonn 1965–1969[247]
- Jussi Vuotila, Helsingin Sanomat, Beirut 1985–1989[198][208]
- Hannu Väisänen, Yleisradio, Nairobi 1986–1989[119]
- Elina Väntönen, Helsingin Sanomat, Washington 2022–[248]
- Petteri Väänänen, Yleisradio, Pohjoismaat, 2000-vuosikymmen[249]
Y[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erja Yläjärvi, STT, Bryssel[250]
Z[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lieko Zachovalová, Vapaa Sana, Praha 1949–1950; Yleisradio, Praha 1966–[159][251]
- Aishi Zidan, Yleisradio, Jerusalem, 2017–2018[252]
- Ville Zilliacus, Yleisradio, Tukholma, jatkosodan vuodet
Ä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paul Öhrnberg, Kauppalehti, New York 1997–1999, 2014–[254]
- Tomas Ölander, STT, Moskova 1981–1983[6]
- Bengt Östling, Yleisradio, Tukholma 2011[34]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jäppinen, Sanna: ”Ruvettiin jakamaan maapalloa keskenämme” Helsingin Sanomien kehitysmaauutisointi vuosina 1965–1974, s. 38. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.10.2018).
- ↑ Sanoma Osakeyhtiön toimintakertomus vuodelta 1966, sivu 5
- ↑ Kari Ahlberg lehdistövirkamieheksi Moskovaan (Arkistoitu – Internet Archive), lehdistötiedote 14.7.2014, Ulkoasiainministeriö. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ YLEn Kaukoidän-kirjeenvaihtaja vaihtuu Yle Uutiset. 9.6.2009. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ a b c d e f g h ”Kirjeenvaihtajat ja avustajat 2012”, Yle vuosikertomus 2012, s. 17. Yleisradio, 2013. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag Nikkilä, Reijo: Moskovan kirjeenvaihtaja. Suomi, 1997. Elokuva Yle Areenassa.
- ↑ a b Virtanen, Jenni: Jussi Niemeläinen HS:n Itämeren-kirjeenvaihtajaksi Riikaan Helsingin Sanomat. 14.10.2016. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Yhteystiedot Lännen Media. Viitattu 31.3.2018. lähde tarkemmin?
- ↑ Kuolleita: Toimittaja Hanne Alametsä. Helsingin Sanomat, 10.8.1983, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g Virkkunen, Janne: Päivälehden mies, s. 102–103. WSOY, 2013. ISBN 9789510402405.
- ↑ Ayla Albayrak, LInkedIn.
- ↑ Uppslagsverket Finland : Alenius Sigyn
- ↑ Vilén, Paula: Toimittajalta: Trump teki minusta ”sen toisen suomalaisblondin” ja salamana somejulkkiksen Yle Uutiset. 29.8.2017. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ a b Suomalaisia toimittajia, Suomen Tallinnan-suurlähetystö. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Journalisti oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Helsingin Sanomat, 31.12.2002. Hakutulos HS:n arkistossa. Viitattu 22.11.2009.
- ↑ Nykyajan ”tutkimusmatkailija” avarsi suomalaisten maailmankuvaa. Helsingin Sanomat, 18.1.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Episodi Rusi, Arvola ja Kauppila, ilmeisesti Kari Arvolan oma verkkosivusto. Viitattu 27.9.2016.
- ↑ Kytölä, Laura: Tärkeintä on journalismin riippumattomuus. (60-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 26.5.2021, s. B 14. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ a b Rantala tulee Auvinen lähtee Sisuradio. 23.4.2004. Sveriges Radio. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ a b Forsberg, Tiina: Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajaksi parinkymmenen vuoden tauon jälkeen palaava Pirjo Auvinen: Ruotsi on muuttunut maa Yle Uutiset. 29.4.2022. Viitattu 1.5.2022.
- ↑ Helsingin Sanomille uudet kirjeenvaihtajat Berliiniin ja Tukholmaan. Helsingin Sanomat, 22.5.2009. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.7.2012.
- ↑ a b Oksanen, Kimmo: Huomenta Rio, Tukholma ja Berliini! Helsingin Sanomat. 5.7.2013. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Härkönen, Virve: HS saa uuden kirjeenvaihtajan Washingtoniin Helsingin Sanomat. 19.10.2018. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Mirja Bolgar (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ Juri von Bonsdorff: Juri von Bonsdorff LinkedIn. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Anna Maria Joakimsdottir Hutri: Juri von Bonsdorff: Min finlandssvenskhet mår bäst utanför Svenska kulturfonden, YouTube. 2.12.2020. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ a b Hentunen, Mika: Kirjeenvaihtajalta: Yhdysvalloissa on aina tilanne päällä ja kriisi muhimassa Yle Uutiset. 2.12.2021. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Leena Brandt lähtee Brysseliin Yleisradion kirjeenvaihtajaksi. Helsingin Sanomat, 26.1.1995, s. D11.
- ↑ a b c d ”Kirjeenvaihtajat ja avustajat 2013”, Yle vuosikertomus 2013, s. 21. Yleisradio, 2014. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Pekonen, Laura: Suomalaiset Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajat 1966–2003. Tutkimus siitä, miten suomalaisviestinten Amerikan agenda syntyy, s. 18–19. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 2005. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Leppäranta, Riina: Kansainvälinen kotihiiri. 15 vuotta maailmalla riitti kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleylle. Etelä-Suomen Sanomat 23.7.2007. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Filippiineiltä tuttu Kirsi Crowley siirtyy Ylen Aasian-kirjeenvaihtajaksi Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Rautio, Maria: Juontaja Annika Damström on kiroileva ja huutava Argentiina-fani Yle Urheilu. 26.6.2014. Viitattu 14.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n ”YLE kotimaassa ja maailmalla”, Ylen vuosi 2011, s. 34. Yleisradio, 2012. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta on nimittänyt uudet kirjeenvaihtajat Washingtoniin, Berliiniin, Kiovaan ja Beirutiin, Yleisradio 9.10.2014. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/new-york-ja-bryssel-saavat-uudet-kirjeenvaihtajat/dc2d9555-babb-33d8-a84f-20b4e07b3e09
- ↑ a b Helsingin Sanomain toimitus. Helsingin Sanomat, 31.12.1977, s. 13. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Mikko Eronen (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Kröger, Tanja: Ylen uusi Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov Yle Uutiset. 30.5.2022. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Meriläinen Reetta: Kuolleita: Toimittaja Marjatta Forward Helsingin Sanomat. 26.6.1996. Viitattu 5.2.2019.
- ↑ Sanni Grahn-Laasonen minedu.fi. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 29.12.2018. Viitattu 24.9.2018.
- ↑ Oikeussalien kautta Brysseliin: Mikko Gustafsson on STT:n seuraava EU-kirjeenvaihtaja stt.fi. STT. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ a b c 8 metropolia, 8 lempipaikkaa – HS:n kirjeenvaihtajat paljastavat suosikkinsa (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 22.2.2015. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ a b c Yle nimitti kirjeenvaihtajat Moskovaan ja Tallinnaan. Helsingin Sanomat, 29.4.1995, s. D15.
- ↑ a b c d e f ”Yleisradion johto, toimialat, tulos- ja palveluyksiköt 1.1.1999”, Yleisradion vuosikirja 1998, s. 144. Yleisradio, 1999. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.2.2022).
- ↑ Palosuo, Eija: Tv-kanavat kilpasilla arabiyleisön sieluista, maailma.net 24.09.2004. Viitattu 16.1.2017.
- ↑ a b Luoma-aho, Veera: Jarno Hartikainen HS:n kirjeenvaihtajaksi Brysseliin. Helsingin Sanomat, 22.4.2023, s. A 25. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.7.2023.
- ↑ a b Salmela, Salla: STT:n uudeksi EU-kirjeenvaihtajaksi Heta Hassinen 1.8.2019. STT. Viitattu 11.10.2021.
- ↑ a b Helsingin Sanomain toimitus. Helsingin Sanomat, 30.4.1994, s. A4.
- ↑ Jaakko Hautamäki (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ a b c Yle valitsi uudet kirjeenvaihtajat – Kirsi Heikel siirtyy Tukholmaan ja Susanna Turunen palaa Brysseliin Yle Uutiset. 4.6.2019. Viitattu 31.1.2020.
- ↑ Kylänpää, Riitta: ”Pariisi on muuttunut peruuttamattomasti”. Suomen Kuvalehti, 2018, nro 38, s. 48–51.
- ↑ Veera Heinosen uudet haasteet ulkoministeriön viestintäjohtajana (Arkistoitu – Internet Archive), UM 2.7.2010. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Saarikoski, Jyrki: Ylen Venäjän-kirjeenvaihtajana kesällä aloittava Heikki Heiskanen: On vaikea ennustaa, millainen tilanne silloin vallitsee Yle uutiset. 14.2.2022. Yleisradio. Viitattu 15.2.2022.
- ↑ Toivo Heiskanen, HS Muistot. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ a b Matikainen, Jussi: Kristiina Helenius viihtyy välittäjänä. Mercurius, 2009, nro 2. Turun kauppakorkeakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.3.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Kristiina Helenius LinkedIn. Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Yle nimitti kirjeenvaihtajia, Yle Uutiset 10.4.2017. Viitattu 16.4.2017.
- ↑ a b Yle nimitti uudet Aasian- ja Eurooppa-kirjeenvaihtajat Yleisradio. Viitattu 20.3.2023.
- ↑ Pekonen, Laura: Suomalaiset Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajat 1966–2003. Tutkimus siitä, miten suomalaisviestinten Amerikan agenda syntyy, s. 10. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 2005. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ About Us, Finntimes by Tomi Hinkkanen. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ a b c d e f Moskovan kirjeenvaihtaja 1. osa, Minun Venäjäni - Моя Россия -blogi 11.2.2009. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Yleisradion vuosikirja 1970–1971, s. 293.
- ↑ a b MustReadin uusi Brysselin-kirjeenvaihtaja on Mika Horelli – työn mahdollistaa Finanssiala ry Finanssiala ry. 6.4.2020. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ a b c d e Pekkarinen, Aino: "Mä oon kauheen ylpee, et mä oon rehellinen.” Suomalaisten ulkomaankirjeenvaihtajien työ Puolan kansantasavallassa 1980-luvulla, s. 52–53. Pro gradu. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Andréa Högberg: Ville Hupa och Marianne Sundholm Svenska Yles nya korrespondenter Svenska Yle. 9.4.2021. Viitattu 27.6.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Rikhard Husu Svenska Ylen uudeksi Eurooppa-kirjeenvaihtajaksi 15.3.2018. Yleisradio. Viitattu 26.6.2021.
- ↑ a b c Minna Nalbantoglu ja Mikko Paakkanen Helsingin Sanomat. 6.4.2012. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 229. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Seppo Hyrkäs (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ a b Uudet lehdistöneuvokset Berliiniin ja Tukholmaan sekä uusi kulttuurineuvos Tukholmaan (Arkistoitu – Internet Archive), Ulkoasiainministeriö 30.7.2008. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Virkkunen, Janne: Kansainvälinen suomalainen maailman huipulla. Ministeri Max Jakobson 1923–2013 Helsingin Sanomat. 12.3.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b Pelli, Petja: Jenni Jeskanen on Helsingin Sanomien seuraava Moskovan-kirjeenvaihtaja. Helsingin Sanomat, 8.6.2021, s. A 26. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.6.2021.
- ↑ Yleisradion tiedote Johnsonin kuolemasta 17.7.2001 (Internet Archive)
- ↑ a b c Helsingin Sanomain toimitus. (Nimitysuutisia) Helsingin Sanomat, 5.6.1993, s. A4.
- ↑ a b c d e f g h Huusko, Jukka: Helsingin Sanomat nimitti kolme uutta kirjeenvaihtajaa. Helsingin Sanomat, 16.9.2023, s. A 16. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2023.
- ↑ Jonas Jungar: Är du helt säker på vad ”interpellation” betyder? Svenska Yle 21.1.2014. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Täällä Pariisi, Bonn, Moskova... Kauko-idän kirjeenvaihtajan paikka jää vielä haaveeksi. Helsingin Sanomat, 30.1.1986, s. 45. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kärköläläiskoti voisi kertoa monta tarinaa Etelä-Suomen Sanomat. 19.2.2014. Viitattu 21.7.2018.
- ↑ Jääskeläinen, Kirsi: Kirjeenvaihtajan kommentti: Trumpin suurin yllätys. Ilta-Sanomat, 16.11.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.11.2022.
- ↑ a b c d Niemi, Marja: Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminta on nimittänyt kolme uutta kirjeenvaihtajaa. Yleisradio 11.4.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Lauri Karén, ulkomaankirjeenvaihtaja (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Ripatti, Matti: Toimittaja Ria Karhila hallitsee venäläisen elämäntavan: "Venäjän älymystö kaipaa makkaraa, juustoa ja maitoa". Gelsingin Sanomat, 8.2.1992. Digilehti (maksullinen). Viitattu 24.5.2021.
- ↑ Kaksi Helsingin Sanomain kirjeenvaihtajaa vaihtuu. Helsingin Sanomat, 1.11.1997, s. A4. , päättymisvuosi Karismon LinkedIn-sivulta.
- ↑ Ylen pitkäaikainen kirjeenvaihtaja Erkki Karjalainen on kuollut, Yleisradio 7.1.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Erkki Karjalainen (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Kirjeenvaihtajana Yhdysvalloissa, Global Finns News 5/2015. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Illalla tv:ssä: Dome Karukoski muistelee rankkaa lapsuuttaan – ”Haudoin mielessäni, että hyppään koulubussin alle” (Arkistoitu – Internet Archive), Ilta-Sanomat 11.9.2015. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Kalevan uusi päätoimittaja on Kyösti Karvonen Helsingin Sanomat. 5.11.2014. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ a b Lassila, Anni: Helsingin Sanomille uudet kirjeenvaihtajat Berliiniin ja Pekingiin (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 1.7.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ a b Hanna Mahlamäki HS:n kirjeenvaihtajaksi. Helsingin Sanomat, 30.10.2019, nro 294, s. A 25. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
- ↑ Suurlähettiläs Jaakko Kaurinkoski kuollut (Arkistoitu – Internet Archive), MTV3 26.07.1998. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Uudet lehdistö- ja kulttuurivirkamiehet Suomen Moskovan-suurlähetystöön (Arkistoitu – Internet Archive), UM 29.4.2009. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ a b Suomen tietotoimiston STT:n EU-kirjeenvaihtajiksi (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 3.10.2003. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 11.10.2021.
- ↑ HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja: Täyskäännös tehty, mitä seuraavaksi? (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 5.1.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Uimonen, Risto: Ossi Kervinen 1947–2020. Tinkimätön journalisti ja viestintäjohtaja. Helsingin Sanomat, 25.8.2020, s. B 13. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.9.2020.
- ↑ Mirja Kivimäki, erikoistoimittaja 2021. Kouvolanturvallisuus.fi. Arkistoitu 25.6.2022. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Jäppinen, Sanna: ”Ruvettiin jakamaan maapalloa keskenämme” Helsingin Sanomien kehitysmaauutisointi vuosina 1965–1974, s. 2. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.10.2018).
- ↑ Kuolleita: Matti Kontio. Helsingin Sanomat, 29.1.1970, s. 9.
- ↑ a b c d Koikkalainen, Katja: Moskovan äänet kertovat suomalaisille venäläisistä (Arkistoitu – Internet Archive), Journalismikritiikin vuosikirja 1/2001. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ a b c Blomberg, Maria: Yle nimitti uudet kirjeenvaihtajat, Yleisradio 12.3.2015. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ a b c Taloussanomien blogistit aloittivat, Taloussanomat 19.5.2008. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ a b Tässä on Ylen Team America: Nämä toimittajat kertovat sinulle uutiset ja taustat Yhdysvaltojen presidentinvaaleista, Yleisradio 25.9.2016.
- ↑ a b Aittokoski, Heikki: HS:lle uusi kirjeenvaihtaja Brysseliin Helsingin Sanomat. 5.5.2011. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ a b Mukka, Antero: Pekka Mykkänen HS:n kirjeenvaihtajaksi Brysseliin Helsingin Sanomat. 17.10.2015. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b c d e ”Ulkomaankirjeenvaihtajat”, Yleisradion vuosikirja 1.6.1991 - 31.5.1992, s. 15. Yleisradio, 1993. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.2.2022).
- ↑ Venäjän ymmärtäjä (Arkistoitu – Internet Archive), Journalisti 11.6.2015. Viitattu 25.9.2016.
- ↑ Kuka, Tapani Laustin sivusto. Viitattu 25.9.2016.
- ↑ Suomen maine Ruotsissa on surkea, Kauppalehti 14.12.2015. Viitattu 23.9.2106.
- ↑ Kokko, Outi: Radio ja televisio Helsingin Sanomat. 13.6.1997. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Ikonen, Juhani: Toimittaja säilytti innostuksen historiaan (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 18.2.2014. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Tehtävä Tallinnassa, Into Kustannus. Viitattu 27.9.2016.
- ↑ a b c d e f Suomalaisia kirjeenvaihtajia, Suomen suurlähetystö, Lontoo. Viitattu 23.9.2106.
- ↑ Saarinen, Sanni: Utelias maailmankansalainen. Toimittaja-kirjailija Auli Leskisen tie on vienyt Pohjois-Karjalasta Latinalaisen Amerikan kautta Espanjaan. Maailman Kuvalehti 10/2014. Viitattu 23.9.2106.
- ↑ Salminen, Hanna & Huhta, Hillevi: Terttu Levonen 1944–2023. HS Muistot, 19.3.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.3.2023.
- ↑ Dave Liebkind (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 23.9.2106.
- ↑ Valtauksen voimanainen haihtui Italiaan, Ylioppilaslehti 13.11.1998. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ a b Radion ohjelmaneuvosto: Uutisia NL:sta pitää lisätä. Helsingin Sanomat, 8.3.1974, s. 13.
- ↑ a b Pernaa, Ville: Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009, s. 264. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-274-7.
- ↑ Sakari Kilpeläinen haastattelee Liselott Lindströmiä, Ykkösaamu, Yle Radio 1, 6.3.2018, n. klo 8.55.
- ↑ Lindström, Liselott: Kenialaiset eivät osaa sanoa ei ja muita asioita, joita en jää Afrikasta kaipaamaan Yle Uutiset. 27.12.2021. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ Romsi, Vilma: Yle vahvistaa läsnäoloaan Etelä-Aasiassa yle.fi. 13.8.2021. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ Yleisradion vuosikirja 1983–1984, s. 54. Yleisradio, 1984. ISBN 951-43-0348-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.4.2021).
- ↑ Turun Sanomista kirjeenvaihtaja Pietariin (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 29.9.2002. Viitattu 23.9.2106.
- ↑ Suomi-Keskus Berliinissä aktiivinen jo 20 vuotta, Suomen suurlähetystö, Berliini 21.9.2005. Viitattu 23.9.2106.
- ↑ Kuolleita Esko Lumikero (digitilaajille) Helsingin Sanomat. Viitattu 7.11.2019.
- ↑ Yhden miehen show Kaukosanomat. 26.5.2010. Arkistoitu 8.12.2014. Viitattu 27.12.2011.
- ↑ Leinonen, Pauliina: Kari Lumikero eläkkeelle - ura alkoi koko korttelin juorukellona Ilta-Sanomat. 28.5.2014. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ Yleisradion vuosikirja 1971–1972, s. 331. Yleisradio, 1973. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Vesikansa, Jyrki: Työtodistus Jukka Luomalle 1.6.1985.tarvitaan parempi lähde
- ↑ Blåfield, Antti: Aikamatka tähän päivään (Arkistoitu – Internet Archive), pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 7.9.2011. Viitattu 23.9.2106.
- ↑ Tietojen pimittäjät ovat vastuussa todellisuuden vääristymisestä. (Länsipuron 50-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 18.4.1990, s. A4.
- ↑ Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007, s. 572. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20606-4.
- ↑ a b Journalistipalkinto YLEn Kiinan kirjeenvaihtajalle Katri Makkoselle 18.3.2009. Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2013.
- ↑ HS:n kiertävä kirjeenvaihtaja lähtee Etelä-Afrikkaan 2015 (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 7.2.2014. Viitattu 27.9.2016.
- ↑ a b HS:n uusi Aasian-kirjeenvaihtaja on Mari Manninen. Helsingin Sanomat, 19.9.2020, s. A 9. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
- ↑ Marja Manninen ei kuullut tavallisilta venäläisiltä vihapuhetta Suomesta (Arkistoitu – Internet Archive), Etelä-Saimaa 24.9.2015. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Anniina Luotonen STT:n uudeksi EU-kirjeenvaihtajaksi, STT 14.9.2016. Viitattu 23.9.2106.
- ↑ Näköislehdessä tänään: Mikko Marttinen tekee nyt uutisia Yhdysvalloista ja elää uransa parhaita hetkiä – "Tästä suunta on vain alaspäin" Aamuposti. 8.10.2020. Viitattu 4.5.2021.
- ↑ Kuolleita: Päätoimittaja Teo Mertanen. Helsingin Sanomat, 14.6.1992, s. A4.
- ↑ Venäjän vapusta tuli vapaapäivä muiden joukossa – juhla kuluu perunoita istuttaessa, Yle Uutiset 1.5.2016. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ Ylen uusi Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen odottavissa tunnelmissa Yle Areena. 27.9.2019. Viitattu 13.9.2020.
- ↑ Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta yle.fi. 30.8.2019. Viitattu 13.9.2020.
- ↑ a b Parkkari, Jani: Yle vahvistaa Eurooppa-uutisointiaan – toimittaja Puolaan ja uusi kirjeenvaihtaja Brysseliin 18.12.2023. Yleisradio. Viitattu 24.12.2023.
- ↑ Kaksi toimittajaa Yhdysvalloissa. Helsingin Sanomat, 29.9.2020, s. A 8. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
- ↑ Merja Myllylahden blogi Uuden Suomen sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Jari Mäkinen Suomen tiedetoimittajain litto. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Partio, Elina: Mediatuotteen kehitys, Tutkimus Yle Urheilun Lontoon olympialaisten kisastudion kehitysvaiheista, Tampereen yliopisto 2013, s. 69. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Sakari Määttänen, arkistoluettelo, Päivälehden arkisto. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Simopekka Nortamo: Toimittaja Sakari Määttänen, Lahjakas kirjoittaja, lannistumaton journalisti, Helsingin Sanomissa. Lehtileike verkossa (Arkistoitu – Internet Archive), Määttästen sukuseura. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Jouni Mölsä ulkoministeriön viestintäjohtajaksi (Arkistoitu – Internet Archive), Ulkoasiainministeriö 20.7.2012. Viitattu 22.9.2016.
- ↑ HS:n uudet kirjeenvaihtajat aloittavat (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 29.12.2012. Viitattu 27.9.2016.
- ↑ Naisia miesten pukuhuoneessa, hirmutuomioita pikkurikoksista, korkokenkiä juoksumatolla – HS:n kirjeenvaihtajat kertovat, milloin he tuntevat itsensä maailmalla suomalaisiksi, Helsingin Sanomat 9.5.2017.
- ↑ Niemeläinen, Jussi: Kun Moskovan-kirjeenvaihtajat tapaavat, puhe kääntyy aina kadonneeseen Nauku-kissaan – Yrjö Länsipuro sai sen 1980-luvulla takaisin puhumalla keittiön lampulle Helsingin Sanomat. 11.11.2018. Viitattu 12.11.2018. (Tilaajille.)
- ↑ Päätoimittaja Yrjö Niiniluoto kuollut. Helsingin Sanomat, 6.11.1961, s. 7.
- ↑ Susanna Niinivaara lehdistövirkamieheksi Pietariin (Arkistoitu – Internet Archive), Ulkoasianministereo 27.8.2013. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Docpoint -elämäntyöpalkinnon saanut Reijo Nikkilä on sinut neukkumenneisyytensä kanssa, Yleisradio 30.01.2015. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Vaalistudio. Helsingin Sanomat, 3.11.2020, nro 298, s. A 40. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
- ↑ a b c Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
- ↑ Kuolleita. Aarre Nojonen. Helsingin Sanomat, 26.9.1977, s. 13. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047.
- ↑ Yle nimitti kirjeenvaihtajat Brysseliin ja Washingtoniin, Markkinointi & Mainonta 13.5.2011. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Ada Norna Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c Uiguurien asia on meidän. Helsingin Sanomat Kuukausiliite, 5.2.2022, s. 28–39. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0780-0096. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2022.
- ↑ Suomi Viron viestimissä mallimaa tai isoveli Turun Sanomat. 30.9.2006. Arkistoitu 23.6.2018. Viitattu 23.6.2018.
- ↑ Yhdysvalloissa risiinilöytö senaatissa MTV.fi. 3.2.2004. Arkistoitu 23.6.2018. Viitattu 23.6.2018.
- ↑ Ylelle kirjeenvaihtaja Baltiaan, Yleisradio 1.10.2015. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Daniel Olin aloittaa Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajana, Yleisradio 12.11.2014. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ Kertoi itse näin Daniel Olin -keskusteluohjelmansa viimeisen jakson lopuksi 17.4.2022.
- ↑ Heiskanen, Heikki: Yle lähettää Venäjälle Pietarin-toimittajan 3.5.2021. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Aittokoski, Heikki: Hevosenkengittäjä ja Mikko Helsingin Sanomat. 6.4.2012. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Muurinen, Sakari: Äiti Venäjän tulkki Yle. 21.4.2024. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Vainio, Annina: Petja Pellistä HS:n uusi Tukholman-kirjeenvaihtaja Helsingin Sanomat. 16.10.2017. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ a b Kähkönen, Virve: Uudeksi Tukholman-kirjeenvaihtajaksi Jussi Sippola. Helsingin Sanomat, 9.5.2020, nro 125, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
- ↑ Petäjä, Jukka: Suomalainen, jolta tilattiin kirja Italian naispoliitikoista. Helsingin Sanomat, 30.10.1995, s. 32. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Similä, Ville: Asemapaikkana Neuvostoliitto Helsingin Sanomat. 21.9.2014. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Kalemaa, Kalevi: Pennanen, Jarno (1906 - 1969) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 26.3.2016.
- ↑ Helena Petäistön työura päättyi aivoinfarktiin – MTV:n vastaava päätoimittaja: Surullinen asia ja iso menetys (Arkistoitu – Internet Archive), Ilta-Sanomat 22.9.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Kuolleita: Eero Petäjäniemi. Helsingin Sanomat, 12.2.1974, s. 9.
- ↑ Riitta Pihlajamäki Yle TV 1:nja TV Faktan ohjelmajohtajaksi 13.10.2005. Mediaviikko. Arkistoitu 13.8.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Rinne, Esa: Yleisradiolta odotetaan journalistista osaamista 22.12.2006. Turun Sanomat. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ a b Kun maailmalla kuohuu, MTV Uutisten uusi kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kertoo siitä suomalaisille: "Haluaisin olla Euroopan Mari Karppinen" MTV Uutiset. 21.12.2019. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Heikki Piuhola MTV:n uutisten uudeksi päätoimittajaksi, Kaleva 19.12.2007. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ a b Mäkinen, Jenny: MTV:n uusi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen: EU vaikuttaa Suomessa usein eduskuntaakin enemmän – tässä tulevaisuuden kiinnostavimmat uutisaiheet MTV Uutiset. 27.4.2023. Helsinki. Viitattu 20.7.2023.
- ↑ Paula Porkka (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Puumalainen, Janne: Uuden kirjeenvaihtajan kommentti: Yhdysvaltojen demokratia on kriisissä, josta ei näy helppoa ulospääsytietä MTV Uutiset. 20.7.2022. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ a b Entinen EU-toimittaja: Ongelma on se, että EU näyttäytyy eliitin projektina, Yle Uutiset 30.6.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja: Saksalta odotetaan johtajuutta (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 5.1.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Elina Ravantti Ylen ulkomaantoimituksen päälliköksi (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 21.5.2014. Viitattu 25.9.2016.
- ↑ Uupunut kirjeenvaihtaja muutti Lähi-idästä Onnelaan Apu. 7.8.2007. Viitattu 28.12.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Jerusalem oli toimittajalle raskas työpaikka MTV3. 16.11.2010. Viitattu 28.12.2011.
- ↑ Jäppinen, Sanna: ”Ruvettiin jakamaan maapalloa keskenämme” Helsingin Sanomien kehitysmaauutisointi vuosina 1965–1974, s. 69. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.10.2018).
- ↑ Aamun vieraana kirjeenvaihtaja Juhani Roiha, Sisuradio 4.7.2011. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ STT-Lehtikuvan ja MTV3 Uutisten yhteiseksi kirjeenvaihtajaksi Moskovaan on nimitetty Maarit Roiha (Arkistoitu – Internet Archive), STT 27.4.2011. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Riihimäki, Juha: Ikuisesti rovaniemeläinen. Helsingin Sanomat, 22.3.2021, s. B 12. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ Marko Ruonala lehdistövirkamieheksi Pariisiin (Arkistoitu – Internet Archive), UM 26.7.2011. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Uuden Venäjän kriisivuosina Moskovassa mellakoitiin vappunakin, Yle Uutiset 30.4.2016. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ Heikkinen, Esko: Pentti Sadeniemi, pääkirjoitustoimittaja (Arkistoitu – Internet Archive), Sinibaretti-lehti 2/2001. Viitattu 29.9.2016.
- ↑ a b c d e Helsingin Sanomain toimitus. (Nimitysuutisia) Helsingin Sanomat, 5.5.1985, s. 16.
- ↑ Nortamo, Simopekka: Kaksi sietämätöntä kirjaa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 20.10.1996. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Luettelo suomalaisista ulkomaankirjeenvaihtajista Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Huusko, Jukka: Teknologiateollisuuden etujärjestö sponsoroi Mustread-lehden EU-kirjeenvaihtajan, hintalappu 38 000 euroa Helsingin Sanomat. 7.1.2019. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Harpf, Tiina: Victoria Schultzin valokuvat vievät mielen maisemiin Yle Uutiset. 26.7.2010. Viitattu 21.10.2017.
- ↑ Shultz, Victoria: Biographical Notes Schults Photography -sivusto. 2016. Viitattu 24.10.2017.
- ↑ Jussi Seppälä EU-edustuston lehdistövirkamieheksi (Arkistoitu – Internet Archive), UM 19.1.2009. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Pekonen, Laura: Suomalaiset Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajat 1966–2003. Tutkimus siitä, miten suomalaisviestinten Amerikan agenda syntyy, s. 11. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 2005. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hannula, Tommi: Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä palkittiin. Helsingin Sanomat, 23.11.2019, s. B 8. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
- ↑ Tunkelo, Aino & Anton, Sofia: Vakituinen kirjeenvaihtaja – arvokas asiantuntija vai korvattavissa oleva kustannus?. Opinnäytetyö. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c Helsingin Sanomain toimitus. (Nimitysuutisia.) Helsingin Sanomat, 21.5.1989, s. A14.
- ↑ Olli-Pekka Sulasma Ylen kirjeenvaihtajaksi Yhdysvaltoihin Helsingin Sanomat. 20.10.2011. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ a b Pullinen, Jussi: Teija Sutinen HS:n kirjeenvaihtajaksi Brysseliin Helsingin Sanomat. 18.5.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Sakari Talvitie (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 19.10.2014.
- ↑ Mitä kuuluu ex-jämsäläinen? Täällä Aarne Tanninen, Jämsä ja Washington. (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen 18.8.2013. Viitattu 19.10.2014.
- ↑ Airi Leppänen: Matkalla Kiinaan. Liiton Arkki, Kesäkuu 2012, s. 12–15. Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry. ISSN 1459-966X. Lehden numero verkossa (pdf). [vanhentunut linkki]
- ↑ Pernaa, Ville: Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009, s. 232. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-274-7.
- ↑ Raine Tiessalo (Arkistoitu – Internet Archive), Debattibaari. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Iida Tikka aloittaa Venäjän kirjeenvaihtajana - työskentelee MTV:lle ja STT:lle marmai.fi. Viitattu 22.3.2016.
- ↑ Ylen uusi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka: Odotan eri tavalla ajattelevien ihmisten kohtaamista Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ a b Haikonen, Jyrki ym.: Apurahalla Konstantinopoliin, Petsamoon, Brysseliin... (Arkistoitu – Internet Archive), Uuden Suomettaren säätiö 2011, s. 64. ISBN 978-952-92-9950-8.
- ↑ Sinne ja takaisin, Ulkomaanreportterin työ on some-aikakaudellakin ennen kaikkea läsnäoloa, toimittajalegendat Vesa Toijonen ja Rauli Virtanen sanovat. (Arkistoitu – Internet Archive) Journalisti 26.2.2015. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Pernaa, Ville: Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009, s. 170. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-274-7.
- ↑ Leppänen, Mikko: Ylen uudeksi Afrikka-kirjeenvaihtajaksi on valittu Pasi Toivonen, joka haluaa tuoda afrikkalaisten äänen kuuluviin yle.fi/uutiset. 31.1.2022. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 31.1.2022.
- ↑ "Erkka Mikkosen vieraana Keniasta hiljattain kotiutunut Ylen Afrikan-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen." Mikkonen, Erkka: Länsimaiset yritykset kouluttavat tekoälyä Afrikassa dollarin tuntipalkalla Yle Areena. 23.4.2024. Viitattu 23.4.2024.
- ↑ Yleisradio. Helsingin Sanomat, 20.2.1976, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Yleisradion vuosikirja 1980–1981, s. 94. Yleisradio, 1981. ISBN 951-43-0220-6. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Pernaa, Ville: Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009, s. 98. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-274-7.
- ↑ Tietoa minusta nilstorvalds.fi. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Pietinen, Kimmo: Petteri Tuohinen kirjeenvaihtajaksi Pekingiin (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 4.4.2008. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.11.2020.
- ↑ Suvi Turtiainen HS:n kirjeenvaihtajaksi Budapestiin Helsingin Sanomat. 23.9.2015. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Turtiainen, Suvi: Berliinissä päiväkoti ja lastenlääkäri on etsittävä itse – Ikävöin jo viranomaista, joka utelisi juodaanko teilläkin ruuan kanssa maitoa Yle Uutiset. 7.3.2018. Viitattu 7.3.2018.
- ↑ Ytimessä (Arkistoitu sivu.) Journalisti. 12/2012. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 25.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Turkulaiset maailman turuilla (Arkistoitu – Internet Archive), Siirtolaisuusinstituutti, ei päiväystä, s. 17. Viitattu 25.9.2016.
- ↑ Törn-Mangs on Svenska Ylen uusi johtaja. Helsingin Sanomat, 19.5.2020, nro 135, s. B 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
- ↑ Kirpi Uimonen Golden Globe Awards. Viitattu 25.4.2023.
- ↑ Pauli Uusi-Kilponen Hämeen Sanomien johtoon (Arkistoitu – Internet Archive), Hämeen Sanomat 28.6.2007. Viitattu 24.9.2016.
- ↑ Yle nimitti uuden kirjeenvaihtajan Berliiniin, Yle Uutiset 10.10.2016.
- ↑ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015, s. 33. Yleisradio, 2016. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Anneli Vehkoon blogi. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Lehtola, Pia-Maria (toim.): Ranskattarille elämä on taidetta. Kulttuuriykkönen, Yle Radio 1 17.1.2023.
- ↑ Vehviläinen, Jenna: CV Yksityissivusto. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ Tapio Vestinen (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot. Viitattu 28.9.2016.
- ↑ Taloussanomille uusi Tukholman kirjeenvaihtaja, Taloussanomat 30.11.2000. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Pernaa, Ville: Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009, s. 272. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-274-7.
- ↑ Leivonniemi, Samuli: Helsingin Sanomille uudet kirjeenvaihtajat Brysseliin ja Moskovaan Helsingin Sanomat. 27.4.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 5.5.2021.
- ↑ Kaksi Helsingin Sanomain kirjeenvaihtajaa vaihtuu. Helsingin Sanomat, 1.11.1997, s. A4.
- ↑ Rauli Virtanen valittiin vierailijaprofessoriksi (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 17.12.2014. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Vuorela, Marja: EU ei kiellä pontikankeittoa Turun Sanomat. 15.5.2004. Arkistoitu 31.10.2018. Viitattu 30.10.2018.
- ↑ Keitele, Jukka: Intohimoinen lintumies sekä Kremlin silmätikku. (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 30.11.2021, s. B 12. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.1.2022.
- ↑ Kähkönen, Virve: Elina Väntönen on HS:n seuraava Washingtonin-kirjeenvaihtaja Helsingin Sanomat. 4.10.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ Petteri Väänänen Ylestä viestintätoimisto AC-Sanaforiin Ilta-Sanomat. 16.8.2010. Viitattu 5.11.2021.
- ↑ Arola, Janne: Uudistusmielinen uutisjournalisti Journalisti. 17.8.2018. Arkistoitu 31.10.2018. Viitattu 30.10.2018.
- ↑ Kuka kukin on 1982. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.
- ↑ Yle lähettää kirjeenvaihtajan Jerusalemiin, Yle Uutiset 17.7.2017.
- ↑ Censorship and propaganda during Winter War – London Correspondent Arvo Ääri’s Letter The Finnish Institute in London. Viitattu 11.6.2022.
- ↑ New York saa uuden kirjeenvaihtajan, Kauppalehti 25.8.2014. Viitattu 23.9.2016.